Akateeminen vellipuuro porisee
Kasvatustieteen opiskelijat luovuttivat yli 5000:n nimen adressin Kajaanin opettajankoulutuksen puolesta yliopiston hallituksen puheenjohtalle Hans Söderlundille ennen kokousta perjantaina.
Kuva: YLE / Karoliina Kemppainen
Oulun yliopiston säästöistä rypsähtäneessä yliopistokeskustelussa ovat puurot ja vellit sekoittuneet pahan kerran toisiinsa. Syytökset lentelevät puolin ja toisin, vaikka syyttelijät itsekään eivät oikein ole perillä, mikä asia johtuu mistäkin syystä. Yliopiston tuoreen ulkopuolisen hallituksen linjaus laittaa yliopiston talous kuntoon, sattuikin hankalaan saumaan. Syyttävän sormen talouskuurista voi nyt kohdistaa melkein minne päin tahansa. Syyllisiä ja syntipukkeja löytyy.
Ministeriössä ei filiaaleista tykätä
"...Työryhmä ehdottaa edelleen, että vuonna 2010 Oulun ja Joensuun yliopistojen luokanopettajakoulutuksen määriä pienennetään yhteensä 40–50 paikalla ja kyseistä koulutusta vastaavasti lisätään pääkaupunkiseudulla, jossa oppilasmäärät edelleen kasvavat."
Ote opetusministeriön työryhmämietinnöstä "Opettajankoulutus 2020" vuodelta 2007.
Samaan aikaan kun alkavat vaalit painaa, on poliitikot helppo usuttaa toinen toisiaan vastaan. Näinhän kävi eduskunnan kyselytunnilla mennä viikolla. Oppositio syytti hallitusta ja hallitus pesi kätevästi kätensä sysäämällä puolestaan Oulun yliopiston syytettyjen penkille.
Säästötoimien kohteeksi joutuvat työntekijät taas syyttävät tasapuolisesti sekä yliopiston johtoa että hallitusta. Kainuulaiset käyvät sitten vielä oululaisten kimppuun. Harva muistaa, että opetusministeriön työryhmä esitti Kajaanin opettajakoulutuksen lakkauttamista jo puolitoista vuotta sitten. Eihän sitä tunnu muistavan opetusministeri Henna Virkkunenkaan.
Kun ei rahat riitä - tarttee säästää
Yksinkertaistaen sanoen yliopiston murheiden taustalla on sen yleishyödyllinen perusrakenne. Alijäämää ei yksinkertaisesti voi tehdä. Lisää taas ei voi tienata, kun ei ole mitään myytävää. Ainoa tie on sopeuttaa menot tuloihin. Yt-neuvottelujen syynä on rakenteellinen muutostarve.
Valtio on lisännyt yliopiston rahoitusta 17 miljoonalla eurolla, mutta samalla tuottavuusohjelman mukana on viety 23 miljoonaa euroa. Näin todellinen toimintakehys on ollut negatiivinen. Tuottavuusvaatimus taas on päivän sana alalla kuin alalla. Tiede, opetus ja kulttuuri eivät tässä rytinässä juuri juhlapuheita kummempaa tukea saa.
Muutamilla muilla suomalaisilla korkeakouluilla rahoitusvajetta voidaan paikata ulkopuolisella rahalla, jota ne saavat muun muassa osakepoteistaan, vaurailta säätiöiltä sekä rahastoilta. Näin on asia esimerkiksi Helsingin yliopistolla sekä ruotsinkielisellä Åbo Akademilla. Oulussa näitä rahastoja ei turvana ole.
Yliopistolaki ei säästöjä suoraan vaadi
Jo valmisteluvaiheessa kohua nostattanutta uutta yliopistolakia on myös mollattu Oulun yliopiston kurjistajana. Sen merkitys nyt esillä oleviin talousongelmiin on kuitenkin kiistanalainen. Säästöjä olisi pitänyt tehdä, vaikka uutta lakia ei olisi säädettykään, muistutti YLE Oulun haastattelema rehtori Lauri Lajunen perjantaina
Yliopistolain tarkoituksena oli alun perin tehdä suomalaisista korkeakouluista kansainvälisesti iskukykyisempiä opinahjoja ja kovempien tieteellisten tulosten tekijöitä. Tätä tavoitetta puolestaan on korostanut yliopiston hallituksen puheenjohtaja Hans Söderlund.
Kainuuta vainottu jo ennenkin
Kainuulaiset säästöpeikko säikäytti pahemman kerran, kun julki tuli pelko siitä, että Oulun yliopisto kuittaisi alijäämän laittamalla lapun Kajaanin opettajankoulutuksen ovelle. Kasvatustieteellisen tiedekunnan opetuksen hajauttaminen kahdelle paikkakunnalle Ouluun ja Kajaaniin maksaa. Filiaalien lakkauttamista onkin vaadittu jo pitempään –ei suinkaan Oulusta, vaan Helsingistä.
Opetusministeriön työryhmän mielestä filiaalit vain syövät resursseja ja muutenkin kasvatustieteellistä koulutusta pitäisi siirtää etelän kasvukeskuksiin. Siellä niitä opettajia eniten tarvitaan.
YLE Oulu / Risto Degerman