Uusi Lumilinna henkii kansallisromantiikkaa
Havainnekuva vuoden 2010 Lumilinnasta, jonka teemana on kansallisromantiikka. Kuvassa sisäänkäynti.
Kuva: Arkkitehtitoimisto Rauno Ruonansuu Oy
Siihen tarvitaan noin 2 100 kuorma-autollisen verran lunta, puolentoista jalkapallokentällisen verran tilaa, 300 kuutiota jäätä ja lukuisia alansa ammattilaisia. Näistä aineksista syntyy 15. juhlavuoden Kemin Lumilinna kansallisromanttisella teemalla.
Lumilinna 2010
- Pinta-ala 4900 neliötä
- Lunta tarvitaan 21 000 kuutiota
- Jäätä käytetään pöytiin ja veistoksiin 300 kuutiota
- Katettuja tiloja 1050 neliötä
- Lumihotellissa 48 ja lumiravintolassa 150 asiakaspaikkaa
- Lumikappelissa noin 100 istumapaikkaa
- Lastenmaassa mm. kaksikaistainen liukumäki ja hoijakka
- Jäägalleriassa Lapponia-korun 50-vuotisnäyttely
Lumilinnan rakentaminen päästään aloittamaan tänä vuonna poikkeuksellisen hyvissä ajoin. Kovien pakkasten ansiosta lumetus aloitettiin tiistaina, kun esimerkiksi viime vuonna Kemin Sisäsatamassa päästiin lumipuuhiin vasta uudenvuoden tienoolla.
Linnan muurien sisältä löytyvät tietenkin tutut ja suositut hotelli, ravintola, kappeli ja lastenmaa. Vuoden 2010 Lumilinna on saanut yhteistyökumppanikseen yhden Suomen kansainvälisesti tunnetuimmista koruyrityksistä, Lapponia-korun, jonka 50-vuotisjuhlanäyttely nähdään jäägalleriassa.
- Tämä on meille äärimmäisen tärkeä asia. Tämä ehkä osoittaa kaikkein eniten sen, kuinka lumilinnaa arvostetaan Kemin ulkopuolella ja ulkomaillakin, linnanemäntä Marika Tomminen kertoo tyytyväisenä.
Lumilinna avataan 30.1. ja kausi kestää säävarauksella 5.4. saakka.
Panostus kotimaan matkailijoihin
Lumilinna on Jäänmurtaja Sampon ohella kaupungin ehdoton matkailuvaltti. Kotikaupungissaan linna kuitenkin herättää myös vastustusta kaupungilta saamansa tuen vuoksi, mutta joka vuosi se silti vetää väkeä niin läheltä kuin kaukaakin.
Viime vuonna Lumilinnakin kärsi hieman taantumasta ja kävijätavoitteista jäätiin hieman, mutta kauden pelastivat juuri kotimaiset matkailijat, Tomminen sanoo.
- Viime vuosi osoitti sen, että suomalaiset lamasta huolimatta liikkuvat. Suurin romahdus tapahtui sillä puolella, missä käy ulkomaisia asiakkaita eli lumihotelli ja lumiravintola, Tomminen kuvailee.
Linnanemäntä on asettanut tänä vuonna kävijätavoitteeksi saman kuin viime vuonna eli 90 000. Tommisen mukaan esimerkiksi lumihotellin varaustilanne on hyvä, mutta nykyisin kausien ennakoiminen on käynyt lähes mahdottomaksi. Talvimatkailuala reagoi herkästi paitsi taantumaan, myös säätilaan, joka määrää kauden pituuden.
- Ei näistä kuitenkaan stressiä revitä, koska me ei voida näille keleille mitään. Otamme, mitä tulee ja teemme parhaamme sen keskellä, Tomminen lupaa.
Linnan rakentajat alansa huippua
Kun ensimmäinen Lumilinna rakennettiin Kemiin, vakiintuneita jää- ja lumirakentamistekniikoita ei ollut, vaan kaikki tehtiin kokeilemalla, yrittämällä ja erehtymällä. Nyt, 15 vuotta myöhemmin, linna edustaa lumirakentamisen kärkeä ja tekniikat ovat kehittyneet huimasti.
Rakentamisesta vastaa kemiläinen pääurakoitsija IP-Heikkilä Oy, joka on toteuttanut jo seitsemän Lumilinnaa. Jouni Heikkilä kertoo, että niin lumetus- kuin rakennustekniikkakin on vuosien varrella mennyt päälaelleen.
- Vähitellen kokemuksen kautta on päädytty nykyiseen systeemiin. Tosin viime aikoina tästä on tehty tieteellistä tutkimustyötäkin, jonka tulosten kautta on sitä vielä kehitetty, Heikkilä kertoo.
Kokemuksesta huolimatta linnan rakentaminen on urakoitsijallekin aina haaste, sillä jatkuvasti täytyy keksiä uutta ja kehittyä. Haaste se on myös pääarkkitehdille Rauno Ruonansuulle, erityisesti kotikaupunkilaisten taholta.
- Kemiläiset käyvät linnassa joka vuosi ja tulevat uteliaina katsomaan, mitä uutta on. Matkailijat käyvät kerran elämässään ja heille se on ainutkertainen kokemus. Paineita tulee kemiläisten taholta, että mitä pystyy heille tarjoamaan. Sen kanssa joutuu painiskelemaan vuosi vuodelta enemmän, Ruonansuu huokaa.
YLE Perämeri / Laura Holappa