Tehomaatalous herättää kiivaita mielipiteitä

Esimerkiksi Kosken kunnassa Farmi Nummelan kaavailema suuri sikala- ja broilerikasvattamohanke herättää suurta vastustusta. Nummeloiden laajimman suunnitelman mukaan kuntaan syntyisi 56 000 sian sikala ja tilat puolelle miljoonalle broilerille.

ProAgria Farman toimitusjohtajan Heikki Isosaaren mukaan suuntaus Suomessa on kohti suurempia yksiköitä.

- Kilpailussa on pärjättävä ja se monta kertaa tarkoittaa sitä, että yksiköiden pitää olla isompia. Isommissa yksiköissä mm. pääoman käytön tehokkuus on parempi. Isoissa yksiköissä myös tuotantotulokset ovat parempia kuin pienemmissä yksiköissä, Isosaari kertoo.

- Toisaalta isoissa yksiköissä tulevat kasvun rajat vastaan. Riittävätkö pellot lannan levitykseen ja ovatko ne liian kaukana tilalta?

Isosaaren mukaan tilastot kertovat, että isot yksiköt pärjäävät, mikä puolestaan antaa viitteitä siitä, että eläimet voivat niissä hyvin.

- ProAgrian tietokantatulosten mukaan tuotantotulokset ovat suurilla tiloilla parempia. Ei siis näytä siltä, että eläinten olot olisivat huonommat isoissa yksiköissä.

Eläimellä arvoa vain tuotantokoneena?

Eläinten tuottavuus ja hyvinvointi eivät kuitenkaan välttämättä ole suoraan vertailukelpoisia. Tuotannon keskittyessä yhä suurempiin yksiköihin eläimillä pitäisi nähdä muitakin arvoja kuin vain tuotantoarvot, toteaa eläinten yksilöllisyydestä ja oikeuksista Turun yliopistossa vuonna 2006 väitellyt Elisa Aaltola.

- Eläinten kognitiiviset kyvyt ovat nykytutkimusten mukaan varsin kehittyneitä, joten on vaikea välttää sitä ajatusta, että eläimillä on jotain arvoa myös itsessään. Koska eläimet voivat muodostaa kokemuksia ja esimerkiksi tuntea kipua, on asetettava rajoja sille, mitä eläimille voidaan tehdä taloudellisen hyödyn nimissä, toteaa Aaltonen.

Hänen mukaansa kulttuurissamme eläimet määritetään tavalla, joka ei ole eettisesti kestävä. Elisa Aaltolan mukaan nykykäsityksessä tuotantoeläimet ovat tunnottomia ja kyvyttömiä olentoja, biologista raaka-aineita.

- Pitäisi kyseenalaistaa tapamme nähdä eläimet tuotantokoneena. Yksinkertaisesti pitäisi pysähtyä pohtimaan sitä, minkälainen olento eläin on, mitä arvoa eläimelle annetaan. Minkälainen eläinten kohtelu on moraalisesta näkökulmasta mielekästä?

Aaltolan mukaan on itsestään selvää, että suurissa tuotantoyksiköissä ei eläinten hyvinvointi ole päällimmäisin päämäärä, ja eläimillä on hyvin rajallisesti elintilaa ja mahdollisuuksia toteuttaa niille lajityypillisiä tarpeita.

- Yksistään jo eläinten hyvinvoinnin kannalta on aivan ilmeistä, että tällaisilla valtavilla suurtiloilla eläinten sairauksien ja vammautumisten hoito jää puolitiehen. Hoitajia on mahdollisimman vähän, jotta kustannuksia voitaisiin minimoida. Eläimen vammautuessa niitä ei huomata, eikä vammoja voida myöskään hoitaa kunnolla.

Aaltolan mukaan suuryksiköt nojaavat siihen, että tietty marginaali huonosti hoidettuja eläimiä on hyväksyttävä.

- Kun puhutaan tällaisista lukumääristä, myös erittäin suuri määrä eläimiä kuolee omia aikojaan, tai joiden sairauksia ei hoideta. Broilereiden kohdalla tämä määrä on jopa viisi prosenttia koko siipikarjasta.

Ota kantaa: Hyväksytkö lihakarjan tehotuotannon?