[näytä kuva: Nuotit, nuottivihko (Arja Lento / YLE) ]
Musiikissa kaikki oli tehty jo 1800-luvulla. Sen jälkeen ei ole keksitty muuta uutta, kuin sähkö. Näin on joku viisas aikoinaan todennut. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että kuuntelijoille tarjotaan samoja loppuun kaluttuja sävellyksiä vuodesta toiseen.
Lahtelainen muusikko, Lahden musiikkiopiston sävellysluokan vetäjä, Kimmo Parviainen on samaa mieltä.
- Iskelmä- ja populaarimusiikissa on samat polut kuljettu jo moneen kertaan, Parviainen toteaa.
Musiikintekijät kierrättävät tuttuja melodioita ja sovituksia vähän muunneltuina ja tuottavat näin "uusia" sävelmiä. Mistä voisi etsiä uusia elementtejä näiden vanhojen ja moneen kertaan kuultujen tilalle?
- Toivoisin, että kokeiltaisiin erilaisia tahtilajeja. 1960-luvulta lähtien on tahkottu 4/4- tai 3/4-tahtilajeissa. Miksi ei voisi tehdä vaikkapa 5/4- tai 7/8-tahtilajeissa? Se toisi tervetullutta vaihtelua, josta yleisökin varmasti pitäisi.
- Nämä eivät ole niin eksoottisia ja vieraita asioita kuin voisi luulla, sillä niitä hyödynnettiin jo Kalevalan runoissa, puhumattakaan sitten jazzista tai progressiivisesta rockista, jossa esimerkiksi Tasavallan presidentti, Wigwam ja Pink Floyd tekivät hienoja lauluja, joista yleisö pitää edelleen.
Miellyttämisen halu vie tutuille poluille
Suomalaisen iskelmämusiikin suuri vaikuttaja, Agents-kitaristi Esa Pulliainen on sanonut, että miellyttämisen tarve riivaa iskelmää.
- Kysymys on yleisön aliarvioinnista, uskosta siihen, että ihmisiä pystyy manipuloimaan, mistä seuraa yleensä karmeaa jälkeä musiikillisesti, jyrähti Pulliainen 50-vuotisjuhlahaastattelussaan.
Parviainen on samaa mieltä tämän päivän kevyestä musiikista. Nykyään esimerkiksi iskelmiä pyritään tekemään nopeasti ja helposti, Parviainen toteaa.
- Kasataan tutuista elementeistä korvaa miellyttäviä melodioita, jotka tulevat ja menevät nopeasti, jäämättä elämään. Ennen vanhaan hittilevy keikkui listoilla jopa kuukausia, nyt korkeintaan muutaman päivän, tai korkeintaan muutaman viikon verran.
- Musiikin tekijät pyrkivät pelaamaan varman päällä, eikä uskalleta ottaa riskejä, vaikka juuri se musiikillisten riskien otto olisi se, mitä kaivattaisiin, muistuttaa Parviainen.
YLE Lahti