Ydinvoimayhtiön pakkolunastushanke hämmentää Pyhäjoella

Lapin yliopiston ympäristöoikeuden professori Kai Kokko sanoo, että rakennusluvan saaminen edellyttää että rakentamiseen tarvittavat maat ovat yhtiön hallussa. Myös ydinjätteen loppusijoituspaikka pitää olla ratkaistu ennen luvan heltiämistä. Mikäli rakentamisluvan edellytykset eivät täyty, horjuvat myös lunastusluvan edellytykset.

- Jos hanke ei saa ympäristöoikeudellista lupaa, on hyvin mahdollista että alueen lunastaminen voimalaa varten ei ole mahdollista. Fennovoima ei voi nykytilanteessa esittää luotettavaa lunastuslain edellyttämää selvitystä siitä, että lunastettava alue tullaan käyttämään ydinvoimalan rakentamiseen, jatkaa Kokko.

Fennovoimassa asia nähdään aivan toisin.

- Ei se ole ongelma. Kaikki asiat tulevat järjestymään, ja tässä on vuosi aikaa järjestää asiat, sanoo Fennovoiman tekniikka- ja rakentamisjohtaja Timo Kallio.

Rantamökit Fennovoiman käyttöön?

Tähän saakka yhtiö on kertonut että sillä on ydinvoimalaan rakentamiseen tarvittavat maat hallussaan. Yhtiöllä ei kuitenkaan ole vielä lainkaan rantaviivaa Pyhäjoella. Myös sataman ja jäähdytysveden ottoputken alueen maat ovat vielä ulkopuolisten hallussa. Fennovoima aikookin hankkia loput maat haltuunsa ensi vuoden aikana vaikka se edellyttäisi pakkolunastusta.

Fennovoiman mukaan puhutaan siitä, saako toiselta viedä vapaa-ajan rakennuksen Fennovoiman käyttöön.

- Jos ydinvoimala-alueella on esimerkiksi saunarakennus, niin se on silloin Fennovoiman henkilöstön käytössä. Koko alueen täytyy olla meidän hallussa, ja sen takia sinne ei voi jättää yksityisiä mökkejä, linjaa Timo Kallio.

Ympäristöoikeuden näkökulmasta asia on kuitenkin mutkikkaampi.

- Voi olla vaikea lunastaa kesämökkejä rantavyöhykkeeltä, jos ne voivat sijaita samalla alueella kuin voimala - niin kuin kaavassa on todettu, arvioi professori Kai Kokko.

Vuosien vääntö mahdollisesti edessä

Fennovoiman mukaan valitusten takia kesken oleva kaavaprosessi ei estä pakkolunastusta. Oikeusoppinut näkee vuosia kestävän valituskäsittelyn merkityksen toisin.

- Nyt katsotaan varmasti nämä valitukset ensin ja vasta niiden lopputulosten perusteella voidaan katsoa, miten lupa-asiat etenevät, sanoo Kai Kokko.

Pohjimmiltaan asiassa on kysymys siitä, minkälaisen tulkinnan korkein hallinto-oikeus ottaa lunastuslain sanamuodolle "esittää luotettavan selvityksen siitä, että lunastettava omaisuus tullaan käyttämään aiottuun tarkoitukseen".

- Pidän erikoisena loma-asuntojen sijoittamista kaavassa samalle alueelle kuin voimalarakennus. Siksi kaavoitus pitäisi katsoa ennen lunastusta, arvioi Kokko.

Lunastuslain mukaan lunastusta ei kuitenkaan saa panna toimeen, jos lunastuksen tarkoitus voidaan yhtä sopivasti saavuttaa jollain muulla tavalla.

- Kaava antaa viitteitä eri toimintojen yhteensovittamisen mahdollisuudesta ilman lunastusta, pohtii Kokko.

Kokko arvioi, että tässä saattaa tulla kyseeseen ennakkotapauksen luonteinen niin sanottu vuosikirjaratkaisu KHO:ssa. Se tulisi linjaamaan tämäntyyppistä toimintaa jatkossa.