[näytä kuva: Kokoomus (Simo Räihä) ja vasemmistoliitto (Matti Kauppila) samalla kattilalla. (YLE / Tuija Veirto) ]
Satamalakon neuvottelut ovat jumissa ja jatko on jätetty valtakunnansovittelijan käsiin. Päijät-Hämeessä tilanteen toivotaan ratkeavan pian. Vasemmistoliiton lahtelainen kansanedustaja Matti Kauppila sanoo, että pienten satamien kohtalo on jo sinetöity ilman lakkoakin.
Päijät-Hämeen yrittäjien puheenjohtaja kuljetusalalta, kokoomuksen lahtelaisvaltuutettu Simo Räihä ja vasemmistoliiton kansanedustaja Matti Kauppila pohtivat satamalakkoa ja sen vaikutuksia saman pöydän ääressä, Arkadian linjalla.
Räihä: On kummallista, että vaikka kaksi vuotta on jo haettu ratkaisua, sitä ei ole löydetty ja nyt ratkaisua joudutaan hakemaan valtakunnansovittelijan johdolla.
Kauppila: Onhan se omituista, että on jo sovittu asia [muustosturva], mutta sen toteutus näköjään tulee väärään aikaan. Kyse on pitkälti myös propagandasodasta. Elinkeinoelämän keskusliitolla on vahva rooli, työnantajat vastustaa, muutosturvan ja irtisanomisturvan rahoitusta kokonaisuudessaan pelätään, päätä ei haluta avata millekään.
Räihä: Toki aina kun tehdään uusia päänavauksia, se heijastuu koko kenttään. Kun liittokohtaisissa ollaan, siellä on kaksi liittoa, jotka tekevät ratkaisun yhdessä, ei niinkään EK.
Kauppila: Suomessa on oltu ajamassa alas pieniä satamia ilman lakkoakin, tämä on harkittu muulla taholla eikä AKT:ssa. Rationalisoinnista on kyse, toimintaa keskitetään. Esimerkiksi Vuosaaren satamaa on vahvistettu siinä määrin, että pienet satamat ympäriltä häviävät. Kuljetuksia ei riitä kaikille, oman osansa ottavat VR ja tieliikenne, Venäjän satamien laajennukset tietävät kilpailun kovenemista entisestään.
Räihä: Ratkaisuja on tehty tulevaisuutta silmälläpitäen. Vuosaari on pääkaupunkiseudun kannalta elintärkeä ja se, että toimintaa on pystytty keskittämään yhteen isoon satamaan. Venäjä panostaa ehkä satamaratkaisuihin, mutta Suomi on varma toimija ja pysyy kilpailukykyisenä niin satamien kuin kuljetustenkin osalta.
Muutosturvasta ja irtisanomissuojasta
Kauppila: Suomessa on heikko irtisanomis- ja muutosturva EU-tasolla. Näkeehän sen jo siitä, että suuryritykset lopettaa täällä ja menee muualle. Lipposen ja Vanhasen ykköshallituksen aikana ei huolehdittu muutosturvasta, myytiin työvoima halvalla…
Räihä: Mikä on se summa, joka rahastoon pitää kerätä? Kovalta tuntuu, että vuosi maksetaan siitä, että mitään ei tehdä. Suomessa on hyvä turva työntekijällä, työehtosopimuksissa ja lainsäädännössä on pelisäännöt sovittu ja ne riittävät. Työvoiman vähentäminen on aina raskaan harkinnan paikka yrittäjälle. Markkinat ovat nyt globaalit, ahtaajalakonkin aikana on kuulunut, että töitä siirretään sinne, missä lakon vaikutukset eivät tunnu yrityksen kannalta.
Pitäisikö lakko-oikeuteen puuttua?
Räihä: Vaikea kysymys, mutta ottaen nyt huomioon laajat vaikutukset yhteiskuntaan olisi pohdinnan paikka.
Kauppila: En lähtisi muuttamaan missään nimessä. Lakkorajat ovat toimineet hyvin. Elintärkeät toiminnat kuten terveydenhoito, sosiaalihuolto ja ydinvoima turvataan.
Tuposta liittokohtaisiin
Räihä: Keskitetyssä ratkaisussa oli paljon hyvää, mutta uskon että liittokierroksilla päästäisiin parempiin tuloksiin, jos neuvoteltaisiin aidosti työelementeistä ja niihin liittyvistä asioista puolin ja toisin. Kun on pitkä tupokausi eletty, nyt tätä vielä opetellaan.
Kauppila: Tupo on muuttanut muotoaan, mutta vanhaan ei ole paluuta. Palkoista määritellään nyt minimit, muu sovitaan paikallisesti. Sosiaaliratkaisuissa eli Kela-maksuista, eläkkeistä jne. sopimisessa mennään vielä pitkään kolmikannalla, koska se on järkevin tapa hoitaa asiat.
Miten pitkään lakko voi jatkua?
Kauppila: Sanotaan että tämän viikon aikana se ratkeaa.
Räihä: Näin täytyy toivoa. Jos lakko jatkuu pitempään, vaikutukset ovat katastrofaaliset. Tuonnin varassa elävä tai vientiyritys joutuu jo miettimään tarkkaan vaihtoehtoisia ratkaisuja ja pohtimaan, olisiko mahdollista käyttää muita kuljetusratkaisuja kuin merikuljetusta entistä enemmän.
YLE/ Tuija Veirto