[näytä kuva: Vesi nousi Kemissä yli kaksi metriä. Satoja veneitä upposi tai kulkeutui pitkälle kuivalle maalle. (YLE) ]
Pohjois-Suomessa 22.9.1982 riehunut Mauri-myrsky oli rajuimpia myrskyjä kautta aikojen Suomessa. Kovimmillaan jopa 40 metriä sekunnissa puhaltanut tuuli kaatoi metsää miljoonia kuutiometrejä, repi talojen kattoja ja aiheutti tulvatuhoja. Myrsky vaati myös kaksi kuolonuhria.
Ilmatieteen laitoksen meteorologi Asko Hutilan mukaan myrskyjen Top-5 listaa on vaikea laatia, sillä mittausmenetelmät ja -tarkkuus ovat vaihtuneet. Mauri-myrskyn voi kuitenkin huoleti sanoa kuuluvan rajuimpiin Suomessa kautta aikojen.
- Vuonna 1890 elokuussa Helsingin seudulla riehui voimakas myrsky, joka aiheutti pahoja tuhoja. On laskettu, että tuuli puhalsi voimakkaimmillaan jopa 50 metriä sekunnissa. Vuoden 2001 Janitan ja vuoden 1982 Maurin ohella se on myrskylistan kärjessä, Hutila sanoo.
Pohjanmaalla ja Lapissa puhaltanut Mauri iski voimakkaimmin Perämeren pohjukkaan, vaikka kovimmat tuulilukemat tilastoitiinkin muualla. Merialueella voimakkain keskituuli mitattiin Korsnäsin Moikipäässä, 29 m/s. Maa-alueilla Oulussa mitattiin keskituuleksi 19 sekuntimetriä.
Mauri sai voimansa hurrikaani Debbyltä
Myrskyn keskus osui suoraan Perämeren pohjukkaan, sillä yli 17 sekuntimetrin keskituulen alue kattoi Ilmatieteen laitoksen tilastojen mukaan alueen Torniosta Kuivaniemelle ja sisämaahan aina Rovaniemen pohjoispuolelle kohti Sodankylää.
Mauri sai voimansa trooppisesta hurrikaani Debbyltä, jonka jäänteet kulkivat koillista kohti yli Pohjanlahden. Se muuttui myrskyksi meren yllä.
- Mauri-myrskyssä moni asia osui niin sanotusti kohdalleen. Pohjanlahdelle yllettyään trooppinen hurrikaani ei tietenkään ollut enää hurrikaani, mutta matalapaine sai lisävoimaa etelänpuoleisista lämpimistä ilmavirtauksista, Hutila kertoo.
Tuhoja tuli rannikolla ja sisämaassa
Erittäin puuskainen tuuli kaatoi metsää laajoilla alueilla Lapissa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Koillismaallakin. Puita kaatui miljoonien kuutiometrien ja satojen miljoonien markkojen edestä. Tuhoja tuli myös rannikon kaupungeissa: peltikattoja lenteli, vesi nousi kellareihin ja puita kaatui talojen päälle.
Suurin virallinen mitattu vedenkorkeus oli Kemissä +201 cm. Myrskyn nostattama vesi otti mukaansa satoja veneitä ja kuljetti niitä pitkälle maalle, muun muassa Peurasaaren koulun pihalle Kemissä. Myrksy katkoi myös sähkö- ja puhelinyhteyksiä laajoilla alueilla Lapissa.
Myrsky vaati myös kaksi kuolonuhria: saarimökiltään suojaa hakenut pariskunta löytyi kuolleena Torniossa myrskyn jälkeen. Menehtyneiden omaiset vaativat Ilmatieteen laitosta tilille siitä, että se ei ollut varoittanut kansalaisia tarpeeksi myrskyn voimakkuudesta.
YLE Perämeri / Antti Heikinmatti