Merimetso on varsinainen terveyspoliisi
Saaristomeren vesistä nousee tuhansia kiloja fosforia merimetsojen kautta. Merimetson ulosteista löytyi tämän kesän mittauksissa paikoin korkeita tinapitoisuuksia.
Itämeren suojelun kannalta paras tilanne on maapeitteisillä merimetsosaarilla, joissa typpi ja fosfori sitoutuvat maaperään.
Saaristomeren Suojelurahaston, Turun kaupungin ympäristötoimiston ja Turun ammattikorkeakoulun tutkimus aloitettiin tänä kesänä Ominaistenaukon Eggskärillä. Siellä pesi tänä kesänä toista tuhatta paria merimetsoja.
Eggskärin luodoille nousi tänä kesänä noin tuhat kiloa fosforia. Se on saman verran kuin mitä 500 hehtaarin peltoalasta vapautuu valumana meren.
Ensi kesänä on tarkoitus selvittää, miten ravinteet saataisiin talteen kallioisilta merimetsosaarilta.
Tinapitoisuus yllätti
Merimetsojen ulosteiden raskasmetallipitoisuuksissa havaittiin tänä kesänä suuria eroja. Tinapitoisuudet olivat pahimmillaan suuremmat kuin niissä ruoppausmassoissa, joita ei saa meren läjittää.
Ympäristötoimenjohtaja Mikko Jokisen mukaan korkeat tinapitoisuudet paljastavat sen että tinaongelma ei ole Saaristomerellä ohi.
- Tinaa näyttää kulkeutuvan merimetsoihin varsinkin pohjaa tonkivan kalan, kivinilkan kautta, sanoo Jokinen.
Jokisen mielestä Saaristomeren tinaongelmaa on syytä selvittää tarkemmin. Ympäristön kannalta on toisaalta hyvä, että tina siirtyy merenpohjasta maalle, sillä maalla se hajoaa nopeammin.
- Paljon haukuttu merimetso onkin siis varsinainen terveyspoliisi, tuumii Jokinen.
Merimetsokanta romahti puoleen
Alustavien tietojen mukaan Saaristomeren merimetsokanta on romahtanut puoleen edelliskesään verrattuna.
- Nyt pesiviä pareja oli noin 2 400, sanoo Jokinen.
Kannan romahdukseen on Jokisen arvion mukaan kaksi syytä. Kova talvi pakotti metsot muuttamaan Itämeren eteläosiin, jossa linnut joutuivat taistelemaan elintilasta.
Myös häirintä on harventanut pesivien kantaa merkittävästi.
YLE Turku / Lassi Lähteenmäki