Viimeinen hetki on arvokas
Kuva: YLE Keski-Pohjanmaa
Elämän viimeiset viikot ovat täynnä elämää. Pirkanmaan Hoitokodissa ei pelkästään itketä ja surra saattohoitopotilaiden kanssa, vaan annetaan elämälle sen ansaitsema arvo loppuun asti. Kymmenet vapaaehtoiset tuovat taloon tuulahduksen tavallisesta elämästä.
Pirkanmaan hoitokoti on Pohjoismaiden ensimmäinen saattohoitokoti, jossa on pidetty huolta viimevaiheen potilaista jo vuodesta 1988. Potilailla on usein parantumaton syöpä tai muuten elämän viimeiset hetket käsillä. Hoitokodissa vietetään keskimäärin kuukausi.
45 työntekijän lisäksi noin 80 vapaaehtoista antaa aikaansa viikoittain tai kuukausittain hoitokodin monissa puuhissa. Koko porukka työskentelee potilaiden ja omaisten hyväksi hyvänä tiiminä.
- Saattohoitoideologiaan kuuluu hyvän hoidon lisäksi myös vapaaehtoistyöntekijöiden panos, sanoo vapaaehtoistyön ohjaaja Johanna Colliander.
Vapaaehtoinen tuo taloon tavallisen ihmisen tuulahduksen. Toivotut vieraat tuovat työyhteisöön virkistystä ja lisäapua kuuntelemiseen ja olemiseen.
"Mitä toiveita sinulla on hemmottelusi suhteen?"
Vapaaehtoiset auttavat Pirkanmaan hoitokodilla ulkoilussa ja saunavuorolla. Ylimääräisten käsien avulla hoitokotiin saadaan hieman luksustakin, hemmottelutiimi käy kerran viikossa koko osaston 24 paikkaa läpi.
- Potilailta kysytään, mitä toiveita sinulla on hemmottelusi suhteen? Colliander kuvailee.
Moni potilas saattaa ilahtua elämänsä ensimmäisestä hieronnasta. Hemmottelu voi olla hieronnan lisäksi kynsien lakkausta tai mitä tahansa. Kolmen neljän hengen tiimi piristää osaston tunnelmaa.
- Joskus omaisillekin tarjotaan hemmottelua, Colliander kertoo.
Saattohoitopotilaat ovat kiitollisia vapaaehtoisten työpanoksesta.
Elämä korostuu
Moni saattaa kavahtaa ajatusta kuoleman lähellä työskentelystä. Vapaaehtoisohjaaja Johanna Colliander kuitenkin muistuttaa, ettei mielikuva vastaa todellisuutta.
- Luullaan, että saattohoitokodissa on synkkää, ihmiset eivät hymyile ja ollaan kyynel poskella.
- Tietysti se on sitäkin, mutta meillä elämä korostuu, jäljellä olevat päivät ja elämän laatu. Kuolema tulee, mutta siihen asti on elämä.
Hoitokodilla on vapaaehtoisina Collianderin mukaan tasapainoisia ihmisiä, jotka ovat oivaltaneet jotain suurempaa.
- Vapaaehtoistyöntekijä on yleensä kasvanut ihmisenä ja ehtinyt pohtia asioita. Omaakin kuolemaa ja sitä, miten sitä lähestyä.
Ehkä vapaaehtoinen on ehtinyt pohtinut myös omaa kuolemaansa, ainakin vapaaehtoisena pääsee kokemaan kuinka ihmiset suhtautuvat omaan kuolemaansa.
Tavallisen ihmisen taidoin
Vapaaehtoistyöntekijät ovat omien mieltymystensä mukaan työtehtävissä. Jos tuntuu liian haastavalta tai vaativalta työskennellä potilaiden tai omaisten kanssa, niin voi tehdä välillisesti potilaiden hyväksi tehtäviä töitä.
- Leipomistiimissä autetaan kodinomaisen tunnelman luonnissa. Kirpputori toimii myös vapaaehtoisten varassa, pääaulassa pidetään kanttiinia, Johanna Colliander luettelee.
Vaikka vapaehtoinen antaa omastaan, saa hän myös vastineeksi paljon.
- Elämänlaatu on parempaa. Kansainvälisten tutkimusten mukaan vapaaehtoistyöntekijät ovat keskimääräistä onnellisempia ja elämäänsä tyytyväisempiä, iloisempia ja heillä on vähemmän masennusta.
- He ovat terveempiä ja toimintakykyisempiä, voivat fyysisesti ja psyykkisesti paremmin, Colliander kertoo.
Hyväntuulisuus näkyy vapaaehtoisissa, joista on myös helpotusta vakinaiselle väelle.
- Kuuntelevia korvia on enemmän, ja potilaalle saadaan tarvittaessa läsnäolo siihen vierelle. Vapaaehtoiset toimivat tarvittaessa myös yöllä, Johanna Colliander kiittää.
YLE Tampere / Mari Vesanummi