Kahvakuulailussa kestävyys voittaa voiman
Suomen Kahvakuulayhdistyksen puheenjohtaja Antti Katajainen näyttää, kuinka kahvakuulia pitetään tiukassa otteessa.
Kuva: YLE Tampere
Tempausta, rinnallevetoa, työntöä sekä heilautusta. Painonnostoltahan tämä kuulostaisi - ja likeltä kieltämättä viistää - mutta nyt kyseessä on kuitenkin girya eli kahvakuula.
Tällä vuosisataisella lihasmassan vahvistajalla pannaan nopeasti kehonliikkeet tiukkaan hallintaan perinteisin venäläisin voimailumenetelmin. Siispä vahva kouraote kahvasta ja kuula ilmaan.
Kahvakuula haastaa kerralla koko kehon ja oikeaoppisilla liikkeillä kehittyvät kohisten niin kahvakuulailijan koordinaatiokyvyt, nopeus kuin lihasvoimakin. Onpa laji nykyisin virallistettu mukaan Painonnostoliitonkin ohjelmistoon.
Kiinnostus kasvussa
Kiinnostus lajia kohtaan on nykyisin kovassa kasvussa ja kahvakuulaharjoittelu soveltuu ikään katsomatta niin miehille kuin naisillekin. Harjoitteluvälineen paino ja liikeradat on kuitenkin syytä valita kunnon ja taitotason mukaan.
Kahvakuula on pyöreä ja valettu metallinen pallo, joka on varustettu kahvaosalla. Kuulan painot vaihtelevat kahdeksasta aina kuuteenkymmeneen kiloon, mutta tyypillisimmät harjoittelukuulat ovat 8, 16 ja 24 kilon painoisia.
Lajia harrastetaan niin puhtaana kuntoharjoitteluna, palauttavana harjoitteluna raskaampien painojen nostoon tai muiden urheilulajien oheisharjoitteluna. Oma lukunsa on GS eli Girevoy Sport.
Se on kahvakuulailun kilpalaji, jossa kuulia nostetaan mahdollisimman suuria toistomääriä tietyn aikarajan sisällä. Kuulia kannatellaan koko suorituksen ajan ja liikkeinä ovat painonnostokisojen tapaan tempaus, työntö ja rinnalleveto.Tempaus suoritetaan yhdellä kuulalla ja työnnössä kuulia kannatellaan molemmissa käsissä.
Ei vahvuus, vaan kestävyys
Suomen Kahvakuula ry:n tamperelaisen puheenjohtajan Antti Katajaisen mukaan kyse on ennen kaikkea voimakestävyyslajista, joka perustuu toistojen määrään.
- Me ei olla ehkä mahdottoman vahvoja, mutta jaksamme toistaa, toistaa ja toistaa monta, monta kertaa. Se erottaa meidät painonnostajista, jotka hakevat aina kerralla sitä yhtä ainoaa maksimisuoritusta.
- Me haemme maksimimäärää toistoja. Ja jos kunto pettää, niin siihen loppuvat myös toistot. Kunto on siis kaiken A ja O, jos mielii kahvakuulaa harrastaa. Kuulankäsittely ei itsessään vielä riitä, vaan rinnalla täytyy harrastaa kattavasti kaikkea muuta kuntoliikuntaa sekä ulkoilua, korostaa Antti Katajainen.
Monipuolisesti hankitun peruskunnon merkityksestä tässä lajissa kertovat myös Kahvakuulamaratonin huippusaavutukset, joissa 12 tunnin tauottoman kuulanheiluttelun tuloksena toistojen määräksi on saatu jopa 11 500 toistoliikettä.
YLE Tampere / Seppo Lehtonen