Naistenlehdet vaikuttavat hömpästä huolimatta

Naistenlehtien muutos 1960-luvun naisasialehdistä 2010-luvun naisten tieto- ja viihdelukemistoksi johtuu naisen aseman muutoksessa yhteiskunnassa. Gloria-lehtien entinen päätoimittaja Riitta Lindegrenin mielestä se on jopa naistenlehtien ansiota.

- 1960-70 -luvuilla naistenlehdissä korostettiin voimakkaasti naisten tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa, enää sitä ei tehdä.

Tutkija Laura Saarenmaa vahvistaa päätoimittajan 40 vuoden kokemuksen tuoman näkemyksen.

- Naisen asemaan liittyvät puheenvuorot tai jopa feministinen ajattelu ovat lähtöisin naistenlehdistä.

- Aatteita on ajettu järjestöissä, mutta ajatuksia on valtavirtaistettu naistenlehdissä.

Nyt, kun tämä tarve on poistunut, ovat lehdetkin muuttuneet. Yhteiskunnan vaurastuminen näkyy myös hyvin voimakkaasti naisten lehdissä.

Taitavaa kirjoittamista ja kulttuurijournalismia

Journalismitutkija Laura Saarenmaan mukaan naistenlehdissä näkyy toimittajien pitkä koulutus ja sivistys.

- Kirjoittamisen taitojen kehittyminen näkyy nykypäivän lehdissä.

Saarenmaa pitää naistenlehtiä nimenomaan kulttuurijournalismina. Teemat ovat vahvasti kulttuurisia, töitä tehdään kulttuurin eteen naistenlehdissä jopa enemmän kuin sanomalehtien kulttuurisivuilla.

Entinen päätoimittaja Riitta Lindegren pitää naistenlehtien tehtävänä informaation jakamista.

- Ihan aiheetta naistenlehtiä vähätellään. Naistenlehtien avulla on levinnyt valtava määrä tietoa yhteiskunnallisista uudistuksista, tieteestä, kulttuurista, mistä vaan.

Lindegren väittää naistenlehtiä jopa kansansivistäjiksi.

- Ne ovat ainoa kanava, jonka kautta korkeakulttuuria suorastaan imetään lehden sivuilta muodin ja kosmetiikan siivittämänä. En usko, että kaikki naistenlehtien lukijat tarttuisivat samoihin aiheisiin esimerkiksi sanomalehtien kulttuurisivuilta.

Nykypoliitikkojen temmellyskenttä

Kun kansanedustaja antaa haastattelun, lähtöasettelu on erilainen, jos hän antaa haastattelun sanomalehden sijaan naistenlehteen. Laura Saarenmaata kiinnostaa tutkijana miten tämä kuvio organisoituu. Siitä tiedetään vielä aika vähän.

- Naistenlehtiä ei ole katsottu julkisen paikkana. Jos poliitikkoja tutkitaan suhteessa populaarimediaan, ei naisten lehtiä ole otettu vielä tutkimuksessa huomioon.

Poliitikot pitävät selvästi naistenlehtiä mieluisena julkisuutena ja tuottavat naistenlehdissä puheenvuoroja julkisuuteen.

- Tämä näkyy jopa siinä, että miten iltapäivälehdet nostavat naistenlehtien otsikoista uutisia omiin uutisiinsa. Agendanasettajan roolit ovat vaihtuneet.

Syy iltapäivälehtien haluun nostaa naistenlehtien haastattelujen jyviä otsikoihin on selvä.

- Naisten lehdet saavat haastatteluja helpommin kuin esimerkiksi iltapäivälehdet. Tätä asiaa pitää selvittää tarkemmin, tutkija Laura Saarenmaa sanoo.