[näytä kuva: Kalastusverkko (Jyrki Lyytikkä / YLE) ]
Norjassa vaaditaan lohen merikalastuksen lopettamista. Lohta pääsisi nousemaan jokiin kutemaan entistä enemmän ja jokivarsien kalastajat ja matkailijat saisivat isomman saaliin. Suomen puolella ajatus ei saa varauksetonta kannatusta edes väylän varrella.
Norjassa aiotaan parantaa luonnonlohen suojelua. Norjalaiseen tapaan asiasta käydään vilkasta ja värikästä keskustelua, jossa vuoroin syytetään kaikkia mahdollisia tahoja ongelmasta.
Yksi tuore ehdotus on se, että valtio ja jokivarsien kalastusoikeuksien yksityiset omistajat ostaisivat merikalastajien kalastusoikeudet ja siten maksimoisivat lohen nousun kutujokiinsa.
Ehdotus on kohdannut paljon kritiikkiä, sillä merikalastus on merkittävä elinkeino Norjassa.
Toimisiko malli Suomessa?
Pellon Lempeän kalastuskunnan esimies Heino Juuso pitää ajatusta sinänsä ihan hyvänä, mutta epäilee sen rahoitusmallia.
- Minä en oikein usko, että täällä olisi jokivarressa mahdollisuuksia kalastuskunnilla siihen kovin paljon osallistua. Valtion tehtävähän se olisi hoitaa tuo asia kuntoon.
Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen tutkimusjohtaja Jaakko Erkinaro sanoo, että jokiin nousisi luonnollisesti enemmän kutukaloja, jos kalastusta rajoitettaisiin rannikolla.
- Sitten on omat kysymyksensä siitä, miten kalastusta järjestellään joen puolella. Tämä on hyvin monimutkainen kokonaisuus, jossa on kaikenlaisia taloudellisia, poliittisia ja elinkeinopoliitiisia kysymyksiä. Se on paljon muutakin kuin pelkkää biologiaa.
Norjan lohikannat vaarassa
Norjassa Atlantin lohisaalis on hiipunut viimeisen vuosikymmenen aikana. Viime vuonna saatiin lohijoista noin neljännes vähemmän punalihaista kuin vuotta aikaisemmin.
Norjan parhaalla lohijoella eli Tenolla saalis putosi liki puoleen toissavuodesta.
Norjassa lohi on jo ehtinyt kadota noin 50 joesta, ja 150 joessa kanta on heikentynyt.
Tornionjoen tilanne on jo parantunut
Suomessa tilanne on luonnollisesti erilainen. Tilanne on parantunut harvoissa jäljelläolevissa lohijoissa vuoden 2008 jälkeen, jolloin Itämerellä kiellettiin ajoverkkokalastus. Myös mystinen M74-tauti on hellittänyt ainakin väliaikaisesti.
Käsitykset lisäsuojelun tarpeestakin vaihtelevat. Tutkimusjohtaja Jaakko Erkinaron mukaan tärkeintä on se, että lohensuojelussa ei oteta taka-askelia.
- Tästä kalastuksen tasosta ei pitäisi enää mennä takaisinpäin. Tämänhetkinen tilanne kokonaiskuolevuuden osalta on kohtalaisen suotuisa Tornionjoen ja Itämeren luonnonlohen osalta.
Heino Juuso haluaa Tornionjokeen lisää vaelluspoikasia eli smoltteja. Hänen mukaansa kolme miljoonaa smolttia pitäisi olla tavoite nykyisen noin miljoonan sijaan.
- Kyllähän merikalastajien pitäisi ymmärtää tämmönen asia ihan tarkkaan, että jos ei täällä ole lohta ja emokaloja, niin ei sitä ole kohta meressäkään. Kyllä tämä on ainoa suurten lohien suuri väylä, josta niitä voi tulla merellekin.
YLE Lappi