Naakka ei tähtää tahallaan

Omalle kohdalle osunut linnunläjä ei paljoa naurata, mutta tapahtuneesta voi syyttää ainoastaan huonoa tuuria. Linnuilla ei ole salattuja motiiveja, sanoo Pirkanmaan lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Jukka T. Helin Tampereelta.

- Kaikenlaisia teorioita tästäkin kuulee. Omiin kokemuksiin nojaten sanoisin, että kaikki linnut ruikkivat lennosta, mutta tahallisuus on kyllä puhdasta spekulaatiota. Kyllähän jotkut linnut, kuten lokit ja räkättirastaat, puolustavat pesäänsä ampumalla sotkujaan mahdollisten hyökkääjien päälle, mutta kaupunkilintujen osumat ovat ihan vain sattumaa, Helin nauraa.

Tampereen keskustassa näkee varsinkin iltapäiväaikaan äänekkäitä naakkaparvia. Yllättävän iso osa naakoista ei lähde lämpimämpiin maihin edes talvipakkasilla.

- Naakka on osittaismuuttaja. Iso osa naakoista lähtee etelään talvilomalle, mutta entistä enemmän lintuja jää myös Pirkanmaalle talvehtimaan. Viime vuosina naakkojen talvikanta on pysynyt vakaana. Keskustan alueella asuu talvisaikaan 3000-4000 naakkaa.

Naakkojen meteliä kuulee yleensä vain aamuisin ja iltapäivällä hämärän laskeutuessa. Linnut viettävät päivät hyvillä ruoka-apajilla, esimerkiksi Tarastenjärven kaatopaikalla. Yöksi palataan kuitenkin aina kaupunkialueelle.

- Keskustasta löytyy tiheitä, suojaisia lepopaikkoja. Esimerkiksi Koskipuiston puut Tammerkosken partaalla ovat naakkojen suosiossa. Tarastenjärvi on rauhaton paikka yöaikaan. Siellä asuu petolintuja, kuten pöllöjä ja huuhkajia. Myös päiväsaikaan naakat saavat olla varuillaan, kun kaatopaikan yllä lentelee kanahaukkoja pelottelemassa lintuparvia liikkeelle, Jukka T. Helin kertoo.

Naakka on sitäpaitsi pohjimmiltaan urbaani lintu. Se viihtyy ihmisten lähellä ja pesiikin usein kaupunkialueilla.

Naakan kumppani ei vaihtamalla parane

Vaikka pesimäkausi ei ole vielä alkanut, saattaa lemmekkään oloisia naakkapariskuntia nähdä jo nyt.

- Naakka on koko ikänsä uskollinen samalle kumppanille, siksi pariskuntia näkyy talvisinkin. Jos naakkaparvea katsoo tarkasti, saattaa erottaa yksittäisiä pareja isostakin lintumäärästä.

Naakat ovat paitsi pariuskollisia, myös yhdyskuntalintuja. Tiivis yhteisö ei hajoa edes pesimäajan koittaessa.

- Hyvissä kaupunkiolosuhteissa samassa paikassa saattaa pesiä isojakin, jopa satojen lintujen yhdyskuntia. Osa naakoista pesii luonnonkoloissa tai pöntöissä, mutta silloinkin naapurista löytyy yleensä edes muutama lajitoveripari, Jukka T. Helin sanoo.

Osa naakkaparvien seuraamisen viehätystä on tarkkailla niiden järjettömältäkin tuntuvaa kieppumista. Sinkoilulle ei ole selvää syytä.

- Naakoilla ei ole samanlaista laumahierarkiaa kuin vaikkapa kurjilla. Naakkojen spiraalit eivät johdu siitä, että ne vaihtaisivat johtajaa lauman kärjessä. Jos seurailee vaikkapa lintujen aamuista lähtöä kaatopaikalle päin, huomaa, että ne saattavat lähteä yhteen suuntaan vain palatakseen hetken kuluttua ja vaihtaakseen suuntaa. Ehkä siinä vain pohditaan oikeaa reittiä ja harkitaan, että joko mentäisiin, Jukka T. Helin veikkailee.