Kadonnut Tampere

Tampereen ensimmäiset halpamarketit hurmasivat rihkamalla

julkaistu 20.1. klo 11:15

Nainen ottaa maitoa hyllystä kaupassa 1960-luvulla

Kivijalkakauppoihin tottuneet tamperelaiset ihmettelivät 1960-alussa uusia isoja kauppoja, joissa sai itse valita tavarat työnnettävään kärryyn. Halpamarketeissa ostamisessa oli joskus hamstraamisen henki.

Kadonnut Tampere Uintikeskuksen paikalla tehtiin tiiliä julkaistu 23.12.2011 klo 14:37	Kadonnut Tampere Ratapihankatu yhdistää ja muuttaa julkaistu 25.10.2011 klo 13:22
Kalevan uintikeskuksen maasto oli vielä 1960-luvun alussa aivan toisen näköinen. Maisemaa hallitsi tuolloin Puolimatkan tiilitehdas rakennuksineen. Kaupungin itäpuolen runsas savi veti puoleensa myös muita tiilitehtaita. Uunissa harmaa savi muuttui punaiseksi tiileksi.	Radan vartta seuraava uusi katu muuttaa maisemia Tampereen keskustassa. Ratapihankatu etenee nyt kohti Erkkilän siltaa. Osa vanhaa Tamperetta jää sen alle, mutta katu luo myös uusia yhteyksiä. Rastin talon ylimmästä kerroksesta Tammelan reunamilta näkee kauas. Tuossa korttelissa on insinöörioppilastalon toimitusjohtaja Matti J. Mäkelä nähnyt vuosien varrella pitkän palan täkäläistä kaupunkirakentamista.
Kadonnut Tampere Insinööri kohtasi sairaanhoitajan Tunnelissa julkaistu 4.10.2011 klo 07:24	Kadonnut Tampere Tulitikkutehtaalla liekki leimahti päivitetty 13.9.2011 klo 08:30
Ravintola Tunnelin parketilla sairaanhoitajat ja insinöörit kohtasivat. 1970- ja -80-luvuilla moni parisuhde alkoi tässä insinööriopiskelijain ylläpitämässä ravintolassa.	Maija Turpiainen hakeutui 1970-luvun alkupuolella Pispalaan tulitikkutehtaalle. Vaikka näppäryyttä vaativaa työtä tehtiin ankeissa oloissa, se maistui siinä kuin rikkiurassa paistettu makkarakin.

Kuuntele

Kadonnut Tampere: Vesakkomyrkkyjen nousu ja tuho

julkaistu 19.1. klo 16:20

Maantieverkon rakentamisessa alettiin 1960-luvulla kaunistaa myös tien varsia. Raivatusta pöheiköstä ei hirvenkään ollut enää niin helppo pölähtää auton eteen. Vesakkomyrkyt tarjosivat apua vesurimiehille. Samaa ainetta käytettiin Vietnamin sodassakin .Karl Bromberg muisteli noita aikoja Mauri Tikkamäen haastattelussa.

Kuuntele Lataa

Kadonnut Tampere: Lähetin matkat sujuivat mopedilla

julkaistu 23.6.2011 klo 11:15

Mopedi eli mopo oli moottoripyörän keveyempi serkku, joka vielä 1957 oli harvinaisuus kaupungilla – varsinkin kun sillä ajoi nuori tyttö. Helena Aronen muistelee Victoria-merkkistä mopedia, jolla lähetin hommat sujuivat ketterästi. Pojat kadehtivat häntä mutta toisaalta antoivat auliisti apua vaikkapa tankkauksessa. Toimittajana Mauri Tikkamäki.

Kuuntele Lataa

Kadonnut Tampere: Kylmähalli oli tamperelainen basaari

julkaistu 22.6.2011 klo 14:25

Tampereen Kylmähalli sijaitsi Keskustorin varrella, nykyisen Koison paikalla. Nimensä mukaisesti kylmässä hallissa liikkeet toimivat katoksen alla. Eksoottisesti basaariksikin kutsuttu ylmähalli toimi kauppapaikkana 1900-luvun taitteesta aina 1960-luvulle, jollloin se purettiin. Mauri Tikkamäen toimittamassa jutussa kylmähallia muistelevat Topi Honkonen. ja Sinikka Erjavaara.

Kuuntele Lataa

Kadonnut Tampere: Puu-Amuri katosi kerrostalojen tieltä

julkaistu 21.6.2011 klo 13:35

Amurin puutalokortteli on nykyään romanttinen käyntikohde. Sen historia liittyy tamperelaisen teollisuuden syntyyn ja asukkaat olivat kaupunkiin muuttaneita tehtaan työläisiä. Amuri alkoi paisua 1800-luvun puolivälissä, enimmillään siellä asui yli 5000 ihmistä. Vuonna 1965 Amuri kaavoitettiin kerrostaloalueeksi. Amuria muistelevat Pentti Keskinen ja Sinikka Erjavaara. Toimittajana Mauri Tikkamäki.

Kuuntele Lataa

Kadonnut Tampere: Selinit huolehtivat tamperelaisten nestetasapainosta

julkaistu 20.6.2011 klo 12:40

Selinin vesitehdas toimi Keskustorilla vuodesta 1887. Siellä tehtiin limonaateja, jotka virkistivät tamperelaisia 1970-luvulle saakka. Juomia myytiin vesikioskeista ympäri kaupungin. Pentti Kilpeläisen isä Matti johti kioskeja 50 vuotta 1920-luvulta lähtien. Hänen lisäkseen Selinin vesitehtaan vaiheita muistelee kahvilatoiminnan johtaja Eero Nieminen Linkosuolta. Toimittajana Mauri Tikkamäki (Kuva: Tampere-Seuran Arkisto)

Kuuntele Lataa

Kadonnut Tampere: Pikatalot helpottivat asuntopulaa

julkaistu 5.4.2011 klo 12:00

Pikatalot rakennettiin Kalevankankaalle asuntopulan helpotukseksi sodan jälkeen. Asuntotilanteen parannuttua taloista tuli sosiaaliasuntoja. Kaksi kymmenen talon ryhmää tunnettiin myös etu- ja taka-Intiana. Pikataloja naapuritalonn näkökulmasta muistelevat Jorma ja Maija-Liisa Iwendorff ja Anna-Liisa Ahlman. Toimittaja: Mauri Tikkamäki. Kuva: Tampere-Seuran Arkisto

Kuuntele Lataa

Kadonnut Tampere: Venäläisten kasarmin jyräsi vasta Kiinanmuuri

julkaistu 28.3.2011 klo 15:50

Venäläinen sotaväki rakensi kasarminsa Kalevan hiekkatontille vuonna 1914. Viimeiset kasarmin rakennukset kestivät aina 1950-luvulle saakka, kunnes paikalle rakennettiin Kiinanmuurin asuinkortteeri. Paikallishistoriasta kirjoittanut Risto Arkimies ja Kiinanmuurissa elämänsä asunut Anna-Liisa Ahlman kertovat kasarmeista. Toimittajana Mauri Tikkamäki.

Kuuntele Lataa

Kadonnut Tampere: Lehtikojusta löytyi luettavaa joka säällä

julkaistu 24.2.2011 klo 12:45

Hämeenkadun lehtikojut olivat piristys työmatkalla tai kauppareissulla. Ne ilmestyivät paikalleen säällä kuin säällä. Lehtiä ei 1950-luvulla yleensä myyty tavarataloissa - siinäpä siis oivallinen markkinarako sitkeälle yrittäjälle. Lehtikojuja muistelee Helena Aronen. Toimittaja: Mauri Tikkamäki, kuva: Tampere-Seuran Arkisto

Kuuntele Lataa

Kadonnut Tampere lista

Gorillassa oli tunnelmaa

julkaistu 9.9.2011 klo 11:45

Hämärää ja savuista, mutta hyvä meno päällä. Eikä jonottaminenkaan ollut tylsää, jos osasi oikein varustautua. Ellei sitten sattunut olemaan tuttu portsari, joka kutsui jonon ohi. Oli siellä lavakin, josta mieleen jäi Virve Rosti, vaikka on siellä Eppu Normaalikin esiintynyt. Nyt muistellaan Gorillaa, teekkareitten kapakkaa entisen Verkatehtaan uumenissa.

Maija Turpiainen Sisun ohjaamossa 1970-luvulla

Kuorma-autoa ajavaa naista kummeksuttiin

päivitetty 1.12.2011 klo 09:49

Maija Turpiainen halusi ajaa kuorma-autoa ja kuskiksi hän pääsikin. Vuonna 1974 Maijasta tuli Tampereen kaupungin ensimmäinen naispuolinen kuorma-autokuski.

Ilkka Mäkilä osoittaa kädellään Pinninkadun porttikongia

I-Klubi oli klubien isä Tampereella

julkaistu 11.5.2011 klo 14:49

Insinööriksi opiskeltiin ennen vanhaan Tampereella TEKU:ssa. Insinööriopiskelijat pitivät myös klubia. Se tuli tunnetuksi muillekin kuin inssikoulukkaille. Tuo I-Klubi toimi Tampereella monessakin paikassa, viimeksi entisen elokuvateatteri Ilveksen tiloissa.

Mikroauto tehtiin vaikka itse

julkaistu 9.5.2011 klo 09:43

Nykypäivän karting-autot ovat virtaviivaisia ja tehokkaita. Kisat ovat kova, ammattimainen ponnistus. Kilpa-autoilun alkutaipaleella sen sijaan puhuttiin mikro-autoista, jotka innostivat tarttumaan itse hitsipilliin ja jakoavaimeen.

Kaikki eivät pelänneet Eino Salmelaista

päivitetty 16.3.2011 klo 14:27

Eino Salmelainen oli vielä eläkkeelläkin tarmokas teatterimies, joka opetti nuoria näyttelijöitä Tampereella. Vaikka vanhemmat näyttelijät jopa pelkäsivät suorasukaista Salmelaista, suhtautuivat nuoret opiskelijat auktoriteettiin tasa-arvoisemmin.

Naiset koristelevat kakkuja Linkosuon leipomolla

Jauhopojan tie vei johtajaksi

päivitetty 9.3.2011 klo 09:40

Kun Pentti Nieminen lähti Tampereelle etsimään töitä vuonna 1958, päätyi hän pitkän leivän ääreen. Linkosuon leipomosta löytyi työ, jota riitti vuoteen 2003 saakka. Jauhopoikana aloittanut Nieminen jäi leipomosta eläkkeelle toimitusjohtajana.

Latoja oli hyväpalkkainen herrasmies

päivitetty 3.3.2011 klo 15:29

Latojan ammatti on kadonnut. Latojan tehtävä oli kopioida valmis teksti metallikirjaimiksi, joitten avulla teksti voitiin painaa. Ladonta tehtiin joko käsin tai suurella, vähän kirjoituskonetta muistuttavalla latomakoneella. Kuumakoneessa metallikirjaimet valettiin sulasta metalliseoksesta.

Matti-Trikoo oli tekstiiliteollisuuden maamerkki

päivitetty 14.2.2011 klo 14:58

Etelästä Tampereelle saapuvan silmiin sattui kantakaupungista ensimmäisenä Matti-Trikoon rakennus Viinikan liikenneympyrän tuntumassa. Nyt paikalla on vain kuoppa, jonka pohjalle monet pysäköivät autonsa.

Toralinna oli 1920-luvulla moderni asunto

julkaistu 19.1.2011 klo 11:08

Laila Korpisaari muutti 10-vuotiaana Viialasta Tampereelle. Tyttö ihmetteli uuden kodin mukavuuksia: Toralinna oli iso kivitalo, jossa oli keskuslämmitys ja vesivessa. Yhteinen leivintupa ja sauna olivat nekin uutta. Talon ympäristössä oli puistoja ja puutaloja.

Vaaralliset leikit Pispalassa

julkaistu 16.1.2011 klo 08:00

Lasten leikkipaikkoja 1960-luvun Pispalassa voisi toisaalta pitää virikkeellisenä, toisaalta vaarallisena. Nykyvanhemmat tuskin päästäisivät lapsiaan kiipeilemään tukkikasan päälle, nopeuskisaan junaraiteille tai tutkimaan kemiallisten jätteiden mahdollisuuksia.

Mies pilkillä Pyhäjärven rannassa Tampereella

Pilkkiminen oli ennen massaharrastus

päivitetty 11.1.2011 klo 13:35

Pilkkiminen oli ennen kaupunkilaisten huvi. Tampereen tehtaitten miehet lähtivät porukalle maalle järven jäälle kököttämään. Pilkkihaalarit ja –pallit alkoivat saada kaupallisia versioita vasta 80-luvulla, muistelee kalamies Matti Santonen.

Naiset töissä kenkätehtaassa vuonna 1958

Kenkätehtaat tarjosivat pitkän uran

päivitetty 21.12.2010 klo 09:17

Tamperelainen kenkäteollisuus eli kulta-aikaansa 1960-luvun alussa. Tehtaita oli kolmisenkymmentä ja niissä työskenteli yli 3600 ihmistä. Työ opetettiin tehtaissa ja sitä riitti vaikka koko elämän ajaksi. Tämä kaikki ennen kuin tuontikenkä kuihdutti alan.

Pispalan pikkuverstaisiin mahtui koko elämä

julkaistu 2.12.2010 klo 12:29

Pispalasta löytyi ennen niin makkaratehdas kuin täytekynän korjaajaakin. Paperia ja pahvia jalostettiin joulupukin naamareiksi.

Tamperelainen kenkä oli kestävä ja ryhdikäs

päivitetty 24.11.2010 klo 15:13

On laskettu että Tampereella olisi aikoinaan ollut yli 30 kenkätehdasta, suurta ja pientä. Täkäläinen kenkä oli parempi kuin nykyiset tuontikengät, sanovat entisajan jalkinetyöntekijät.

Häkäpöntöllä toimiva kuorma-auto jatkosodan aikaan.

Häkäpönttö oli sitkeä kylkiäinen

päivitetty 15.11.2010 klo 15:08

Häkäpönttö oli auton raskas mutta välttämätön kylkiäinen, johon jouduttiin turvautumaan jatkosodan aikana. Bensa oli kortilla. Autot oli pantava kulkemaan kotimaisella polttoaineella eli puulla.

Pärrinkoski virtaa myllynraunioiden läpi.

Pato ja pirtti muistuttavat Peltolammin myllystä

päivitetty 8.11.2010 klo 12:25

Pärrinkoski on pala raikasta luontoa miltei kaupungissa. Härmälänojan pudotus on pienellä matkalla lähes 18 metriä. Jo 1500-luvulla veden voima valjastettiin myllyn pyöritykseen. Nykyisin Peltolammin myllystä on enää padon jäänteet, sen sijaan pieni punainen myllypirtti luo paikalle herkistävän idyllin. Paikalle pääsee kapeaa tietä Sarankulman teollisuusalueen reunalta.

Emmaus oli klassikko mutta Uimahallin Maja oli halpa

päivitetty 25.10.2010 klo 17:03

Tamperelaiseksi tultiin usein tilapäismajoituksen kautta. Jos matkamies oli vähän varakkaampi, kallisti hän päänsä Emmaukseen. Edullista yösijaa etsivä päätyi Uimahallin Majaan, jossa samaan huoneeseen saattoi tupsahtaa aamuvirkku japanilaisryhmä.

Pyhäpäivän viettoa Härmälän huvilarannikolla 1800-luvun lopussa.

Härmälän huvilarannikko oli herrasväen lekottelupaikka

päivitetty 4.10.2010 klo 11:03

Pyhäjärven ranta oli 1800-luvun lopulta lähtien Härmälässä komeitten huviloitten koristama. Huvilat kuuluivat Tampereen herrasväelle. Nykyisen Talvitien kohdalla oli kaupunkimatkaa oikaiseva talvitie. Se oli ainut paikka, jossa rantaan oli rahvaallakin vapaa pääsy. Kun herrasväki kaipasi yhtä ja toista palvelua, kansalle tarjoutui ansiomahdollisuuksia.

Tammer Hanurit syntyi Ajokilla

päivitetty 29.9.2010 klo 15:55

Eerik Mäkinen tuli 1970-luvun alkupuolella töihin tamperelaiselle Ajokin linja-autotehtaalle. Ajokin tekninen päällikkö Fernidand Törnqvist löysi tulokkaasta heti hengenheimolaisen - olivathan molemmat innostuneita haitarin soitosta. Ajokkilaisten innostuksesta sai alkunsa haitariyhtye Tammer Hanurit.

Ryan O'Neal vierailulla Suomessa vuonna 1970.

Tappi Suojanen möi keikalle vaikka pässin

päivitetty 27.9.2010 klo 14:50

Kun miltei kielitaidoton mies hommaa Suomeen Rolling Stonesin ja kehittää viihdeteollisuutta raahaamalla kansan pällisteltäväksi tv-julkkuja Atlannin takaa, voidaan puhua legendasta. Tauno ”Tappi” Suojasesta liikkuvat tarinat elävät jo omaa elämäänsä. Niitä pääsi läheltä näkemään Suojasen ohjelmatoimistossa työskennellyt Markku Aartio.

Teekkari asui metsässä 70-luvun Hervannassa

päivitetty 16.9.2010 klo 16:21

Aarne Heinon opiskelija-asunnon ikkunasta ei vuonna 1974 näkynyt juuri kuin metsää. Hervanta oli uusi asuinalue ja sen pääkatu vain metsäautotie, jolla opintiensä aloittaneet työnsivät kuulaa.

Linja-autot ja lapset mahtuivat Pyynikintorille

päivitetty 6.9.2010 klo 10:56

Pyynikintori on ollut leimallisesti linja-autojen kääntöpaikka jo vuosikymmeniä. Vielä 1960-luvulla se oli myös lasten leikkipaikka. Torin reunustan komeat kerrostalot kivijalkakauppoineen olivat jo tuolloin osa kaupunkikuvaa. Teinit kohtasivat läheisellä urheilukentällä.

Järvensivu syntyi hylkytavarasta

päivitetty 31.8.2010 klo 16:33

Kun Kyttälä otettiin osaksi Tamperetta 1800-luvun lopulla, saivat asukkaat muuttaa joko Pispalaan, Armonkalliolle tai Järvensivulle. Maanomistaja Heikki Ahlgren antoi Järvensivulta tontteja melko halvallakin. Rinteeseen sinnekin rakennettiin. Moni tämän päivän talo on jo kolmas samalla paikalla.

Esko Helin on haitaristi mutta myös huuliharppu taittuu

Tanssikielto pakotti tanssimaan salaa

julkaistu 26.8.2010 klo 09:18

Suomessa ei saanut tanssia sotavuosina eikä vähän sen jälkeenkään. Energiaa ei saanut tuhlata viihteeseen kun sotaponnistelut olivat etusijalla. Mutta minkä sitä tanssihaluilleen voi kun vielä viettikin veti paria hakemaan? Nurkkatansseiksi sanottuja salatansseja oli Tampereellakin.

Naisvoimistelijoita Pyynikin kentällä Tullin piirijuhlissa 1930-luvulla.

Naisvoimistelu oli sosiaalinen tapahtuma

julkaistu 17.8.2010 klo 14:59

Ennen kaupallisten kuntosalien aikaa elettiin liikuntaseurojen kulta-aikaa. Yksi niistä oli ja on edelleen Tampereen Työväen Naisvoimistelijat. Se perustettiin vuonna 1932. Nykyisin siinä on 800 jäsentä.

Kadonneet sanomalehdet

päivitetty 7.6.2010 klo 14:30

Kansan Lehti on vielä monen muistissa ja ehkä Hämeen Yhteistyökin. Tampereella on ilmestynyt niiden lisäksi kymmeniä lehtiä, joista monet ovat vaipuneet unholaan.

Pojat Ravintola Ohranjyvän portailla 1960-luvulla

O-studiossa kohtasi tv-viihteen kerman

päivitetty 28.5.2010 klo 11:57

Ihminen elää aikansa mutta legendat elävät ikuisesti. Ravintola Ohranjyvä muodostui tamperelaisen tv-viihteen kohtauspaikaks 60- ja 70-luvulla. Lempinimeltään se oli O-studio. Ohranjyvä nousi myös Kummelin sketsien aiheeksi 1990-luvulla. Silloin kulta-aika oli jo mennyttä.

Taukojumppa tuli Tampellaan

julkaistu 19.5.2010 klo 14:35

Tampellan johtoportaassa päätettiin panostaa taukojumppaan 1960-luvun lopulla. Taukojumppa otettiin iloisesti vastaan vaikka osa esimiehistä ja työntekijöistäkin epäili. Konttorista taukojumpan vetäjäksi pestattiin tuntikirjuri ja liikunnan ohjaajaksi valmistunut energiapakkaus Tuula Kivistö.

Naiset vei - miehet vikisi

julkaistu 10.5.2010 klo 15:39

Tampereen maine naisten kaupunkina lisääntyi 1970-luvulla kun Oskarin Hovin naistentanssi elivät kukoistustaan. Tehdaskaupungin työnaiset hakivat alkuillan karkeloon miestä parhaasta päästä: seinärisut saivat tuta tasa-arvon tuulahdukset. Parketilla otti mies kuitenkin ohjat käsiin.

Tietokoneaika yliopistolla alkoi Ellistä

päivitetty 20.10.2009 klo 14:06

Elli oli hidas, äänekäs ja tarkasti valvottava. Muistia sillä oli vähemmän kuin pikkuruisessa muistitikussa nykyisin, mutta nyt tutkimukset valmistuivat nopeammin. Elli raksutti reikänauhaa päivät päästään ja öisin sitä käyttivät opiskelijat. Se oppi soittamaan "Säkkijärven polkkaa" - hieman liian nopealla tempolla.

Särkänniemen hylkeillä oli tuhansia ystäviä

päivitetty 20.10.2009 klo 14:05

Vieläkö muistat Särkänniemen hyljealtaan ja sen vekkulit polskijat? Ulkona sijaitsevalle allasalueelle oli alkuaikoina vapaa sisäänpääsy, ja hylkeiden ruokinnat keräsivätkin aina monikymmenpäisen yleisön.

Pyynikin kortteleissa leikittiin ja liikuttiin

päivitetty 2.11.2009 klo 16:15

Pyynikin poikina tunnetut Seppo Saaristo, Eero Saari ja Pertti Laakkonen viettivät lapsuutensa Palomäentien, Santalahdentien ja Ammattikoulun kortteleissa. 1930-luvun Pyynikki oli lasten kannalta oiva paikka asua: Iso-Pohjana ja Pikku-Pohjana tunnettu kortteli oli iso, ja kaikissa taloissa oli pihat - monissa vielä omenapuita ja marjapensaita.

Ulla Lähdesmäki Epilän kylpylän raunioilla

Epilän kylpylä oli ainoa lajissaan

julkaistu 9.11.2009 klo 11:06

Länsi-Tampereella oli vuosikymmeniä sitten lähes aito roomalainen kylpylä. Epilässä sijainneen kylpylän rakennutti 1930-luvulla teollisuusmies Sixtus Syrjänen. Nykyään kylpylästä ovat jäljellä enää rapistuneet rauniot, jotka lymyilevät rehevän kasvillisuuden suojissa.

Hair-musikaalin esiintyjät tanssivat Hämeenkadulla.

Pop-teatterin Hair-musikaali oli tapaus

päivitetty 20.10.2009 klo 14:06

Tampereen Pop-teatterin Hair-musikaali kohautti suomalaista teatterimaailmaa elokuussa 1969. Alastomuuskohtaukset, hippielämän ja huumeidenkäytön kuvaukset sekä seksuaalitermistön käyttö aiheuttivat supinaa kaduilla ja yleisöryntäyksen teatteriin.

Mustanlahden arki kuhisi höyryaikana

päivitetty 20.10.2009 klo 14:06

Satavuotias Mustanlahden satama oli vilkkaimmillaan 1900-luvun alkupuolella. Silloin sen laituriin saapui päivittäin kymmenkunta höyrylaivaa. Satoja ihmisiä meni ja tuli.

Keikkamuusikolla keikkapaikkoja riitti 60-luvulla

päivitetty 20.10.2009 klo 14:07

Kesälavoja, hotelleja, ravintoloita - kaikenlaisia keikkapaikkoja riitti. Tuotanto, Voima, Hotelli Tammer, Työväentalo, Kaupunginhotelli, siinä muutamia peruspaikkoja, jotka tarjosivat töitä keikkamuusikoille.

Ankaran balettimestarin oppi tuotti tulosta

päivitetty 20.10.2009 klo 14:06

Liisi Hallas oli Tampereella legendaarinen balettimestari, jonka oppilaista moni perusti myöhemmin oman tanssikoulun tai päätyi jopa rapakon taakse ammattitanssijaksi. Balettikoulu muutti Tampereen Teatterin vinttikerrokseen vuonna 1952.

Hervannanmaan kylässä pidettiin yhtä

julkaistu 26.10.2009 klo 10:05

Tampereen ja Lempäälän rajan molemmin puolin sijaitseva Hervannanmaa oli 1950-luvulla vilkas kylä, jonka eloa värittivät järviseudun lukuisat kesäasukkaat. Talot olivat omavaraisia, ja talkoohenki kukoisti.

Hämeen ratsurykmentissä kuljettiin pyörillä

julkaistu 16.11.2009 klo 10:51

Miehet muistelevat usein armeija-aikaa ja sen tuomia, jopa läpi elämän kantaneita ystävyyssuhteita. Tamperelainen Juhani Reinikka vietti asepalvelusaikansa 1950-luvun alussa Hämeen ratsurykmentissä. Asut olivat komeat, ja vapaa-aikana käytiin tietysti tansseissa.

1960-luvun tv-lähetyksissä oli sähköä

päivitetty 23.11.2009 klo 10:12

Vieläkö muistat ajan, kun televisiolähetykset olivat kaikki suoria? Niin olivat myös muun muassa Heikki ja Kaija-sarjan jaksot 1960-luvun alkuvuosina. Niitä varten harjoiteltiin huolella, mutta silti mustavalkoisissa puolituntisissa sattui ja tapahtui kaikenlaisia kommelluksia.

Pispalan opiskelijaelo oli yhdessä tekemistä

päivitetty 30.11.2009 klo 12:44

Pispalan työläisasuntoalueen kansoittivat 1970-luvulla vanhukset ja opiskelijat. Elo harjumaisemissa oli tasaista ja vuokra-asunnot halpoja. Riitta Väre ja Osmo Sounela opiskelivat Tampereen yliopistossa. He muistavat 70-luvun Pispalasta ennen kaikkea yhteisöllisyyden.

Valistus ja harjaus nitistivät hammaspeikon

julkaistu 7.12.2009 klo 11:32

Raili Heliövaara toimi Tampereen kaupungin kouluhammaslääkärinä vuodesta 1966 lähtien. Viisilapsisen perheen äiti opetti Tampereella lukemattomille koululaisille oikeaa harjaustekniikkaa. Moni kansakoulun käynyt saattaa myös muistaa Raili Heliövaaran piirtämät iloiset hammastarrat.

Eino Salmelainen vaali tanssia teatterissa

päivitetty 17.12.2009 klo 10:49

Eino Salmelainen johti Tampereen Työväen Teatteria vuosina 1943 - 66. Hän oli hyvin kiinnostunut tanssista ja päätti, että teatteri järjestäisi vuosittain balettinäytännön. Avarakatseinen johtaja sai pian huomata luovivansa kahden voimakkaan tanssinopettajan, Liisi Hallaksen ja Ester Naparstokin, välissä.

Niukkuus ei vienyt joulutunnelmaa sota-ajan Teiskossa

päivitetty 22.12.2009 klo 12:34

Joulu on jo ovella....ja sen odottaminen aina yhtä jännittävää! Minkälaista joulua vietettiin Teiskossa 1940-luvulla? Irma Kulmala ja Jukka Mattila olivat kumpikin silloin lapsia, mutta muistavat yhä elävästi joulupöydän antimet ja rekikulkusten kilinän.

Irwin yhtyeineen esiintyi Tampereen kauppahallissa vuonna 1972.

Kauppahalli täyttyi Irwinin ihailijoista

päivitetty 28.12.2009 klo 13:24

Tampereen kauppahalli kitui 1970-luvun alussa suurten marketien puristuksissa, ja sitä uhkasi jopa purkaminen. Hallissa päätettiinkin pitää yhteishenkeä kohottavat markkinat. Niiden vetonaulaksi kalakauppias Timo Nygren keksi pyytää silloin Tampereella asuneen tähden, Irwinin. Lerppahattuinen laulaja vetikin hallin täyteen.

Entisen Tampereen teknillisen korkeakoulun historiallinen Konetalo.

Konetalossa kaikki olivat tuttuja

päivitetty 8.1.2010 klo 13:13

Entisen TTKK:n eli Tampereen teknillisen korkeakoulun ensimmäinen ja pitkään ainoa rakennus, Konetalo nousi 1970-luvun alkupuolella kirjaimellisesti keskelle marjametsää. Hervannassa sijaitseva Konetalo oli miehinen paikka saunoineen ja parakkiruokaloineen - naisilla ei ollut ensimmäisenä vuonna edes omia wc-tiloja.

Omakotiaate tuli Tampereelle Viinikan kautta

päivitetty 11.1.2010 klo 14:19

"Oma tupa, oma lupa" ihanne ei ole kadonnut vaikka sen toteuttamiseen on Tampereellakin liittynyt monenlaista kiemuraa. Englannissa, Saksassa ja Pohjoismaissa levinnyt pientaloaate pantiin Tampereella toteen Viinikassa ja Nekalassa. Kaikki ei kuitenkaan mennyt ihan piirustusten mukaan.

Jazz-jamit kukoistivat Tampereella

päivitetty 22.3.2010 klo 11:53

Kun tanssilavat elivät kulta-aikaansa, soittivat monet ammattimuusikot leipätyökseen tanssibändeissä. Jammailu ei käynyt päinsä, kun säestettiin laulusolisteja. Eipä siis ihme, että patoutunut svengihalu puhkesi kukkaan lukuisissa jameissa.

Vihuri-kone oli hyvä, mutta huono-onninen

julkaistu 29.3.2010 klo 14:09

Sodan jälkeen ei Suomeen ollut helppo saada sotilaskoneita. Härmälän lentokonetehtaassa pinnistettiin voimat äärimmilleen, kun sotilastarkoituksiin suunniteltiin ja tehtiin uusi Vihuri. Kone oli periaatteessa hyvä, mutta sen ura jäi lyhyeksi. Vihuri oli aikanaan kovinta tamperelaista tekniikkaa.

Veikko Hakala (vas.) ja Seppo Juortamo poseeraavat entisen "työpaikkansa" Risto-veturin edessä.

Höyryveturissa lämmittäjän työ oli hevosen hommaa

päivitetty 12.4.2010 klo 10:47

Unelma-ammattiin veturinkuljettajaksi ei niin vain päässyt 1950-luvulla. Ensin piti ahkeroida lämmittäjän pestissä. Lämmittäjän työ oli kovaa; yhden matkan aikana piti käsitellä kymmeniä kuutioita halkoa kahteen kertaan. Yhteistyö kuljettajan kanssa oli valttia.

Veturinkuljettaja nautti itsenäisestä työstä

julkaistu 19.4.2010 klo 11:46

Veturinkuljettajan työpaikka oli höyryaikana vetoinen hytti. Kuljettajalta vaadittiin kurssi ja pitkä työharjoittelu, jossa tutuksi tuli myös raskas työ lämmittäjänä. Hierarkia oli tarkka ja siinä edettiin ikäjärjestyksessä. Risto-veturin kummit Seppo Juortamo ja Veikko Hakala elivät työssään niin höyry- kuin dieselaikaakin.

Tampereella oli Suomen suurin jazzkerho

julkaistu 29.4.2010 klo 14:05

Innokas harrastajaporukka innostui ensin jazzista, sitten konserttien järjestämisestä ja kohta oli vuotuinen musiikkifestivaali totta. Nykyinen Tampere Jazz Happening sai alkunsa jazzkerho Breakin toiminnasta. Mutta kuinka Break sai alkunsa? Ja kuinka siitä tuli maan suurin?

Pakkanen säilytti lihan mutta kangisti öljyn

julkaistu 3.5.2010 klo 13:45

Kuorma-autoilija ei 1950-luvulla hermoillut ruuhkissa. Kuormat tehtiin lihasvoimalla ja hakureissulla lihat lastattiin kuormaan viimeksi. Pakkanen oli luonnon oma kylmäkuljetus, mutta teetti töitä autoa käynnistettäessä. Hevosilla kulki vielä suuri osa ihmisten tavarasta.

Ilmakuva Koivistonkylästä, keskellä EKA-market.

Koivistonkylän EKA oli Suomen ensimmäinen automarket

julkaistu 18.1.2010 klo 11:25

Koivistonkylään valmistui vuonna 1976 Suomen ensimmäinen automarket EKA. Paikalliset asukkaat olivat vähän ihmeissään, koska vuosikymmenen alkua himmensi öljykriisi. Autolla markettiin ajamisen kannattavuutta epäiltiin. Myös pikkukauppojen tulevaisuus huoletti.

Markkinaväkeä Keskustorilla 1930-luvun alkupuolella.

Lama oli selviytymistaistelua 30-luvun Tampereella

päivitetty 25.1.2010 klo 14:34

1930-luvun lama lisäsi Tampereella pakkokeinojen käyttöönottoa. Jos köyhäinavun takaisin maksun sijasta köyhälle maistui enemmän viina, oli edessä työsiirtolareissu. Myös prostituutio lisääntyi, kun tehtaantytöt yrittivät pysyä leivän syrjässä.

Pienkone Härmälän lentokentällä 1950-luvun alussa

Die Hanna hurmasi Härmälän uudella lentokentällä

päivitetty 2.2.2010 klo 10:35

Härmälän lentokenttä ei ollut vielä valmis syyskuussa 1936, kun siellä järjestettiin ensimmäinen lentonäytös. Tapahtuman vetonaulana oli saksalainen "Die Hanna" eli Hanna Reitsch - maailmankuulu naislentäjä. Koska sade oli kastellut kentän, piti kiitorataa parannella puisilla suoja-aidoilla.

Laitoskirjaston kärrystä löytyi viihdettä, dekkareita ja sotakirjoja

julkaistu 9.2.2010 klo 08:41

Kirjaston laitoskirjasto palveli vuosikymmeniä vanhuksia ja potilaita hyvin henkilökohtaisesti. Laitoskirjasto vei kirjat käteen asti. Kirjakärry piti täyttää huolella. Kevyitä viihdesarjoja ei saanut väheksyä ja dekkarit olivat haluttua tavaraa. Sopimattomaksi katsottu kirja saattoi herättää rajujakin reaktioita.

Lentokonetehdasta rakennettiin Härmälään vuonna 1934.

Lukkia ja mustaa laatikkoa kehitettiin Härmälässä

päivitetty 15.2.2010 klo 18:54

Tekninen osaaminen kiteytyi Tampereen Härmälässä, kun sinne saatiin valtion lentokonetehdas 1930-luvulla. Sota-aikana se oli teknologian keskus jossa korjattiin lentokoneita.

Hinausmiehen leikekirja täynnä tarinoita

julkaistu 22.2.2010 klo 11:01

Elettiin 1960-luvun alkupuolta. Romuralli oli kovaa käynnissä Hippoksen radalla. Romurallissa taklaaminen on sallittu, joten osa autoista piti vetää tieltä pois. Autoja radalta hinasi Pentti Haapa. Samaan aikaan toisaalla: ruotsalainen auto juuttuu aseman tunneliin, liikenne jumittuu ja poliisi on ihmeissään. Mikä nyt avuksi?

Tampere sai yliopiston tiukan äänestyksen jälkeen

julkaistu 1.3.2010 klo 09:42

Tampereelle saatiin uusi opinahjo vuonna 1960. Se oli Yhteiskunnallinen Korkeakoulu, joka päätettiin tiukan äänestyksen jälkeen siirtää Helsingistä Tampereelle. Vaihtoehtoina oli koulun jatkaminen Helsingissä tai jopa siirto Turkuun. Puhelinsoitto ratkaisi äänestyksen. Sittemmin tuosta laitoksesta tuli Tampereen yliopisto.

Jäärata-ajot oli suosittu kansanhuvi

julkaistu 8.3.2010 klo 15:28

Makkaraa ja kuumaa mehua, autojen pörinää, lunta ja jäätä. Tuo kaikki kiehtoi ihmisiä Näsijärvellä 1960-luvulla kun siellä pidettiin jäärata-ajoja. Tamperelainen Pekka Virtanen oli innokas autoharrastaja, joka radan varrella oppi tuntemaan ajajia. He saattoivat olla yhtä hyvin ympäryskuntien isäntiä kuin lehtikeisareitakin.

Vanhemman uittotunnelin suuaukko Pispalassa.

Pispalan uittounnelilla jätkä tienasi

päivitetty 26.10.2009 klo 08:51

Monilla on karvaitakin muistoja ensimmäisistä työpaikoistaan. Joskus asiat voivat kuitenkin luistaa ja tilipussikin tuntua kohtuulliselta. Pauli Pauhu, 70 tuli Pispalan uittotunnelille hommiin vapun jälkeen vuonna 1959. Työ sujui, ruokaa riitti ja vapaa-aikanakin oli hauskaa.

Antti Lehtinen osoittaa Kuralan kersoja esittävässä maalauksessaan Riitta-Liisa Ojalaa.

Amurin Kärpät ja Ussurin Dynamo

julkaistu 15.3.2010 klo 11:48

Amurin puutalokortteleista Kurala tuli tunnetuksi aktiivisesta kaveriporukasta. Muutaman kymmenen pääosin pojista koostuva ryhmä perusti oma urheiluseurankin, jolla annettiin komea nimi Amurin Kärpät. Kulmilla toimi toinenkin jengi, joka urheilun lisäksi panosti vapaampaan yhdessäoloon: Ussurin Dynamossa uitiin ja kuunneltiin jazzia. Ja juotiin kaljaakin.

Tampere

Haku

Tampereen ensimmäiset halpamarketit hurmasivat rihkamalla

Uintikeskuksen paikalla tehtiin tiiliä

Ratapihankatu yhdistää ja muuttaa

Insinööri kohtasi sairaanhoitajan Tunnelissa

Tulitikkutehtaalla liekki leimahti

Kuuntele

Kadonnut Tampere lista

Uutiset

Urheilu

Radio

TV

Areena

Elävä arkisto

Blogit

Keskustelut

Podcastit

Yhteydet

Aiheet

Tampere

Haku

Osasto:

Tampereen ensimmäiset halpamarketit hurmasivat rihkamalla

Uintikeskuksen paikalla tehtiin tiiliä

Ratapihankatu yhdistää ja muuttaa

Insinööri kohtasi sairaanhoitajan Tunnelissa

Tulitikkutehtaalla liekki leimahti

Kuuntele

Kadonnut Tampere lista

Uutiset

Urheilu

Radio

TV

Areena

Elävä arkisto

Blogit

Keskustelut

Podcastit

Yhteydet

Aiheet