[näytä kuva: Eckerö Linen Nordlandia-alus jäiden saartamana Suomenlahdella. (Jorma Vihtonen / YLE) ]
Merentutkimusalus Aranda lähtee ensi viikolla uudelle tutkimusmatkalle, jonka aikana on tarkoitus tutkia erityisesti jäiden puristavuutta Suomenlahdella.
Matka on osa nelivuotista projektia, jonka tavoitteena on rakentaa vaikeista jääoloista varoittava ennustejärjestelmä. Ennusteiden avulla laivat voivat välttää liikennettä jäiden puristuksen kannalta huonoissa olosuhteissa.
Ennustejärjestelmä rakennetaan erityisesti Suomenlahdelle, jossa liikkuu talvisin suuri määrä öljytankkereita.
Arandan matka suuntautuu Itäiselle Suomenlahdelle. Mukana on 25 tutkijaa mm. Suomesta, Saksasta ja Japanista.
Jäiden puristavuutta ei ole aiemmin tutkittu Itämerellä. Muuallakin maailmassa ilmiö tunnetaan huonosti.
Merikapteeni: Itämeren olosuhteet erittäin hankalat
Merikapteeni Toimi Sivuranta Kymenlaakson ammattikorkeakoulun merenkulun yksiköstä kertoo, että jääolosuhteet Itämerellä ovat erittäin hankalat.
- Jääkenttä on laaja ja laivat rikkovat sitä liikkuessaan. Jääkenttä myös liikkuu tuulten mukana.
Erityisesti voimakkaat etelänpuoleiset tuulet painavat rikkoutuvaa jääkenttää rannikkoa vasten. Rikkoutunut jääkenttä voi muodostaa ahtautumia, joiden paikkaa tai paksuutta ei voida ennakoida.
- Suurikaan laiva tai matkustaja-alus ei pysty liikkumaan ahtautuneessa jääkentässä, jonka paksuus voi olla useita metrejä, Sivuranta sanoo.
Ennustejärjestelmä on Sivurannan mielestä tervetullut uudistus.
- Jos saadaan aiempia järjestelmiä parempi systeemi aikaan, paranee merenkulun turvallisuus kaikin tavoin.
”Vain kunnon jäänmurtaja kulkee”
Laivat eivät pääse ahtautuneessa jääkentässä eteenpäin.
- Laivan rungon muotokin voi olla sellainen, ettei laiva pääse eteenpäin, Toimi Sivuranta huomauttaa.
- Kunnon jäänmurtaja on todennäköisesti ainoa alus, joka pystyy todennäköisesti liikkumaan Suomenlahden rannikolla kaikissa olosuhteissa .
Onnettomuusriskit ovat suuria jäässä liikuttaessa, kun useat alukset pyrkivät etsimään helpointa kulkuväylää.
- Väylä saattaa näkyä optisesti tai tutkassa. Riskinä on, että saman väylän voi valita useampikin laiva. Tällaisessa jääkentässä ohjaaminen ja kääntyminen on ongelmallista. Myös toisen laivan väistäminen on hankalaa, Sivuranta sanoo.
Ahtailla kulkuväylillä liikkuvat laivat ovat jatkuvassa yhteydessä toisiinsa.
- Kommunikaation puutteesta ei voi puhua.
Aikataulut luovat paineita
Kapteeni tekee laivassa päätökset siitä, voidaanko matkaa jatkaa. Rahtilaivassa päätöksenteko on yksinkertaisempaa, matkustajalaivassa myös matkustajien tarpeet saattavat vaikuttaa päätöksentekoon.
Merikapteeni Toimi Sivuranta Kymenlaakson ammattikorkeakoulusta huomauttaa, että aikatauluissa pysyminen on tärkeää.
- On melkoinen kynnys muuttaa aikatauluja. Aikataulut on laadittu etukäteen, ja niitä pitää pyrkiä noudattamaan. Matkustajatkin saattavat ottaa kantaa matkateon hidastumiseen, vaikka eivät tunne merenkulun vaikeita olosuhteita.
YLE Kymenlaakso