TE-toimisto myöntää puutteet työharjoittelussa
Kuva: YLE
Oulun seudun TE-toimiston johtaja Pasi Wallenberg myöntää, että työharjoittelujärjestelmässä on korjaamisen varaa. Välityömarkkinoilla olevien etuja ajava Tasavallan harjoittelijat ja tukityöllistetyt THT ry :n oulunsalolainen hallituksen jäsen Sirpa Ahola-Laurila kritisoi eilen järjestelmää sanoen muun muassa, että useat yritykset käyttävät työharjoittelijoita ilmaisena työvoimana.
Sirpa Ahola-Laurilan mukaan jopa ammattitutkinnon suorittaneet nuoret syrjäytyvät, koska joutuvat palkkatyön sijasta harjoittelukierteeseen. Lisäksi monet yritykset käyttävät harjoittelijoita ilmaisena työvoimana. Oulun seudun TE-toimiston johtaja Pasi Wallenberg sanoo, että väitteissä on jonkin verran perää.
- Olemme kuulleet tästä ongelmasta, mutta onneksi kyseessä on kuitenkin harvinainen ilmiö. Tähän saakka emme ole resurssipulan takia yritysten toimintaa kovin paljoa tutkineet, mutta varmaankin vastaisuudessa joudumme tarkkailemaan asiaa enemmän. Joillekin yrityksille saattaa tulla kiusaus paikata talouttaan käyttämällä harjoittelijoita palkattomana työvoimana. Se on moraalisesti tuomittavaa ja sääntöjen vastaista. Lisäksi se vääristää kilpailua, toteaa Wallenberg.
Työharjoittelujärjestelmää tarvitaan edelleen
Wallenberg puolustaa työharjoittelujärjestelmää sinänsä, eikä lämpene THT:n ehdotukselle lakkauttaa koko harjoittelujärjestelmä.
- Työharjoittelun tarkoitus on avata nuorelle mahdollisuus työelämään. Se antaa myös kokemusta työelämästä, joka puolestaan helpottaa työnhakua myöhemmin.
THT:n Ahola-Laurilan mukaan Suomeen on tulossa sama käytäntö kuin esimerkiksi Italiassa. Siellä nuori saattaa kiertää vuosia harjoittelupaikasta toiseen saamatta oikeaa työpaikkaa. Wallenberg ei ottaisikaan mallia Italiasta, vaan Saksasta ja Tanskasta.
- Kävin eräässä Oulun kokoisessa kunnassa Tanskassa. Siellä nuorisotyöttömyys oli viisi prosenttia ja yleinen työttömyysaste alle viiden prosentin. Siellä olivat käytössä työharjoittelu, työssä oppiminen ja oppisopimukset.
Myös kolmannen sektorin harjoittelupaikat tarpeen
Sirpa Ahola-Laurilan mukaan yksi ongelma on myös se, että kolmannen sektorin työharjoittelu ei yleensä johda työpaikkaan pääsyyn. Järjestön mukaan tukirahoja syydetään kolmannelle sektorille jopa kymmeniä miljoonia, vaikka työharjoittelu siellä ei käytännössä johda lainkaan pysyvään työpaikkaan. Siksi tukirahat pitäisi suunnata yrityksille, jotka työllistäisivät niillä nuoria. Tämänkin väitteen Wallenberg myöntää oikeaksi.
- Asiahan on juuri niin. Kolmannen sektorin kautta harvemmin päästään suoraan töihin. Kolmannen sektorin harjoittelupaikat ovat kuitenkin tärkeitä, sillä sitä kautta syntyy työkokemusta ja ammattitaito vahvistuu. Lisäksi on näyttöä osaamisesta sitten kun haetaan työpaikkaa.
Wallenberg muistuttaa, että palkkatukea yrityksille käytetään tälläkin hetkellä runsaasti. Esimerkiksi tänä vuonna Oulun seudun TE-toimisto välittää yrityksille palkkatukea kaksi miljoonaa euroa. Palkkatuki on ylivoimaisesti vaikuttavin tukimuoto tällä hetkellä ja siinä mielessä kommentit ovat oikeita. Mutta sekin tuki on jaettava kontrolloidusti.
- Siinäkin on rajansa, jotta emme vaikuta kilpailutilanteeseen. Kohtuuttoman suuri palkkatuki antaa yritykselle suuren kilpailuedun muihin nähden ja johtaa ojasta allikkoon, toteaa Wallenberg.
Wallenbergin mukaan työharjoittelun ja tukien lisäksi muita keinoja ei tällä hetkellä juuri ole.
- Parempia keinoja ei ole vielä keksitty. Jos joku keksii parempia ja rakentavia keinoja, otamme ne ilomielin vastaan.
YLE / Ari-Pekka Sirviö