Merikotka talvehtii riihessä Pohjois-Savossa

Merikotka kuuntelee hievahtamatta, mitä riihessä tapahtuu. Edessään patsaaksi jähmettyneellä kotkalla on kirjolohta, jota se syö yleensä mielellään. Metsältä tullut Jorma Jäntti olisi tuonut tarjolle myös jänispaistin, jos saalista olisi saatu.

Siipirikkoisen merikotkan elämää seurannut Jäntti on huomannut, että lintu ei välttämättä syö joka päivä ja ruokahalu on suurimmillaan lähinnä aamuisin. Merikotka on voimistumassa; siitä kertoo hyvä ruokahalu ja pienet lentopyrähdykset riihen sisällä.

Merikotka tuotiin Jäntin riiheen viime viikolla. Se otettiin kiinni Kiuruvedellä ja lintuharrastaja Janne Taskinen kuljetti linnun Pielavedelle yhdessä poliisin kanssa. Merikotkan siipi kuvattiin Ylä-Savon pieneläinklinikalla ja siitä löydettiin jonkinasteinen murtuma ja hauleja. Nykyinen siipivamma ei kuitenkaan johdu ampumisesta, vaan haulit ovat olleet kotkassa jo pitempään.

Lintu virkistyy päivä päivältä

- Kyllä se aika hyvin on jo liikkunut. Aamupäivällä täällä käydessäni se lehahti ovensuusta tuonne riihen takaosaan. Yritetään olla hätistämättä sitä, ettei se nyt rasitu liikaa, Jorma Jäntti kertoo.

Nelikiloinen merkikotka on mahdollisesti seitsemän vuoden ikäinen. Jäntti kertoo, että tavoitteena on saada se palautettua takaisin luontoon. Asiantuntijat arvioivat sen selviytymismahdollisuudet ennen kuin lintu vapautetaan.

Merikotka levittäytyy sisämaahan

Kuopion luonnontieteellisen museon idententti Jukka Kauppinen kertoo, että merikotka on muuttomatkoilla aiempaa yleisempi näky myös Pohjois-Savon leveyksillä.

Merikotkan levinneisyys on Kauppisen mukaan pitkään ollut kaksijakoinen: pesivien lintujen kanta on kasvanut meren saaristossa, mutta Lappiin on kasvanut toinen pesivä kanta tekojärvien ja suurten järvien alueelle. Viime aikoina on tullut tietoa myös sisämaassa pesivistä merikotkista.

- Viime kesänä tuli tieto Hämeestä muistaakseni yksi varmistettu pesintä. Ja niitä kierteleviä lintuja on havaittu täälläkin Suonenjoen ja Pieksämäen rajamailla. Alueella on jo jonkin aikaa ollut yksilö, joka metsän siimeksessä asustelee. Se saattaa olla muutamien vuosien asia, kun alkaa täälläkin pesimään.

Kauppisen mukaan esimerkiksi Ahvenanmaan merikotkakanta on kohtuullisen hyvä. Saariston hyvä pesimistulos on osaksi ruokinnan ansiota. Vaikka kala on kotkan mieluisinta ruokaa, tarjolla muutakin.

- Sikaahan niille syötetään. Osittain sen avulla on saatu pysäytettyä rannikolle nuoria lintuja, jotta ne eivät ole lähteneet muuttomatkalle ja jääneet sille tielleen.