Virtuaalimaailmassa voi elää toista elämää

Alun perin virtuaalimaailmat syntyivät pitkälti roolipelaamisen ympärille. Nykyään virtuaalimaailmaan ovat lähteneet mukaan yhä enenevässä määrin myös oppilaitokset ja yritykset.

Itä-Suomen yliopisto on yksi Second Life –virtuaalimaailman toimija. Yliopisto vuokrasi virtuaalimaailmasta pienen tontin noin vuosi sitten.

- Me olemme siellä EduFinland –saaristossa, jossa on jo noin 160 suomalaista oppilaitosta. Se on aika hieno juttu, että me pystymme olemaan ikään kuin rajanaapureita ja tekemään yhteistyötä. Isossa Suomessa yhteistyö olisi pitkien matkojen vuoksi hankalaa, mutta virtuaalimaailmassa matkoja ei tule, yliopiston Second Life -yhteisöä perustamassa ollut Taina Rytkönen-Suontausta kuvailee.

Rytkönen-Suontausta kertoo, että virtuaalimaailmassa hän voi mennä opiskelijoiden kanssa istuskelemaan kahvilaan. Virtuaalikahvilassa ryhmä voi esimerkiksi keskustella opinnoista ja opiskelijat voivat esitellä projektitöitään. Virtuaalimaailma mahdollistaa siis kokoontumiset, jotka eivät olisi mahdollisia reaalimaailmassa.

- Minun ystäväni sanoi, että virtuaalimaailma on kuin oman elämän käyttöliittymä. Virtuaalimaailma on tavallaan korvike tälle reaalimaailmalle. Esimerkiksi kun minun opiskelijaryhmä on ympärimaailmaa ja me tarvitsemme yhteisen kohtaamispaikan opiskeluprojektien tekoon, niin silloin virtuaalimaailma on hyvä ratkaisu, Rytkönen-Suontausta sanoo.

Ei vain yhteistö vaan koko maailma

Second Life –virtuaalimaailma on enemmän kuin internetissä toimiva yhteisö tai verkosto. Se on paikka, jossa on sekä verkostoja että yhteisöjä.

- Siellä on esimerkiksi maailmalta hyvin paljon yliopistoja, jotka ovat rakentaneet sinne rakennuksia. Rakennuksissa opiskelijat sitten käyvät opiskelemassa. Siellä järjestetään ihan opintojaksoja, Taina Rytkönen-Suontausta Itä-Suomen yliopistosta kertoo.

Rytkönen-Suontaustan mielestä Second Life –maailmaa tarvitaan siihen, että pystytään järjestämään sellaisia asioita, mitä reaalimaailma ei mahdollista. Tutkimus tulokset puoltavat myös sitä, että virtuaalimaailmassa eri opiskeluryhmien välillä syntyy enemmän kontaktia kuin reaalimaailmassa.

- Reaalimaailmassa usein käydään vain luentosalissa ja kuunnellaan luento ja lähdetään pois. Virtuaalimaailmassa ihmiset voivat kommunikoida luennon aikanakin. Siellä viriää helposti keskustelua siitä, mistä kukin on kiinnostunut ja mitä luennon jälkeen voisi tehdä, Rytkönen-Suontausta sanoo.

(YLE / Sari Jormanainen)

Virtuaalimaailmassa voi olla aina kesä

Virtuaalimaailmassa voi myös toteuttaa sellaisia asioita, joita ei voi toteuttaa reaalimaailmassa. Esimerkiksi virtuaalimaailmassa ei tarvitse ajatella sitä, että on 20 astetta pakkasta. Virtuaalimaailmassa voi olla vaikka ikuinen kesä tai sitten sinne voi tuoda lunta ja sadetta, jos niitä kaipaa.

Virtuaalimaailmaan ei luonnollisesi voi mennä fyysisesti mukaan, sillä kyseessä on tietokoneohjelma. Virtuaalisissa liikkuvatkin eri käyttäjien avatarit eli virtuaaliset hahmot, jotka käyttäjät ovat itse luoneet.

- Avatar on ikään kuin minun sijainen, joka liikkuu maailmassa. Voisi ajatella, että virtuaalimaailma on kuin peili. Olen kuullut sellaista, että jos virtuaalimaailman käyttäjällä menee jalka poikki, niin hän laittaa virtuaalihahmolleenkin kipsin jalkaan. Näin virtuaalimaailmassa ilmaistaan myös tapahtumia ensimmäisestä elämästä, Rytkönen-Suontausta naurahtaa.

Taina Rytkönen-Suontaustan mukaan avatarin ja virtuaalimaailman käyttäjän välistä suhdetta on tutkittu paljon. Virtuaalimaailmassa liikkuvat ihmiset samaistuvat hämmästyttävän paljon virtuaalihahmoonsa.

- Virtuaalihahmosta halutaan pitää hyvää huolta ja sen kautta ilmaistaan sitä, miltä minusta tällä hetkellä tuntuu.

Toisaalta virtuaalimaailma mahdollistaa myös haavekuvien luomisen. Osa käyttäjistä luo virtuaalihahmosta peilikuvansa, mutta osa kulkee maailmassa sellaisena kuin haluaisi olevansa.

- Jotkut haluavat salata virtuaalimaailmassa sen, keitä he oikeassa elämässä ovat. Heillä virtuaalihahmo on aivan päinvastainen kuin he oikeasti ovat, Rytkönen-Suontausta kertoo.

Hyvää ja huonoa kuten oikeassa maailmassa

Virtuaalimaailmoissa on myös valinnan varaa. Osa maailmoista on keskittynyt esimerkiksi peleihin, jolloin käyttäjäkuntakin on pääasiassa roolipelaajia. Second Life –virtuaalimaailmasta löytyy Rytkönen-Suontaustan mukaan kaikkia oikean maailman piirteet.

- Second Life –maailmassa on ihmisiä ihan kaikista yhteiskuntaluokista, kulttuureista ja ikäluokista. Siellä on myös yrityksiä, yhteisöjä, järjestöjä ja oppilaitoksia. Virtuaalimaailmassa on kaikki hyvät ja huonot piirteet niin kuin reaalimaailmassakin.

Erityisiä vaaroja Rytkönen-Suontausta ei Second Life –virtuaalimaailmassa näe. Reaalimaailman huonoja puolia virtuaalimaailmasta kuitenkin löytyy, joten maalaisjärki on hyvä olla myös virtuaalimaailmassa mukana.

- Kyllä sieltä löytyy toki Amsterdamin syrjäisiä pikkukujia, joihin ei reaalimaailmassakaan tule mentyä. Kun osaa vain välttää ne paikat, niin siellä on ihan turvallista olla. Toki virtuaalimaailma on äärimmäisen koukuttava. Käyttäjien pitäisi aina muistaa, mikä on tarkoituksen mukaista viedä virtuaalimaailmaan ja mikä toimii paremmin reaalimaailmassa.