Tarvitsevatko suomalaiseläimet oman asianajajan?

julkaistu 11.3.2010 klo 05:15

[näytä kuva:  arkistokuva (Seppo Nykänen / YLE) ]

Sveitsissä Zürichin kantonissa veronmaksajien rahoilla toimii eläinten asianajaja, joka edustaa eläimiä oikeudessa. Äärimmäisen ankarasta eläinsuojelulaistaan tunnettu Sveitsi äänesti vastikään siitä, pitäisikö koko valtakuntaan perustaa pakolliset eläinten asianajajan virat. Aloite kaatui. Asianajajakonkarin mielestä eläinten omat juristit eivät Suomessa kuitenkaan parantaisi karvakansan oikeuksia.

Voisiko Suomessakin olla eläinten asianajajia, lahtelainen asianajaja Jukka Holopainen?

- Eläinten oikeuksista puhutaan nykyään paljon, joten voisi olla fiksua, että niitä ajaisi joku. Ei kuitenkaan pelkästään eläinsuojelujärjestö – se voisi käyttää asianajajaa, joka pyrkii tekemään kaikkensa eläinten hyväksi. Pikkuisen vieroksun ajatusta muuten. Vähän koomisesti tähän täytyy suhtautua ainakin alkuun.

Miten järjestely voisi Suomessa toimia? Kuka päättäisi eläimen puolesta siitä, että eläin haastaa isäntänsä oikeuteen?

- Eläinten oikeuksista säädetään eläinsuojelulaissa. Ongelma voi olla siinä, miten huonosti kohdellut eläimet saavat yhteyttä ulkopuolisiin. Se vaatinee eläinsuojelutarkastajan käyntiä ja hänen pitää sitten välittää eläimen toimeksianto asianajajalle.

Tänä talvena on kohistu sikojen ja turkiseläinten oloista. Parastaisiko se eläinten elinoloja ja oikeuksia, jos käytettävissä olisivat eläinten omat asianajajat?

- En usko. Suomessa eläintensuojelujärjestelmä on aika toimiva. Virheitä tapahtuu, mutta yleensä ne havaitaan. Eläinsuojelutarkastaja toimii ikään kuin eläinten asianajajana.

Jos käytäntö kuitenkin tulisi Suomeenkin ja eläimen omistaja tuomittaisiin korvauksiin kaltoinkohtelusta, millaiset vahingonkorvaukset hän maksaisi ja kenelle? Hevoselleko heinää ja pupulle porkkanoita?

- Hyvä kysymys. Pitäisi ehkä muodostaa eläintensuojelurahasto. Siitä maksettaisiin sakot ja korvaukset ja käytetään kaikkien eläinten hyväksi mukaan lukien se yksilö, josta on kyse.

Tarvitsisivatko luonnonvaraiset eläimet asianajajaa?

- En ainakaan heti keksi, että tarvitsisivat. Ovat ne aika näppäriä tulemaan toimeen. Luonnonlait pätevät heihin hyvin.

Sveitsissä eläinten asianajojärjestelmä on käytössä. Siihen liittyy varmasti myös ongelmia. Onko oikein, että eläin voi olla vain syyttäjänä eikä lainkaan syytettynä. Jos ajatellaan vaikka hirvikolarin aiheuttanutta kiimoissaan juoksennellutta hirveä. Syytetyn penkille vain, vai mitä?

- Kyllä, jos hän elossa on. Tietenkin sittten olisi ajateltava niin pitkälle, että jänis vemmelsääri voi haastaa mikko repolaisen oikeuteen siitä, että tämä on syönyt hänen poikansa.

Sveitsissä järjestelmä on poikinut myös ylilyöntejä. Internetin keskustelupalstoilla kerrotaan esimerkiksi tapauksesta, jossa Zürichin oikeudessa on ollut tapaus, jossa kalastajaa syytettiin tarpeettoman kärsimyksen aiheuttamisesta isolle haulle, joka ei suostunut heti uimaan haaviin vaan kalamies joutui väsyttämään sitä minuuttitolkulla. Syytteet kuitenkin kaatuivat.

YLE Lahti / Juha Paaso

Kommentit

Kommentit

Uusimmat kommentit ensin | Vanhimmat kommentit ensin

alamainen

29.4.2010 klo 11:39

Sairasta mutta niin suomalaista. Jos yhteiskunta on niin huono, ettei se pidä huolta vanhuksistaan, lapsistaan eikä eläimistään niin asiat eivät ratkea asiamiehillä vaan sillä, että lopetetaan ihmisten eristäminen toisista ihmisistä
suuriin ghettoihin, jolloin myöskin yhteiset hyvät arvot välittyvät ja tulevat valvotuiksi normaalin elämän puitteissa. Tämä vihertävä nykymaailma keskittää ihmiset ghettoihin ja tosiasiassa eristää heidät omiin häkkeihinsä. Se mikä on väärin minkeille näyttää olevan oikein ihmisille.
Vanhan laulun sanoin " ensin meistä tehdään sairaita ja sitten sairaala"; laulu on valitettavan oikeassa varsinkin nyky EU-suomessa. Sairaus, hulluus,rikollisuus yms. ovat vain määrittelykysymyksiä. Meillä tavallisista kansalaista tehdään rikollisia ja rikollisista uhreja. Näin se menee. Mutta valtion tulopohja laajenee.

Yxs?, Riihimäeltä

13.4.2010 klo 10:29

Kyllä siihen monesti olisi jopa aihetta, mutta on niitä sellaisiakin kohteita, missä tuotantoeläimillä on mitä lokoisimmat olot.
Mutta kyllä tuli hyvä mieli kun seurasin maanantaista ( 12.1.2010 ) MOT-ohjelmaa, Valion liiga. Siinä Jyrki Peltola kertoili omia mielipiteitään maidontuottajan näkökulmasta. Samalla kamera seuraili Peltolan navetan normaalia päivittäistä elämää. Siellä ei ainakaan minun silmääni tarttunut yhtään lehmää, joka olisi ollut kytkettynä. Siellä ne omatahtoisesti söivät, kävivät puhdistautumassa pyörivän harjan luona, tai sitten vain makoilivat märehtien kuka missäkin pilttuussa. Luultavasti myös lypsytapahtuma on automaattinen, jolloin lehmä voi mennä sinne milloin hänellä siihen tarvetta on.
Vaikka Suomessa onkin tullut esille mitä karmaisempia esimerkkejä tuotantoeläimien huonoista kohteluista, niin ei kannattaisi yleistää niin, että kaikki tilat hoitaa asiat huonosti. Toivottavaa olisikin, että mediassa tuotaisiin enemmän esille myös Peltolan tilan vastaavia tapauksia. Unohtamatta myöskään niitä surkeita tapauksia.

Tuoreimmat