[näytä kuva: Kaksi korkeaa ympäristöviranomaista on hakenut teollisuuskokemusta Kittilän kultakaivokselta. (Lentokuva Vallas Oy) ]
Useat korkeat ympäristöviranomaiset ovat siirtyneet Pohjois-Suomessa valvomiinsa kaivos- ja teollisuusyhtiöihin päälliköiksi. Virkamies on voinut olla ensin lausunnonantajana yrityksen ympäristövaikutusten arvioinnissa YVA:ssa, ja siirtynyt sen jälkeen valvottavan yrityksen ympäristöpäälliköksi.
Näin on käynyt muun muassa teräsyhtiö Outokummussa ja Kittilän kultakaivoksessa.
Outokumpu-konsernin ympäristö, terveys ja laatu -vastuualueen johtaja Juha Ylimaunu oli ylitarkastajana Lapin ympäristökeskuksessa vuonna 2000, kun Outokummun Tornion terästehtaalla tehtiin laajennukseen liittyvää, jätteiden loppusijoituksen ympäristövaikutusten arviointia.
Ollessaan ympäristökeskuksella Ylimaunu vastasi tehtaan YVA:sta. Heti YVA:a seuraavana vuonna Ylimaunu siirtyi Outokummulle ympäristöpäälliköksi.
Ylimaunun mukaan hän ei siirtynyt suoraan ympäristökeskuksesta Outokummulle. Hän oli pitkään Kemin ympäristöpäällikkö, mutta teki vajaan parin vuoden keikan ympäristökeskukseen niihin aikoihin, kun siellä käsiteltiin YVA:a.
Tapahtuu koko ajan
Ylimaunun mukaan virkamiesten siirtymisiä yksityispuolelle tapahtuu Suomessa koko ajan.
- Se on aivan luonnollinen kehitys siitäkin syystä, että yksityispuolella esimerkiksi palkat ovat paremmat. Myös tehtävät ovat varsinkin ympäristöpuolella haastavammat, riippuen tietysti tehtävästä ja yhtiöstä, Ylimaunu sanoo.
2000-luvun alussa Tornion terästehtaalla oli alkamassa massiivinen laajennusohjelma, johon sisältyi myös mittavia ympäristöinvestointeja. Kiinnostava haaste houkutteli Ylimaunun siirtymään Outokummulle.
- Voi sanoa, että tekemistä todella riitti.
Ylimaunun mukaan harvinaisempaa on, että yksityispuolelta siirrytään takaisin valtion töihin.
- Ehkäpä perussyy on se, että yksityispuolella on tiettyjä etuja, jotka ovat parempia kuin julkisella puolella, Ylimaunu sanoo.
Ei horjuta luottamusta
Valvovan virkamiehen siirtyminen yksityispuolelle ei Ylimaunun mukaan horjuta luottamusta viranomaiseen.
- Henkilö, joka tekee virkatyötä, on silloin viranomainen. Hänen siirtymistään muihin tehtäviin ei voi estää. Jos henkilö siirtyy muuhun tehtävään, hän ei ole enää viranomainen. Ei se mielestäni kyseenalaista valvovia viranomaisia tai lupaviranomaisia sen enempää, Ylimaunu sanoo.
Vaaraa siihen, että viranomaiselta voitaisiin ostaa esimerkiksi positiivisia YVA-lausuntoja tarjoamalla työpaikkaa yksityispuolelta ei Ylimaunun mukaan ole.
- En ole ainakaan koskaan tällaisesta kuullut. Tämä on aivan tuttua kaikissa EU-maissa.
Kokemuksesta on hyötyä
Kittilän kultakaivoksen YVA hyväksyttiin vuonna 2000. Hakija oli valtauksen tuolloin omistanut Riddarhyttan Resources. YVAn allekirjoittajana oli Lapin ympäristökeskuksen ylitarkastaja Juhani Itkonen.
Kun kultakaivosta sitten rakennettiin, oli Itkonen Agnico-Eagle -yhtiön ensimmäinen ympäristöpäällikkö vuoden kesästä 2006 kesään 2007. Hän otti vuoden virkavapaata työskennelläkseen kaivosyhtiössä.
Nyt palattuaan töihin Lapin ympäristökeskukseen Itkonen kertoo olevansa luonnollisesti jäävi Agnico-Eagle -yhtiötä koskevissa asioissa. Itkosen mukaan työkokemus kultakaivoksella oli hyödyllinen.
Hän kertoo saaneensa kokemusta, jota meni hakemaan. Itkonen sanoo pystyneensä työssään hyödyntämään muun muassa sivukivien hallinnasta ja pölyämisestä saamaansa kokemusta.
Pyydettiin hoitamaan tehtävää
Juhani Itkosta seurasi kultakaivoksen ympäristöpäällikkönä ympäristöneuvos Erkki Kantola, joka otti vuonna 2007 virkavapaata työpaikastaan Pohjois-Suomen ympäristölupavirastosta.
- Siinähän oli erittäin hyvä mahdollisuus saada teollisuuskokemusta. Kun tällainen tilaisuus avautui, niin tottakai oli miellyttävää lähteä katsomaan, miten teollisuudessa ympäristö- ja turvallisuusasiat hoidetaan, Kantola sanoo.
Kantola kertoo, että kaivosyhtiö pyysi hänet hoitamaan tehtävää.
Kittilän kultakaivos tuli tutuksi Kantolalle jo vuonna 2002, kun Pohjois-Suomen ympäristölupavirasto antoi silloiselle kaivoksen omistajalle, Riddarhyttan Resources -yhtiölle ympäristöluvan.
- Olin mukana kollegiaalisessa päätöksenteossa koskien ympäristölupaa, Kantola sanoo.
Ei rosvo ja poliisi -leikkiä
Tilanne ei Kantolan mielestään aiheuta ongelmia.
- Enemmänkin tästä on ollut etua. Nythän on siirtynyt ihmisiä sekä virkamiesuralta teollisuuteen että takaisin. Nämä ympäristönsuojeluasiat eivät ole mitään rosvo ja poliisi -leikkiä, vaan yhteinen päämäärä sekä toiminnanharjoittajille että virkamiehille.
Kantolan mukaan ympäristönsuojelussa niin lainsäädännön kuin käytännön kokemuksenkin kerääminen on "molemmin puolin pöytää" kaikkien eduksi. Joissakin maissa teollisuuskokemus on Kantolan mukaan jopa pätevyysvaatimus valvovalle virkamiehelle.
- Olen ollut kymmenen vuotta EU-töissä ympäristöministeriön lukuun. Siinä yhteistyössä on ollut useita maita, joissa ympäristötarkastajaksi ei pääse, ellei ole vähintään viiden vuoden teollisuuskokemusta, Kantola kertoo.
Meriittinä virkaa hakiessa
Kantolan mukaan edes virkamiespiireissä siirtymisilmoitus yksityispuolelle ei herätä paheksuntaa.
- Enemmänkin näen sen positiivisena. Luulen, että se on yhtenä meriittinä itselläni muun monipuolisen työkokemuksen joukossa, kun hain nykyistä postia, johon tulin valituksi.
Erkki Kantola on juuri nimitetty Pohjois-Suomen aluehallintoviraston AVI:n ympäristölupavastuualueen johtajaksi.
Työpaikat eivät houkuttele
Esimerkki yksityiselle siirtymisestä löytyy myös Kainuusta.
Talvivaaran kaivoksen ympäristövaikutusten arviointiraportti hyväksyttiin Kainuun ympäristökeskuksessa vuonna 2005. Kainuun ympäristökeskuksen ympäristögeologi Heikki Kovalainen siirtyi vuonna 2007 Talvivaaran kaivoksen ympäristöpäälliköksi.
Heikki Kovalainen kertoo työpaikan olleen avoimessa haussa ja hän oli yksi hakijoista. Hän arvelee, että virkamiesten siirtyminen yksityispuolelle saattaa olla Pohjois-Suomessa yleistä, koska kaivosteollisuutta on vähän.
Kaivokset sijaitsevat usein kaukana pienistäkin kuntakeskuksista, mikä ei houkuttele kaikkia suomalaisia asiantuntijoita. Talvivaaran kaivoskin on 30 kilometrin päässä Sotkamosta, jossa Kovalainen itse asuu.
Oikeat käytännöt leviävät
Samoin kuin kollegansa, myös Heikki Kovalainen on sitä mieltä, että ympäristöpuolen virkamiehen siirtymisessä kaivosyhtiöön hyötyvät molemmat osapuolet.
Virkamies voi Kovalaisen mielestä viedä hallinnon näkemystä yksityispuolelle. Toimiessaan yksityispuolen tehtävissä entinen virkamies on yhteyksissä toisiin kaivosyhtiöihin, jolloin oikeat käytännöt leviävät.
Sekä Heikki Kovalaisen että Juhani Itkosen siirtymisiä käsiteltiin aikoinaan kriittiseen sävyyn mediassa. Molempien miesten vastakysymys on, että jos virkamieheksi ryhtyy, onko siinä pakko pysyä lopunelämänsä.
YLE Lappi/ Marjukka Talvitie