Työnantajat ja ammattiliitot solmivat talvisodan aikana vuonna 1940 sopimuksen, joka korosti yhteisymmärryksen löytymistä neuvotteluteitse. Tämä niin sanottu tammikuun kihlaus uhkaa purkautua.
SAK:n aluejohtajan Jukka Kärnän mukaan työnantajien ja työntekijöiden suhde on heikentynyt 70 vuodessa.
- Kyllähän se on, kun Elinkeinoelämän keskusliitto (EK) irtisanoutui tulopoliittisesta kokonaisratkaisusta yksipuolisesti. Jos tämä meno jatkuu niin tien päässä on enemmin tai myöhemmin anarkia, Kärnä sanoo.
Etelä-Karjalan yrittäjien toimitusjohtaja Jukka Korkeila uskoo, että tulopoliittiseen kokonaisratkaisuun ei ole enää paluuta.
- Kannattaako sen perään kaivata? Enemmän minua huolestuttaa se, että olemmeko kiinnostava maa harjoittaa yritystoimintaa. Investoinnit Suomeen ovat laskeneet huolestuttavasti eikä tämä riitely ainakaan auta sitä, Korkeila sanoo viitaten meneillään olevaan ahtaajalakkoon.
Korkeila korostaa, että Etelä-Karjalan yrittäjät ei ole ahtaajakiistassa neuvotteluosapuolena.
Työntekijöiden kohtelu saatava samalle tasolle
Etelä-Karjalan yrittäjien toimitusjohtaja Jukka Korkeila uskoo työnantajien ja työntekijöiden välisten hankausten olevan enemmän isojen yritysten asioita.
- Pk-perheyrittäjät ovat hyviä työnantajia. Pienessä yrityksessä työnantaja kohtaa työntekijänsä joka päivä.
Myös SAK:n aluejohtaja Jukka Kärnä myöntää, että kaikissa yrityksissä työntekijät eivät ole sanelupolitiikan alla vaan ihmiset ovat tasa-arvoisia.
- Kohtelu pitää kuitenkin olla kaikille sama johonkin rajaan asti. Toimialakohtaisia eroja on ollut ja tulee olemaan aina, Kärnä huomauttaa.
Neuvottelupöydässä kolmas osapuoli
Ahtajaalakko on kestänyt lähes kaksi viikkoa. Auto- ja kuljetusalan työntekijäliiton AKT:n ja työnantajia edustava Satamaoperaattorit kiistelevät siitä, kirjataanko työehtosopimukseen irtisanottaville maksettava muutostuki tai eroraha. Tekstin sisällöstä on erilaisia näkemyksiä.
EK:n näkemyksen mukaan kuuden kuukauden sopeuttamistuen lisäksi AKT vaatii 12 kuukauden palkkaa vastaavaa irtisanomiskorvausta. Muilla sopimusaloilla ei EK:n mukaan tällaisia ehtoja tunneta vaan Suomessa sopimuksissa ja lainsäädännöllä säädetään irtisanomisajat ja niiihin kuuluvat neuvottelumenettelyt. Irtisanottujen toimeentulo hoidetaan työttömyysturvan kautta.
AKT:n mukaan kyse on muutosturvasta, josta sovittiin työnantajan kanssa työehtosopimusneuvotteluissa kaksi vuotta sitten. Muutosturvaan kuuluu kolme asiaa: sopeuttamisneuvottelut irtisanomisen välttämiseksi, 12 kuukauden takaisinottovelvollisuus irtisanomisen jälkeen mikäli työtä ilmaantuu ja jos irtisanottu on 12 kuukauden jälkeen edelleen vailla vakinaista työtä, on hänellä oikeus muutosturvarahaan. Sen suurudesta käydään neuvotteluja.
- En tiedä kuka valehtelee, mutta aina pitää muistaa että AKT:n lisäksi pöydässä istuu työnantajaosapuoli ja näyttäisi istuvan joku kolmaskin, mutta se ei ole Lonka, Kärnä tuumaa.
- Vuonna 1971 tuli lomaltapaluuraha Metalliliiton jäsenille ja se liukui muille aloille. Meidän jäsenyrityksillä ei olisi varaa maksaa ainakaan12 kuukauden korvausta. Se vaikuttaisi meidän yrityskenttään, Korkeila sanoo.
- Näin ovat työehtosopimukset maailman sivu levinneet, Kärnä muistuttaa.
- Meidän keskivertoyritys on pienyritys, siellä on aivan erilaiset kassavarannot, Korkeila puolestaan sanoo.
Kärnän mielestä muutosturvaa on joka tapauksessa kehitettävä.
- Se on nähty, että se ei ole riittävä. Ja kyllähän pienyrittäjiä pitää kohdella eri tavalla kuin suuryrityksiä. En kuitenkaan ota siihen kantaa, miten asia olisi kalibroitava.
YLE Etelä-Karjala