Kemijoen kalatiehanke etenee

Kemijoen kalateitä valmistelevan Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY) mukaan tarjouskilpailu Isohaaran toisen kalatien rakentamisesta järjestetään kevään mittaan, ja rakennustöiden pitäisi alkaa tulevalla avovesikaudella.

Usko Kemijoen kalateiden rakentamiseen on ollut välillä lujilla. Nyt vetovastuu on aiempaa selvemmin Lapin ELY-keskuksella, johon entinen Lapin ympäristökeskus kuuluu. Lapin ELY-keskus ei vie kuitenkaan hanketta eteenpäin yksin vaan tekee kalatieasiassa tiivistä yhteistyötä muun muassa Lapin liiton ja kuntien kanssa.

- Nykyinen järjestely on kunnan kannalta erittäin hyvä. Eli entinen ympäristökeskus on ottanut aktiivisen roolin, joten kunnan ei tarvitse yksin ajaa näitä asioita vaan valtionhallinto on mukana siinä, sanoo Keminmaan kunnan tekninen johtaja Aapo Mäenpää.

Monikäyttöallas ei ole mukana

Kemijoen kalatiehankkeita on hämmentänyt viime kuukausina keskustelu Kemijoen monikäyttöaltaasta. Alisen kemijokivarren kunnat älähtivät Lapin liiton allaskaavailuista viime vuoden puolella ja vaikutti jo siltä, että kalatiehanke karkaa kauas tulevaisuuteen.

- Kemijoen kalateiden rakentamista valmistellaan laajassa yhteistyöryhmässä, jossa parhaillaan sorvataan esitystä kalateiden rahoittamiseksi Taivalkoskesta lähtien. Työryhmässä ei ole mukana minkäänlainen vesivoimakytkös eli tätä rahoituskuviota valmistellaan ihan muulta pohjalta kuin monikäyttöaltaan pohjalta, sanoo Kemijoen kalateitä valmisteleva virkamies, ylitarkastaja Jarmo Huhtala Lapin ELY-keskuksesta.

Lapin liiton johdolla maakunnassa on laadittu aiesopimusta, jonka tarkoituksena on rahoittaa ja toteuttaa Kemijoen kalatiet Isohaaran toista kalatietä lukuunottamatta. Huhtalan mukaan tarkoituksena on saada muille kalateille rahoitus suurelta osin EU:lta ja valtiolta, sillä kuntien kukkarolla ei enää oltaisi.

Lohien ylisiirrolla pohjustetaan tulevaa

Tulevana kesänä Lapissa alkaa Askel Ounasjoelle II-hanke, jossa kunnat sopivat Isohaaran toisen kalatien toteuttamisesta ja lohien ylisiirrosta Ounasjoelle.

Tuhannen sukukypsän vaelluskalan ylisiirrolla elvytetään Ounasjoen vaelluskalakantoja ja poikastuotantoalueita, jotta jokeen leimautunut kalakanta nousee sinne takaisin kalateiden kautta.

- Nyt näyttää todella hyvältä, että homma etenee. En näe enää kovin suuria esteitä tämän hankkeen edessä, vaikka emme olekaan vielä saaneet lupaa lohien ylisiirrolle mutta asia hoituu varmaan tässä kevään mittaan, kuvailee Huhtala.

Keminmaan kunta on puolestaan viilannut Isohaaran toisen kalatien käyttösopimusta yhdessä voimalaitoksen omistavan PVO-vesivoiman kanssa.

- Uskoisin, että sieltä on saatu nyt pois ne pahimmat karikot. Käyttösopimushan on voimalaitoksen omistajalle tärkeä sopimus, koska heille energiantuotanto on tärkeä asia. Toisaalta taas meillä on tarve siirtää käyttösopimuksen vasteet edelleen rakentajalle eli siinä mielessä sopimus on tärkeä sekä meille että voimayhtiölle, sanoo Aapo Mäenpää.

Huhtalan mukaan kalatien rakentamisesta järjestetään tarjouskilpailu tulevan avovesikauden aikana. Tarkoituksena on, että rakentaminen alkaisi jo tulevana kesänä.

Kalastusjärjestelyjä tulossa

Kemijoen kalatiehanke on siis nytkähtämässä eteenpäin monella rintamalla. Tulevia vuosia varten alkamassa on myös selvitys Kemi- ja Ounasjoen kalastusjärjestelyistä.

Jos lohi nousee Ounasjokeen saakka, niin esimerkiksi Kemijokisuu ei voisi olla enää yhtä tiheästi verkotettu kuin nykyään.

- Lohien elinkierron aikaansaaminen vaatii kalastusjärjestelyjä Kemijoen vesistössä. Näitä aletaan suunnitella yhdessä kalastusoikeuksien haltijoiden kanssa. Tämä on ehdottomasti yhteistyötä, johon kaikkien osapuolten tulee sitoutua, sanoo Huhtala.

Hänen mukaansa Lapin liitto on palkkaamassa suunnittelutyöhön projektityöntekijän, joka alkaa valmistella Kemi- ja Ounasjoen kalastussääntöä. Lapin liitto on jo teettänyt Kemijokisuulle vision kalastusjärjestelyistä, se raporttihan on jo käytettävissä.

- Uskoisin, että tämän projektin myötä Kemi- ja Ounasjoelle tulee kalastussääntöehdotus, joka on hyvin pitkälle samanlainen kuin Tornionjoen ja Simojoen kalastussääntö, kertoo Huhtala.