Kuolonkolarien syynä usein renkaat

Autonrengasliiton aluevastaavalle Antti Majaselle renkaiden urasyvyyksien mittailu on tuttua puuhaa, sillä Rengasratsia-kampanjaa on järjestetty jo vuodesta 1997 lähtien. Tiistaina autoilijoita pysäytettiin renkaiden tarkastelua ja tietoiskuja varten Turussa valtatie kymmenen varrella.

- Pääsääntöisesti tilanne näyttää olevan ihan tyydyttävä. Toki renkaiden kunto vaihtelee suuresti, mutta mitään törkeitä tapauksia ei ole toistaiseksi löytynyt.

Onnettomuustilastot kielivät kuitenkin siitä, että huonoja renkaita liikenteessä on yhä liikaa.

- Viime vuonna 34:ssa kuolemaan johtaneessa onnettomuudessa osasyynä olivat huonot renkaat. Luku on edelleen liian suuri, joten valistusta tarvitaan, kertoo Antti Majanen.

Urasyvyys turvallisuuden tae

Laki edellyttää, että kesärenkaiden urasyvyyden pitäisi olla vähintään 1,6 milliä. Turvallisuustutkimusten mukaan se on liian alhainen. Oikea luku olisi pikemminkin neljä milliä. Silloin rengas on vesiliirto-ominaisuuksiltaan parempi.

- 1,6 millimetriä on auttamattomasti liian vähän. Kyse on eräänlaisesta tsaarinaikaisesta perinteestä. Jossain vaiheessa laki varmasti tulee muuttumaan tässä mielessä. Tutkimusten mukaan urasyvyys vaikuttaa niin paljon turvallisuuteen, painottaa Antti Majanen.

Antti Majanen korostaa myös rengaspaineen merkitystä. Varsinkin, jos takapäässä on pienemmät rengaspaineet, ajoneuvo yliohjautuu helposti, mikä tekee sen äkkinäisissä väistötilanteissa vaikeasti hallittavaksi.

Renkaat väärä säästökohde

Valtakunnallisessa rengasvertailussa Varsinais-Suomi jää muusta Suomesta jälkeen. Esimerkiksi huonorenkaisten autojen osuus on täällä 14,2 %, kun valtakunnan keskimääräinen luku on 13. Hyvärenkaisten osuus koko autokannasta on Varsinais-Suomessa 64,4 % ja valtakunnallisesti 69 %.

- Näyttäisi siltä, että täällä on säästäväisempää väkeä tai rahat halutaan käyttää muuhun tarkoitukseen kuin uusiin renkaisiin. Ehkä kuvitellaan, että täällä on paremmat tiet ja leudommat sääolot, mutta ei se vaan näin ole, korostaa Majanen.