Vaikka tänä talvena koettiinkin etelässä pitkästä aikaa kunnon talvi, niin tulevaisuuden talvet ovat pilvisiä ja auringottomia. Sade saattaa tulla vetenä, räntänä tai lumena. Käynnissä olevalle ilmastonmuutokselle on tyypillistä säätilojen voimakas vaihtelu.
Ilmatieteen laitoksen meteorologi Niina Niinimäki vertaa Suomen ilmastoa painotettuun noppaan. Yhdellä heitolla eli yhtenä vuonna saattaa tulos olla mitä vain.
Mutta pitempään noppaa heitellessä yksi luku toistuu yhä useammin. Siksi ilmastoa ja ilmastonmuutosta pitää tarkastella pitkinä aikajaksoina. Ilmatieteen laitos käyttää vertailussa 30 vuoden jaksoja.
Ilmatieteen johtopäätös seurannasta ja erilaisista lasketuista ilmastomalleista on, että lähivuosikymmeninä ilmaston lämpenemin on selvää verrattuna suuriinkin luonnollisiin vaiheluihin.
Ensi vuosikymmen on melko varmasti lämpimämpi kuin vertailujakso 1971-2000. Koko vuoden keskilämpötila noussee asteen verran.
Ilmatieteen laitoksen mukaan lämpeneminen Suomessa on voimakkaampaa kuin keskimäärin muualla maapallolla. Vuoden keskilämpötila voi olla vuosisadan loppupuolella 2-6 astetta korkeampi kuin 1971-2000. Talven lämpötila nousee 3-9 astetta, kesäisin 1-5 astetta. Mikäli lämpeneminen osuu ennusteen keskivälille, vuosisadan lopulla Keski-Lapissa on nykyinen Etelä-Suomen ilmasto. Erityisesti talvet lämpenevät pohjoisessa.
Vuosisadan viimeisellä kolmanneksella pakkaspäiviä on Etelä-Suomessa puolet nykyistä vähemmän.
- Talvi lyhenee, sanoo tutkimuspäällikkö Kirsti Jylhä Ilmatieteen laitokselta. Ensimmäisen ja viimeisen pakkaspäivän väli saattaa lyhentyä kahdella kuukaudella. Terminen talvi, jolloin vuorokauden keskilämpötila on pakkasella, näyttäisi katoavan Etelä-Suomen rannikkoseuduilta kokonaan.
Sademäärä muuttuu melko hitaasti
Sademäärät lisääntyvät, etenkin talvisin ja pohjoisessa. Neljänneksen todennäköisyydellä seuraava vuosikymmen voi olla vähäsateisempikin kuin mennyt vertailukausi.
Talvet ovat pilvisiä ja harmaita. Sademäärän kasvu ei todennäköisesti lisää vesivaroja, koska lämpimässä ilmastossa haihtuminen on voimakkaampaa. Rankkasateet voimistuvat. Todennäköistä on, että sade-ennätykset rikkoutuvat entistä tiheämmin.
Tämän vuosisadan lopulla talvisin sademäärä lisääntyy ennusteen mukaan 10-40%, kesällä 0-20% viime vuosisadan loppuun verrattuna. Lumen vesiarvo vähenee vuosisadan viimeisen kolmannekseen mennessä 70-80%. Hämeessä lumen määrä jää alle puoleen nykyisestä.
Terminen kesä ja terminen kasvukausi pitenevät noin kuukaudella.
Elämme kasvihuoneessa
Ilmaston hiilidioksidi ja muut kasvihuonekaasut ovat kuin kasvihuoneen lasikatto, sanoo tutkija Kimmo Ruosteenoja. Auringon energiaa pääsee kerroksen läpi sisään. Hiilidioksidi vaikuttaa siihen, kuinka paljon energiasta ja lämmöstä heijastuu takaisin avaruuteen.
Hiilidioksidin määrä ilmakehässä on kasvanut jatkuvasti koko teollistuneen historian ajan ja määrä jatkaa kasvuaan. Suomessa tuloksia naputtaa mm. Ilmatieteen laitoksen Pallaksen tutkimusasema. Maapallon hiilitasapainoa on keikuttanut etenkin fossiilisten polttoaineiden käyttö. Hiili siirtyy maan uumenista ilmakehään.
Kun Kimmo Ruosteenojalta kysyy kiireellisintä tai tärkeintä keinoa ilmakehän hiilidioksidimäärän ja ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi, hän nostaa ykköseksi fossiilisten polttoaineiden käytön vähentämisen. Hiilidioksidi on kasvihuonekaasuista tärkein, 80% hiilidioksidista tulee fossiilisista polttoaineista, eli niiden käyttöä täytyy tavalla tai toisella rajoittaa. Keinoja on monia, yksi on energiankäytön hillitseminen jolloin myös fossiilisten polttoaineiden käytön tarve vähenee. Lisäksi keinovalikoimassa on muiden energialähteiden kehittäminen. Kolmantena vaikuttaa etenkin voimakkaan väestönkasvun kehitysmaissa väestönkasvun hillitseminen.
Kimmo Ruosteenojan mukaan Suomi ei ole ilmastonmuutoksen irrallinen saareke, vaan osa maapalloa. Lämpeneminen saattaa aiheuttaa niin suuria seurauksia, ettei Suomi voi pysyä niistä syrjässä. Hän pitää sekä äkillisiä rajoitustoimia että mitään tekemätöntä välinpitämättömyyttä vaikutuksiltaan arvaamattomina. Siksi hänen mielestään ilmastonmuutosta pitää hidastaa ja siihen sopeutua jatkuvin teoin.
Mitä Suomi tekee
Valtioneuvoston ilmastopoliittinen asiantuntija, kansanedustaja Oras Tynkkynen luettelee Suomen toimia ilmastonmuutosta vastaan ja hiilidioksidin määrän rajoittamiseksi; keinoina ovat rakennusten energiatehokkuuden parantaminen, ekologisesti ohjaava verotus, ekotehokkuuden parantaminen, liikkumistarpeen vähentäminen, omavaraisuuden lisääminen ja kasvavan teollisuuden päästöjen vähentäminen.
Nykyisin päästöistä tulee kaksi kolmasosaa energiantuotannosta, vuonna 2050 energiantuotannon pitäisi olla lähes päästötöntä.
Samoin liikenteen hiilidioksidipäästöjen pitäisi tuolloin olla lähes olemattomat. Vuonna 2050 ilmastopoliittinen ohjelma ennakoi maatalouden olevan suurin päästölähde.
Oras Tynkkysen mielestä päästöt voidaan saada kestävälle tasolle. Teknologia on olemassa tai aivan käsillä, eikä tavoitteen tarvitse heikentää hyvinvointia. Mutta vuoteen 2050 tähtäävien tavoitteiden saavuttamiseksi niiden vaatimia päätöksiä pitäisi tehdä jo nyt.
YLE Häme