Palanut Rovaniemi säilyi lasinegatiiveissa

Iikka Paavalniemi (1875-1950) oli harrastajakuvaaja, joka tallensi vuosina 1910-1920 Rovaniemellä maisemia, väkijoukkoja ja tapahtumia mutta myös tuttaviaan.

Tutkija Ilkka Väättin mukaan Paavalniemi oli taustaltaan puolisivistynyt. Hänen isänsä oli talollinen Pekka Rautio Rovaniemen Muurolasta ja äitistä pitäjänräätälin tytär Johanna Hoikka samoin Muurolasta.

Väätti kertoo Paavalniemen työskennelleen ensin kappalainen Aatu Laitisen renkinä ja myöhemmin Rovaniemen sairaalan talonmiehenä aina vuoteen 1922 saakka, jolloin hän muutti Nurmekseen perustaakseen oman valokuvausstudion.

Paavalniemi sai valokuvaukseen opetusta kaupungin ammattikuvaajilta kuten Hildur Larssonilta, Aarno Holmströmiltä ja Lyyli Auttilta.

Kuvasi kermaa ja köyhälistöä

Paavalniemi harrasti valokuvausta ja otti erityisesti ulkokuvia. Väätin mukaan kuvat kertovat, että Paavalniemi tuli toimeen monenlaisten ihmisten kanssa.

- Hän on ollut kaikkien tuntema, ehkä hassu tyyppi. Hän pystyi lähestymään sekä kaupungin kermaa että köyhälistöä ja pärjäsi hyvin saksalaistenkin kanssa.

Väätin mukaan kuvista näkyy, että Paavalniemi asetteli ihmisiä kuvaustilanteissa halunsa mukaan. Väätti on kirjoittanut kirjaan artikkelin Paavalniemen sukutaustasta.

Rautakauppias Rainion huvila Pullinsaaressa eli nykyisessä Lainassaaressa. (Totto ry)

Suuri rikkaus kaupungille

Rovaniemen historiaa kirjassa käsittelee paikallishistorian tuntija Heikki Annanpalo. Useat Paavalniemen valokuvat ovat tulleet hänelle tutuksi, mutta uuttakin löytyi. Yksi näyttelyn kuvista avaa maiseman Rovaniemen rautatieaseman katolta kaupungin yli Ounaskoskelle.

- Huomasin tämän vasta äskettäin. Tässä näkyy yhteiskoulu ja tuolla Konttisen kartano.

Annanpalon mukaan Paavalniemen valokuvat ovat suuri rikkaus sodassa poltetulle Rovaniemelle. Kuvien avulla hahmottuu kaupunki sellaisena, kuin se oli sata vuotta sitten 1900-luvun alussa.

Kuvista on koostettu näyttelyyn esitys, jossa vanhat kuvat on rinnastettu kuvauspaikkalta nykypäivänä otettuun kuvaan. Samaa ideaa käytetään työpajoissa, joihin kutsutaan kaupungin 5.-9.-luokkalaisia. Pajoja vetävät Lapin yliopiston opiskelijat.

Rovaniemen kirkonkylä kuvattuna nykyisen leirintäalueen rannasta. (Totto ry)

Pitkä konservointityö

Idea näyttelyn kokoamisesta oli muhinut Lapin maakuntamuseon kuvaajan Jukka Suvilehdon mielessä jo neljännes vuosisataa. Kun kotiseutuyhdistys Totto sai apurahan kirjan kokoamiseen tuli hyvä sauma koota kuvat ja tehdä niistä yhtä aikaa kirja ja näyttely.

Työ alkoi vuonna 2009. Osa kuvista oli jo maakuntamuseon arkistoissa digitoituna. Lasinegatiivit, joista on pystytty kuvankäsittelyn avulla valmistamaan näyttelyn suurimmat valokuvat, ovat peräisin Toton kokoelmista. Pieniä postikorttikuvia maakuntamuseo on saanut useilta tahoilta.

Kuvia on tullut ympäri Suomea ja viimeisimpiä lähetettiin museolle vielä keväällä. Kuvien henkilöitä on myös yritetty tunnistaa museon järjestämänä tunnistamisiltana. Vain joitakin henkilöitä pystyttiin tunnistamaan.

Jukka Suvilehto konservoi vaurioituneita lasinegatiiveja kuukausikaupalla. Joskus lasinegatiivista puuttunut palanen löytyi paperisesta postikorttiversiosta. Apuna oli valokuvaaja Arto Liiti ja kuvatietojen tallentajana museon kuva-arkiston hoitaja Arja Moilanen.

Konservointityön aikana usko kuvien voimaan on pysynyt.

- Uskoin, että mikään kuvankäsittely tai näyttelyripustus ei voi pilata Paavalniemen kuvia, Suvilehto sanoo.

Paavalniemen kuvissa on usein erikoisia yksityiskohtia, kuten etualan tyttö. (Totto ry)

Kuvaaja kuvasi itseään

Myös Suomen valokuvataiteen museon erikoistutkija Jukka Kukkonen vaikuttui Paavalniemen valokuvista nähtyään niitä ensimmäisen kerran jo 1970-luvulla.

- Kuvat herättivät todella huomion. Paavalniemellä oli ameebamainen toimenkuva ja hänen kuvankäsittelynsä oli poikkeuksellista, Kukkonen hehkuttaa.

Kirjaan artikkelin kirjoittanut Kukkonen näkee Paavalniemen kuvissa kolmenlaisia maisemia: topografisia eli maastollisia maisemia, sosiaalisia maisemia sekä kuvaajan itsensä mielenmaisemia.

Paavalniemi kuvasi aikana, jolloin kuvissa leikiteltiin uusilla nuoria miehiä kiinnostavilla vempaimilla kuten gramofooneilla tai polkupyorillä.

- Paavalniemen kuvista puuttuu ajalle tyypillinen räväkkyys, pirtu ja korttipelit. Ehkä syy oli hänen taustansa ja asemansa, Kukkonen sanoo.

Iikka Paavalniemi on asettunut keskiyön auringon ihailijoiden taakse. Kuva Rovaniemen Pöyliövaarasta. (Lapin maakuntamuseo)

Useissa Paavalniemen kuvissa hän itse poseeraa mukana. Näissä kameran on laukaissut joku muu, ei tiedetä kuka.

Kukkolan mukaan ajan valokuvissa ei ollut täysin kummallista, että kuvaaja oli mukana kuvassa. Paavalniemellä on kuvissa oma tietty roolinsa.

- Näyttää siltä, kuin hänellä olisi erottautumisen tarve, Kukkonen miettii.

Jukka Suvilehdon mielestä Iikka Paavalniemen poikkeava olemus hallitsee kuvia.

- Ikään kuin hän iskisi silmää meille sadan vuoden takaa ja haastaisi meitä katsomaan maailmaa omalla tavallamme, Suvilehto kirjoittaa kirjan artikkelissaan.

Iikka Paavalniemen kolme maisemaa -näyttely on esillä Lapin maakuntamuseossa Arktikumissa Rovaniemellä 8. syyskuuta - 30. tammikuuta 2011.