[näytä kuva: Poika kävelee kännykän kanssa. (YLE / Petri Aaltonen) ]
On tärkeää muistuttaa lapsia ja nuoria siitä, että hätänumeroon tulee ja voi soittaa aina, kun on todellinen hätätilanne. Puhelu onnistuu, vaikka kännykän saldoraja olisi täynnä.
Eräs kouluikäinen pojannaskali joutui pulaan ja hän olisi soittanut hätäkeskukseen, mutta matkapuhelimesta oli saldoraja täynnä. Puhelu jäi siis soittamatta. Kännykällä olisi kuitenkin saanut yhteyden hätäkeskukseen, vaikka muita puheluja ei ollut enää lupa soittaa saldorajan tultua täyteen.
Hämeen Hätäkeskuksen johtaja Kyösti Lehtonen:
- Nykyajan matkapuhelimet on rakennettu niin, että hätäkeskukseen eli yleiseen hätänumeroon 112 voi soittaa aina, vaikka saldoraja olisi täynnä tai näppäinlukko päällä. Me myös saamme näitä puheluja hätäkeskukseen.
- Se käsitys meillä on nuorista, että he saavat hyvin tietoa, esimerkiksi 112-päivinä ja koulujen Nou hätä-tapahtumien myötä. Ja ovat saaneet rohkeutta, me saamme heiltä "hyviä hätäpuheluja", enkä ole kuullut, että olisi pelon tai arastelun vuoksi jäänyt soittamatta silloin kun on todellinen hätätilanne.
Todellinen hätätilanne, jolloin tulee soittaa hätäkeskukseen, on kun ihmisen terveys tai omaisuus on vaarassa. Silloin pitää soittaa numeroon 112 ja hätäkeskuksessa tehdään arvio sekä päätetään oikeasta jatkoavusta.
- Puhelun perusteella aina päätellään, onko jatkoavun tarvetta vai ei, kuvaa Kyösti Lehtonen.
Hätäpuhelua ei pitäisi arastella, mutta aiheettomastikaan ei 112-numeroon pidä soittaa. Aiheettomia ja häiriöpuhelutyyppisiä soittoja tehdään todella paljon, viime vuonna niitä kirjattiin Suomessa 130 000.
- Ilkivaltatyyppiset hätäpuhelut ovat vakava asia ja niistä voi seurata pahimmassa tapauksessa, että joku todellisessa hädässä oleva jää pulaan. Aiheettomasta hätäpuhelusta voi joutua jopa vankilaan, varoittaa Lehtonen.
Akun toimiessa vanha matkapuhelin voi olla varahätäpuhelin vaikkapa mökillä, sillä hätänumerosoittoon ei tarvitse edes SIM-korttia.
YLE Lahti