[näytä kuva: Kuivan ja puhtaan puun poltto minimoi pientulisijan hiukkaspäästöt.]
Terveyden- ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Raimo O. Salonen on huolestunut puunpolton aiheuttamista hiukkaspäästöistä. Hän haluaisi tiukentaa tulisijoja ja lämpölaitoksia koskevia vaatimuksia, sillä hyvän ja huonon välinen päästöero voi olla jopa viisikymmenkertainen.
- Huolta aiheuttaa ennen kaikkea se, että bioenergian käyttöä ollaan lisäämässä ilman, että kuluttajia ohjattaisiin nykyistä paremmin suosimaan ympäristöystävällisiä ja vähäpäästöisempiä tulisijoja, Salonen sanoo.
EU-direktiivi tulisijojen päästörajoituksista ovat tulossa voimaan kahden vuoden kuluttua, mutta Salonen haluaisi ne voimaan jo nyt.
- Kansalliset määräykset päästörajoista ovat olleet valmiina jo pari vuotta. Ne koskevat Suomessa kaupunkialueita ja uusia tulisijoja, Salonen sanoo.
Esimerkiksi Saksassa määräykset ovat tiukemmat - ne koskevat myös vanhoja tulisijoja, joita on vaihdettava uusiin tai uusittava. Salosen mukaan Suomessa tähän ei olla menossa.
Kitumalla polttaminen pilaa lähialueen ilman
Hänen mukaansa pienhiukkasten ja syöpää aiheuttavien orgaanisten yhdisteiden päästöt ovat suuret ennen kaikkea pienissä ja suurissa puuta polttavissa laitoksissa, sillä käytössä on monin paikoin vielä vanhaa tekniikkaa. Erityisesti talokohtaiset pienet laitokset ovat ongelmallisia.
- Suomessa on paljon esimerkiksi öljyltä puulle muutettuja keskuslämmitysjärjestelmiä, joissa ei ole varaajaa. Pääasiallisena lämpölähteenä näitä joudutaan polttamaan pakkasten aikaan valtavia tuntimääriä, Salonen sanoo.
- Niissä tulta ei voi varaajattomuuden vuoksi polttaa tehokkaasti vaan sitä on ylläpidettävä kitumalla, mikä lisää moninkertaisesti päästöjen määrää ja pilaa lähialueen ilmaa.
Jopa taajama-alueen tulisijoissa poltetaan myös märkää tai epäpuhdasta puuta ja roskia, mikä lisää päästöjä.
- Huonon puun poltossa päästöjä syntyy paljon, mutta kuiva, puhdas koivuklapi on polttoaineista parhaita, Salonen sanoo.
Erot päästöissä jopa monikymmenkertaiset
Salosen mukaan erot hyvän ja huonon tulisijan välillä ovat klapikattiloissa jopa kymmenkertaiset - moderniin pellettikattilaan verrattuna ero on jopa viisikymmenkertainen.
Päästöongelmia on, mutta niiden toteaminen on vaikeaa, sillä esimerkiksi nuohoojien käyttöön soveltuvia mittalaitteita ei vielä ole markkinoilla. Naapuririitoja onkin ratkottu korkeimpia oikeusasteita myöten.
- Valvira on viime vuonna julkaissut ohjeen, joka auttaa kuntia selvittämään ja tarvittaessa puuttumaan ongelmiin. Päästöongelmiin voi puuttua myös terveydensuojelulain pohjalta, Salonen opastaa.
Ympäristöystävällisiä vaihtoehtoja on
Salosen mukaan markkinoilla on kuitenkin jo nyt vähäpäästöisiä ja ympäristöystävällisiä tulisijamalleja myös kotimaisilla valmistajilla. Kuluttajat eivät kuitenkaan osaa niitä ostaa.
- Toisaalta ei ole riittävän voimakasta ohjausta päästörajojen muodossa, mutta toisaalta hyviä vaihtoehtoja ei ole myöskään merkitty niin, että kuluttajat osaisivat ne tunnistaa, Salonen moittii.
Ohjausta tarvitaan, sillä päästörajat täyttävät tulisijat ja polttolaitteet ovat jonkin verran vanhoja kalliimpia.
Laitevalmistajia edustava Tulisija- ja savupiippuyhdistys on kuitenkin arvioinut, että uusistakaan tulisijoista vain puolet täyttäisi tulevat EU-direktiivin vaatimukset.
YLE Perämeri