Karhututkija: Riistakamerat ja ruokinta huono yhtälö

julkaistu 7.9.2010 klo 11:10, päivitetty 7.9.2010 klo 12:47

[näytä kuva:  Karhulle tarjotaan maastossa hyvin paljon erilaista ravintoa ihmisen toimesta, pahoittelee karhututkija Samuli Heikkinen. (YLE / Markku Möttönen) ]

Karhujen määrä on Suomessa kasvussa. Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen arvion mukaan Suomessa elää noin 1 800-1 900 karhua. Karhututkija toivoo, ettei vauhdilla yleistyvien riistakameroiden yhteydessä eläimiä ruokittaisi.

Vahvimmat karhukannat Suomessa ovat Pohjois-Karjalassa ja Keski-Suomessa. Koko maan kanta on noin 1 800-1 900 eläintä. Monet niistä talvehtivat kuitenkin itärajan takana. Pantaseuranta sekä rajamiesten havainnot osoittavat, että jopa 30 prosenttia rajaseutujen karhuista matkaa talveksi Venäjän puolelle.

Vaikka Oulun seudulla karhukanta ei ole kovin tiheä, niin silti myös tulevan Uuden Oulun alueella on vakiintunut karhukanta, kertoo RKTL:n tutkija Samuli Heikkinen. Hänen mukaansa ihmisen ja karhun kohtaamisia tapahtuu jatkuvasti. Yleensä ihminen ei niistä kuitenkaan tiedä.

Heikkinen arvioi, että viime aikojen runsaat karhuhavainnot liittyvät karhun ravinnon puutteeseen. Kun syksyn tankkausaikana marjaa ja sieniä ei ole tarpeeksi, ovat nuoret yksilöt heikoilla ja erehtyvät ihmisten reviireille.

Riistakameroiden yhteydessä eläimiä ruokitaan

RKTL:n tutkija Samuli Heikkinen ei usko, että karhujen kuvaus haaskoilta ohjaisi karhuja pihapiireihin.

- Minä uskon, että nämä kaupalliset haaskapaikat, jotka ovat itärajan tuntumassa, eivät aiheuta suuria ongelmia. Ne ovat kuitenkin poissa ihmisten ilmoilta, laskee tutkija.

Sen sijaan Heikkinen toivoo, ettei vauhdilla yleistyvien riistakameroiden yhteydessä eläimiä ruokittaisi.

- Minä luulen, että kaupallisia kuvauspaikkoja enemmän voisi kiinnittää huomiota näihin nykyaikaisiin riistakameroihin. Ne ovat yleistyneet viime aikoina jokaisessa metsästysseurassa ja jokaisella maanomistajallakin tuntuu semmoinen olevan. Näissä on sitten aina jotakin houkutinta myöskin eli karhulle tarjotaan siis maastossa hyvin paljon erilaista ravintoa ihmisen toimesta, pahoittelee Heikkinen.

-Tämä voi olla yksi semmoinen tekijä, joka vaikuttaa siihen, että karhut saattavat pyrkiä jossakin määrin ihmisen läheisyyteen.

YLE Oulu

Kommentit

Kommentit

Uusimmat kommentit ensin | Vanhimmat kommentit ensin

Lukipuh

15.9.2010 klo 10:32

No hohhotihoo että on taas hernenenäisiä lukijoita liikkeellä! Jos ny yritettäis lukea tuo uutinen kerrankin oikein ja poimia sieltä se varsinainen jutun ydin: Ruokinta. Tutkijahan viittaa riistakameroiden YHTEYDESSÄ TAPAHTUVAAN RUOKINTAAN eikä syytä riistakameroita.

Kontio

12.9.2010 klo 09:28

Naurettavia nämä kaupungeissa kuudennessa kerroksessa asuvat luonnonsuojelijat ja viherpiipertäjät.

Halutaan suojella kaikkea mahdollista nämä suurpedot mukaan lukien, jotka on nimensä mukaan oikeita ja todellisia petoja ja tappavat armotta luonteensa mukaisesti. Eivät todellakaan ole mitään pehmonalleja.

Kun tälläinen eksyy kaupunkeihin ja taajamiin se tapetaan yleensä välittömästi, se siitä karhunsuojelusta.

Näitä petoja pitää vähentää paljon, niin että niissä syntyy luonnollinen ihmispelko ja pysyvät siellä missä niiden kuuluu ollakin.