Naalista ensimmäiset riistakamerakuvat

julkaistu 18.3.2010 klo 05:49, päivitetty 18.3.2010 klo 08:13

[näytä kuva:  Värriön tutkimusaseman riistakamera nappasi kuvan naalista tammikuussa 2010 (Helsingin yliopisto/Värriön tutkimusasema) ]

Riistakamerat taltioivat Suomessa ensimmäistä kertaa erittäin uhanalaisen naalin vierailut haaskalle. Suojelubiologi Matti Mela Metsähallituksesta sanoo, että naalikuvia on tänä talvena saatu kolmesta eri kohteesta.

Naaleja on kuvattu riistakameralla kahdessa paikassa Ylä-Lapissa sekä yhdessä kohteessa Sallasta.

Metsähallitus on seurannut naalin esiintymistä Ylä-Lapissa ns. naalikameroilla joitakin vuosia.

- Meillä on ollut pari vuotta käytössä automaattikameroita, joita myös haaskoilla käytetään. Myös Helsingin yliopistolla on ollut Sallan suunnalla oma automaattikameransa käytössä. He sitten saivat ensimmäisenä kuvia naalista haaskalta.

Melan mukaan myös Metsähallituksen riistakameroihin on tänä talvena taltioitunut pari naalia.

- Toinen on varsinaiselta naalialueelta Ylä-Lapista ja toinen Ivalon korkeudelta, Mela sanoo.

Havaintoja ei normaalia enempää

Naalihavaintoja ei silti ole Melan mukaan ole sen enempää kuin muinakaan talvina. Kuviakin naaleista on otettu viime vuosina, vaikka riistakameroiden otoksiin naali ei ole aiemmin sattunut.

- Kuvia on saatu sattumalta aiemminkin, kun muun muassa poromiehet ovat sattuneet naalin kohdalle ja ottaneet kuvia.

- Tässä vaiheessa talvea kolme naalihavaintoa on melko lailla normaali määrä. Niitä tulee yleensä harvanlaisesti pitkin talvea. Se että havainnoista kaksi on varsinaisen naalialueen ulkopuolelta, kertoo ehkä siitä, että naalit jostakin syystä vaeltavat naalialueelta toiselle.

Melan mukaan itä-länsi-suuntainen vaellus on naalille ominaista, jos ruokatilanne omalla asuinalueella muuttuu.

- Tällaiset vaellukset ovat naalille tyypillisiä, jos jostakin ravinto loppuu.

Mieluinen vieras haaskalla

Ylä-Lapissa on tällä hetkellä asennettuna viisi ns. naalikameraa odottamassa vierasta haaskalle. Yleensä kameran muistikortilta on löytynyt kuvia korpeista, ketuista ja ahmoista. Nyt kun vihdoin naalikin on päässyt kuviin, suojelubiologin pitkä odotus palkittiin.

Oliko se iloinen yllätys?

- Iloinen kyllä, mutta ei välttämättä yllätys. Kuvia rupeaa tulemaan enemmänkin, kun naali alkaa yleistyä. Naalin pesintäkin on vain ajan kysymys. Sitä vain en tiedä, käykö näin tänä vuonna vai vasta tulevina vuosina, Mela toteaa.

Naalin vierailusta kerrotaan nettipäiväkirjassa

Naalin vierailut Sallassa löytyvät myös netistä. Helsingin yliopiston Värriön tutkimusaseman henkilökunta kertoo vierailuista luontopäiväkirjassaan. Tammikuun 12. päivän merkinnöissä hämmästellään haaskalla käynyttä vierasta.

- Klo 19.45 ilmestyi haaskalle sellainen laji, että eipä olisi ikinä uskonut, nimittäin naali (Alopex lagopus). Oliko se onnistunut karkaamaan Venäjän kovan kurin tarhalta vai oliko sopulikato ajanut sen liikkeelle Lapin perukoilta, vai mikä lienee selitys?

Luontopäiväkirjan mukaan naali on vieraillut haaskalla useita kertoja. Tuoreimmat otokset naalista ovat helmi-maaliskuun vaihteesta.

- Mahdollisesti naali on kiima-ajan tultua lähtenyt liikkeelle, tutkimusteknikko Teuvo Hietajärvi sanoo.

YLE Lappi / Maiju Saijets

Kommentit

Kommentit

Uusimmat kommentit ensin | Vanhimmat kommentit ensin

todellinen naalin suojelija

22.3.2010 klo 23:12

naalin suojelu on hieno asia. mutta siinä metsähallituksella olisi tarkastelun paikka, kenelle ketun pyynti lupia myönnetään.ei varmasti ole perusteltua myöntää ketun erikois pyynti lupia pyytäjille jotka ampuvat kettuja ns outa mailla omasta kotipihasta kyttäämällä vain sen takia että saavat ketusta ns 30 euron korvauksen. tämä ei ole naalin suojelua. tiedän 100 prosentin varmuudella tällaisiakin ketun pyytäjiäkin olevan. jos halutaan naali kannan elpyvän niin kyllä kyseiset haitta ketut on pyydettävä juuri naalin pesimä alueelta eikä omasta koti pihasta vain rahan toivossa.kyllähän eviran tulokset jo kertovat mistä ketut on pyydetty, mahan sisältö kertoo paljon. suojelkaamme naalia todella .

napakettu

21.3.2010 klo 22:10

Niin, kukapa muistaa, että tätä eläintä "suojellaan" Suomessa monen vihatun turkistarhaajan toimesta - siniketut ja muutkin värimuutokset ovat naalien jälkeläisiä. Geeniperintöä löytyy monille yllätykseksi turkistarhoista- joten ei se niin harvinainen eläin ole. Vertaa kotikissaan... sekin esiintyy luonnossa villinä versiona.