[näytä kuva: Facebook-sivusto internetissä (YLE) ]
"Naamakirja" on kasvattanut suosiotaan hurjasti parin viime vuoden aikana. Asiantuntija ei ymmärrä työnantajien määräämiä Facebook-rajoituksia.
Internetin yhteisöpalveluista suosituin on eittämättä Facebook, tai naamakirja, kuten se puhekielessä Suomessa tunnetaan. Perustamisvuodestaan 2004 lähtien palvelu on kasvattanut suosiotaan nopeasti, ja tällä hetkellä käyttäjien määrä on noin 300 miljoonaa ympäri maailman.
Suuresta suosiostaan huolimatta Facebookiin on kohdistunut myös epäilyjä tietoturvariskeistä. Seinäjoen ammattikorkeakoulussa Kirjasto- ja tietopalvelualan yliopettajana toimiva Ari Haasio on kirjoittanut oppaan Facebookin käytöstä. Hänen mukaansa verkossa liikkumisessa on aina oltava varovainen ja muistettava tietoturva.
- Maalaisjärkeä käyttäen Facebookia on kuitenkin turvallista käyttää, Haasio sanoo.
Riskit liittyvät hänen mielestään lähinnä kolmansien osapuolten tekemiin sovelluksiin, kuten esimerkiksi erilaisiin testeihin tai visailuihin. Ennen testiä käyttäjältä kysytään, saako sovellus käyttöönsä käyttäjän tietoja. Jos lupaa ei anna, sovellusta ei voi käyttää. Toisaalta voi olla varma ettei tietoja päädy kolmannelle osapuolelle.
Oma kuva kuuluu hyvään Facebook-etikettiin
Jokaisella käyttäjällä on Facebookissa oma profiilinsa, johon voi lisätä esimerkiksi henkilökohtaisia tietojaan tai valokuvia. On jokaisen oma asia, haluaako paljastaa vaikkapa puhelinnumeronsa tai työpaikkansa.
Oman kuvan julkaiseminen ei ole tietenkään pakollista, mutta suotavaa, koska se helpottaa henkilön löytämistä miljoonien käyttäjien joukosta. Jos nimi on erittäin yleinen, kuten Matti Nieminen, eikä yhdelläkään heistä ole itsestään kuvaa, on oikean Matin löytäminen hankalaa. Tilanne voi tulla eteen esimerkiksi silloin, kun haluaa löytää vanhan ystävän vuosien takaa. Monet pitävätkin nykyään enemmän yhteyttä vanhoihin tuttuihin nimenomaan Facebookin ansiosta.
- Oman kuvan laittaminen kuuluu hyvään Facebook-etikettiin, Haasio linjaa.
Jos palvelusta kuitenkin saa lopullisesti tarpeekseen, on omien Facebook-jälkien peitteleminen käytännössä mahdotonta. Jos on esimerkiksi kirjoittanut terveiset ystävänsä sivuille, ne eivät poistu, vaikka käyttäjätili suljettaisiin. Moni on pohtinut myös hieman arveluttavien kuvien julkaisemista Facebookissa. Saako niitä koskaan kokonaan poistettua?
- Vaikka poistaa kuvan ja lopettaa vielä käyttäjätilin, niin kuva jää silti joksikin aikaa palvelimelle. Välittömästi kuva ei poistu, mutta julkisesti Facebook on ilmoittanut että kuva poistetaan jonkin ajan kuluttua, Ari Haasio vastaa.
Työnantajat eivät ymmärrä Facebookin mahdollisuuksia
Facebookin käyttö työaikana on ollut kuuma puheenaihe monella työpaikalla viime aikoina. Osa työnantajista on jopa kieltänyt palvelun käytön. Ari Haasio ei usko, että rajoitukset olisi suunnattu niinkään Facebookia vastaan, vaan kyse on työnantajien halusta kontrolloida ihmisten työaikaa. Rajoituksia on perusteltu mm. tietoturvasyillä, mutta monet asiantuntijat pitävät tätä vain tekosyynä.
Työnantajat eivät usein myöskään ymmärrä, että palvelu on oiva tapa verkostoitua. Työntekijän näkyminen Facebookissa voi Haasion mukaan myös lisätä yrityksen tai sen tuotteen näkyvyyttä. Myös monia virkamiehiä on kehotettu olemaan esillä Facebookissa työnsä puolesta. Esimerkiksi poliisit ja papit ovat viime aikoina lisänneet näkyvyyttään Facebookissa.
YLE Kymenlaakso / Mari Pekkanen