Talvigrillaus on asenneurheilua

Amatöörigrillaajien (TAAG ry) menopelinä on näppärä Harley Parkinson, jossa pyörillä liikkuvan potkukelkan päälle on kiinnitetty amatöörimäisesti pallogrilli. Yhdistys lopetti kesän grillikauden 30.12. 2009 ja aloitti kesän 2010 girllikauden 2. tammikuuta.

Pitkäksi venyneen tauon vuoksi tammikuussa on tietenkin syytä päästä grillaamaan useasti. Torstaiaamuna kahdeksan jälkeen liikkuva grilli työnneltiin Aurajoen törmälle Ylioppilaskylän kohdilla ja sytytettiin asiaankuuluvin menoin.

- Lisää vaan, toteaa yhdistyksen presidentti Juki Juustopää ja ruiskuttaa sytytysnestettä hiilille hyvän matkan päästä.

- Sitä pitää olla reilusti, jotta se ei ehdi imeytymään. Amatöörihengessä on nimenomaan hyvin keskeistä, että sytytysneste ei imeydy.

TAAGin rahastonhoitaja Mika Makkara tarjoilee kahvia pilkkihaalarit päällään ja valittelee sitä, että grillihiilien sekä sytytysnesteen saatavuus on kaupoissa tammikuussa luvattoman heikkoa.

- Pitää varautua jo kesällä, jos haluaa talvella grillata. Amatöörimäisyys näkyy meillä muuten myös ruokalajeissa. Lähinnä makkaraa menee, toteaa Makkara.

Talviamatöörigrillauksen filosofia

- Nyt on grillikesä kuumimmillaan, hehkuttaa hyvän hiilloksen Harley Parkinsoniin saanut yhdityksen toinen presidentti Pekka Briketti lumisen maiseman keskellä.

Motiivia tai syvempää ideologiaa kysyttäessä Briketti mietiskelee hetken mustaksi kärvähtänyt lenkki kädessään.

- Me vaalimme grillausta ruoanlaittomuotona. Grillaus voi olla hienostunutta puuhaa, sanoo Briketti ja hymyilee ohi menevälle koiranulkoiluttajalle aamun pikkuhiljaa valjetessa ylioppilaskylän ylle.

- On ilo olla amatööri, säestää toinen presidentti Juki Juustopää juustomakkaraa suussaan.