[näytä kuva: Leili Kujanpää ja Päijät-Hämeen Tuglas-seuran varapuheenjohtaja Tarmo Tikka. (YLE / Hanna Poikolainen) ]
Sofi Oksasen Puhdistus-romaani ja teatterisovitukset puhuttelevat virolaisia. Tunteita ja muistoja teos herättää varsinkin niissä ihmisissä, jotka elivät Neuvostoliiton hallitsemassa Virossa. Puhdistus saa tänään 10. maaliskuuta ensi-iltansa Lahden kaupunginteatterissa.
Päijät-Hämeen Tuglas-seuran eli Suomi-Viro ystävyys- ja kulttuuriseuran puheenjohtaja Leili Kujanpää pitää Sofi Oksasen Puhdistusta tärkeänä teoksena.
- Se toi muistoja mieleen. Olen elänyt sitä aikaa ja kaikilla Neuvostoliitossa eläneillä virolaisilla on ahdistavia kokemuksia neuvostoterrorista. Jos ei itse joutunut koneiston kynsiin, jokaisella oli läheinen, joka joutui sen kokemaan, kertoo Kujanpää.
Puhdistus on kohahduttanut suomalaisia sillä, miten tiukka neuvostojärjestelmän ote virolaisiin oli. Onko Puhdistus realistinen kuvaus noista ajoista?
- Sen raakuus hämmensi, mutta kyllä se on realistinen ja koskettava tarina. Olen keskustellut kirjasta ystävieni kanssa ja moni sellainenkin ihminen, joka ei yleensä seuraa kirjallisuutta, on lukenut sen ja pitää sitä hyvänä kirjana.
Neuvostoliiton kaksi puolta
Neuvostoliittolaiset korostavat usein sitä, että he olivat vapauttajia, jotka murskasivat fasismin, mutta eivät tunnu ymmärtävän sitä, että he olivat myös alistajia ja sortajia. Leili Kujanpään mukaan asia ei ole näin mustavalkoinen.
- On tietysti niitä venäläisiä, jotka ymmärtävät tämän, mutta toisaalta on niitä, jotka eivät halua ymmärtää. Heitä opetettiin vuosikausia uskomaan järjestelmään, joka perustui valheeseen. Sitten korttitalo romahti yhdessä yössä. Tämän tosiasian kanssa eläminen voi olla raskasta, pohtii Kujanpää.
Neuvostoterrori ulotti lonkeronsa syvälle tavallisten ihmisten arkeen ja jätti jälkensä.
- Esimerkiksi kammon virkapukuja kohtaan. Sydän pomppaa vieläkin kurkkuun, kun näkee vaikka suomalaisen poliisin, jota ei tarvitse pelätä. Neuvostoliitossa ihminen oppi pelkäämään niitä, joilla oli univormu.
- Neuvostojärjestelmä oli hyvin laaja ja se sääteli kaikkea, pienintä yksityiskohtaa myöten. Esimerkiksi sitä, kuinka monet kumisaappaat sai omistaa. Ihmettelen yhä sitä, miten esimerkiksi pienet lapset sopeutuivat neuvostoterroriin jo hyvin nuorina ja tiesivät, mistä voi puhua ja kenen kanssa, Kujanpää kertoo.
Puhdistus on portti Viron historiaan
Virossa on kasvanut jo sellainenkin sukupolvi, jolla ei ole kokemuksia Neuvostoliitosta. Muistot ovat jo vaarassa unohtua.
- Valitettavasti kyllä. Puhdistus voi toimia porttina näiden aikojen ymmärtämiseen, mutta tämä kirja yksin ei riitä. Nuorten pitäisi lukea paljon enemmän ja kuunnella ihmisiä, jotka joutuivat elämään Neuvostoliitossa, jottei tämä opetus unohtuisi, muistuttaa Kujanpää.
Vieläkö neuvostoajalta on jäänyt puimattomia asioita, jotka virolaisten pitäisi käydä läpi?
- Kyllä, niitä on paljon ja valitettavan moni vaikenee tuon ajan tapahtumista. Ne on joko unohdettu tai niistä ei haluta puhua. Nämä asiat ovat vaarassa unohtua, sillä monet nuoret eivät tiedä niistä mitään.
YLE Lahti / Mikko Tuomikoski