YLE

Hae YLEstä:  

YLE A-Ö

---

Käsikirjoitusarkisto

TV1 perjantaina 22.04.2005 klo 21.00

Ei viidettä ilman kuudetta

Toimittaja: Kai Byman

Vaikka Suomen viidenteen ydinvoimalaan tehdään Eurajoen Olkiluodossa vasta perustuksia, on vyörytys kuudennenkin reaktorin rakentamiseksi jo käynnissä:

Toimitusjohtaja Timo Rajala Pohjolan Voima/TV-uutiset 13.4.2005:

"2008 pitäis pystyä tekemään päätös ydinvoimalaitoksesta ja se olis valmis 2015."

Voimayhtiön perustelut ovat tuttuja: sähkön tarpeen kasvu, nykyisten tuotantolaitosten ikääntyminen ja Kioton ilmastosopimuksen vaatimukset. Suurteollisuus laskeskelee aikansa nyt koittaneen -ovathan ydinvoima-asenteet verraten suopeita ja viidennen ydinreaktorin hakemus vielä tuore:

Rajala: "Ku asiat ei oo muuttunu siitä edellisestä prosessista kun?oikeastaan siihen suuntaan, että ne tukee vielä enemmän tätä seuraavaa vaihetta."

Teollisuus ja voimayhtiöt ovat pohdiskelleet kuudennen ydinvoimalan tarvetta jo poliitikkojenkin kanssa:

Rajala: "Kyllä minä olen keskustellut monien poliitikkojen kanssa ja kyllä se positiivisempi on se sävy kun edellisellä kerralla."

Keskustan eduskuntaryhmän pj. Timo Kalli:

"No aika ajoin kun tapaan teollisuuden edustajia, tämäkin asia jollakin tavalla on noussut esiin."

Mahdollinen kuudes ydinvoimala on ollut tapetilla elinkeinoelämän ja poliittisen vallan keskusteluissa viimeksi tällä viikolla. Teollisuuden pyrkimyksenä on poliitikkojen avulla lisätä kierroksia lisäydinvoimasta käytävään julkiseen keskusteluun. On taottava, kun rauta on kuumaa.

Eduskunnassa ydinvoiman sanansaattajat ottavat haasteen vastaan:

Kokoomuksen kansanedustaja Juhani Sjöblom:

"Hallituksen pitäisi ryhtyä toimiin näyttääkseen teollisuudelle vihreätä valoa."

Kalli: "Ydinvoima jatkossakin on yksi luonteva vaihtoehto."

Tasavallan hallitus ottaa kantaa ensi vuosikymmenen energiahuollon turvaamiseen ja ilmastopolitiikkaan syksyllä eduskunnalle annettavassa selonteossa. Selonteko oli alun alkaen määrä antaa eduskunnalle jo alkukeväästä, mutta hallitus siirsi sen antamisen syksyyn lisäselvitysten tekemistä varten. Kauppa- ja teollisuusministeriö ei kertonut, mitä lisäselvityksiä hallitus oikein halusi. Peruskysymys, jota teollisuus kansanedustajille tulee hokemaan, kuuluu: miten Suomi selviää kymmenestä-kahteenkymmenen prosentin päästövähennyksistä, ellei ydinvoiman lisärakentamisen linjalla jatketa.

Kun selonteko viedään eduskuntaan, se tarjoaa ydinvoimateollisuudelle oivan tilaisuuden tunnustella henkistä maaperää lisäydinvoiman rakentamiselle. Samalla ydinvoima saadaan eduskunnan poliittiselle agendalle: mahdollisesti valiokuntien mietintöihin tai ponsilausumaksi -kenties ydinvoima saadaan ujutettua osaksi seuraavan hallituksen ohjelmaa. Se, mitä suurteollisuus ennen muuta haluaa, on riittävän vahva poliittinen signaali eduskunnan ydinvoimamyönteisyydestä. Ydinvoimapallo on siis poliitikkojen käsissä eli kyse on ennen kaikkea poliittisesta väännöstä, jonka kärki on suunnattu eduskuntaan.

Vuonna 1993 ydinvoiman lisärakentaminen kaatui silloisen kansanedustajan, nykyisen pääministerin Matti Vanhasen kielteiseen ponsiesitykseen. Myös 3 vuotta sitten, kun 5. ydinreaktori päätettiin rakentaa, Vanhanen äänesti vastaan.

Pääministeri Matti Vanhanen/TV-uutiset 13.4.2005:

"No minulla on kanta ollu?senhän kaikki tietävät. Jokaiseen hakemukseen otan aina erikseen kantaa, mut minun kantani on tiedetty."

Hakemusta kuudennesta ydinreaktorista ei aiotakaan jättää vielä Vanhasen hallitukselle, vaan vasta seuraavalle, vuoden 2007 vaalien jälkeen muodostettavalle kabinetille. Todellinen vääntö on siis edessä vasta sen jälkeen, kun seuraavat eduskuntavaalit on pidetty. Vaalien jälkeen muodostettavan hallituksen pääministerisuosikki vakuuttaa, ettei lisäydinvoimasta ole hänen kanssaan vielä puhuttu halaistua sanaa:

SDP:n puoluesihteeri, kansanedustaja Eero Heinäluoma:

"Tämä teollisuuden ulostulo tuli yllättäen ja pyytämättä."

Puhemies Lipposen seuraajaksi SDP:n johtoon kaavailtu Heinäluoma katsoo, ettei kuudennen ydinreaktorin rakentaminen Suomeen ole tällä hetkellä ajankohtaista. Hän toppuuttelee kuudennen voimalan rakentamista mm.viidennen keskeneräisyydellä:

Heinäluoma: "Paitsi et meillä on tää rakennustyö kesken Olkiluodossa niin sen ohella meillä on vanhoja säästöpäätöksiä energianhoidossa vielä toteuttamatta ja lisäksi sitten päätöksiä uusiutuviin kuten tuuleen satsaamisesta ja nekin täytyy toteuttaa ja sitten on aika kattoo, että tarvitaanko lisäksi jotain muuta."

Mahdollinen seuraava pääministeri ei siis yllättäen ole tietoinen Pohjolan Voiman pääkonttorin ja eduskunnan välisestä trafiikista. Pohjolan Voimasta ei katsottu tarpeelliseksi haastattelua A-Pisteelle antaa. Yhtiö tyytyi toteamaan, ettei sillä ole mitään lisättävää TV-uutisten viikko sitten tekemään haastatteluun.

Eero Heinäluomaa on jo pelkästään sak-laisesta taustasta johtuen pidetty ydinvoiman kannattajana. Mitään kovin yksiselitteisiä lausuntoja ei miehen suusta tässä asiassa ole kuultu eikä kuulla nytkään:

Heinäluoma: "No jos ydinvoimaan otetaan kantaa asiana, joka on pelkästään puolesta tai vastaan, niin siinä katsannossa olen kyllä aika kriittinen, mutta täytyy nähdä niin päin, että kun katsotaan se kokonaisuus, niin on selvää, että on parempi, että Suomessa tuotetaan ydinvoimaa kuin että ostamme sitä Venäjältä, joka olis ollu se toinen vaihtoehto kun viidennestä ydinvoimalasta päätettiin."

Siis ehkä kuitenkin kyllä. Toukokuussa 2002 tehtyä päätöstä viidennestä ydinreaktorista edelsi pitkäaikainen aktiivinen lobbaus. Eduskuntaankin muodostui jo vuoden 1998 lopulla nelihenkinen ryhmä, jossa oli mukana ydinvoiman ystäviä neljästä suurimmasta poliittisesta ryhmittymästä eli Keskustasta, SDP:stä, kokoomuksesta sekä vasemmistoliitosta:

Kalli: "Siinä vaan samanhenkiset edustajat tapailivat toinen toisiaan ja miettivät, onko olemassa tässä yhteiskunnassa sellainen mahdollisuus, että eduskunta voisi enemmistöllään tämänkaltaisen asian päättää ja tässä asiassa aika hyvin onnistuttiin."

Sjöblom: "Perusasioita pyrittiin tuomaan esille ja ihmisillä, joilla oli vähänkin kiinnostusta, niin heille tarjottiin nimenomaan faktatietoja."

Kallin ja Sjöblomin lisäksi tähän niin sanottuun "Neljän Koplaan" kuuluivat sosiaalidemokraattien Reijo Laitinen ja vasemmistoliiton Matti Huutola, joka nykyään on SAK:n kakkosmies. Ideologisesti epäpyhä nelikko levitti ydinvoiman ilosanomaa ammattimaisin lobbarinottein: tiedotustilaisuuksia pidettiin ympäri maan, mediaan tyrkytettiin ydinvoiman kannattajia ja keskeisten etujärjestöjen kanssa tehtiin monenkirjavaa yhteistyötä. Eduskunnan sisällä Neljän Kopla toimi aktivoimalla ydinvoimalle myönteisiä kansanedustajia käännyttämään vielä epävarmoja kolleegoita.

Nyt haastattelemamme Neljän Koplan jäsenet antavat rivien välistä ymmärtää, että lobbausryhmä herätetään taas henkiin:

Sjöblom: "No katsotaan, miten tulevaisuudessa asiat etenevät."

Kalli: "Uskon, että näin valtavat hankkeet, kuten uuden ydinvoimalan rakentamiseen liittyvät lupaehdot ja eduskunnan mahdollinen luvanantaminen, synnyttää erilaisia kokonaisuuksia."

Jos ihan tarkkoja ollaan, ajatusta kuudennesta ydinreaktorista on pidetty esillä jo yli kahden vuoden ajan.

Suurteollisuuden edustajien suusta on itse asiassa alkanut jo kuuluu ääniä, joiden mukaan kuudeskaan ydinvoimala ei riittäisi Suomelle. Saattaapa vielä joskus koittaa sekin päivä, että suuret sähköntuottajat ehdottavat rakennettavaksi maahamme kokonaisen sarjan ydinvoimaloita -mahtuisihan Olkiluotoon vielä viisi ja Loviisaankin yksi ydinsähköä jauhava laitos.

Suomalaisyritykset Virossa: pienet palkat, pitkät päivät

Toimittaja: Maija Kaipainen

Elcoteqin Tallinnan tehtailla riittää lääniä. Tässä huristaa ohi ykkös -eli puhelintehdas ja kulman takana on toinen, tukiasemia valmistava tehdas. Kahdessa tehtaassa työskentelee yli kolme ja puoli tuhatta ihmistä, reilu neljännes koko Elcoteqin henkilökunnasta.

Elcoteqilla on mennyt viime vuosina mukavasti: liikevaihto on kasvanut yritysjohdon odotusten mukaisesti ja voittokin tuplaantui viime vuonna.

Mutta virolaisten työntekijöiden palkoissa Elcoteqin menestys ei ole tuntunut. Paikallisen metalliliiton toimistoon kokoontuneet työntekijät syyttävät Elcoteqiä huonoista palkoista.

luottamusmies, asentaja Valentina Gerasimova, 10 vuotta Elcoteqillä:

"Luulen, että meitä pidetään halpana työvoimana. Siksi työnantaja pitää meitä tällaisen palkan arvoisena ja maksaa meille näin."

Virossa maksetaan metalli- ja elektroniikkateollisuudessa työskenteleville 4 tuhannesta 7 tuhanteen kruunua kuukaudessa. Luottamusmiehen mukaan Elcoteqissä työntekijöille maksetaan palkkahaitarin alapäästä eli he saavat työstään 4000 kruunua, joka on noin 260 euroa kuukaudessa.

luottamusmies, asentaja Valentina Gerasimova, 10 vuotta Elcoteqillä:

"Kyllä, meidän palkkamme on huonompi kuin metalliteollisuudessa keskimäärin."

tehtaan johtaja Risto Gaggl, Elcoteq Tallinna:

"En voi ottaa kantaa yksittäiseen kommenttiin. Me vertaamme palkkojamme meidän alalla ja muualla ja meidän mielestämme meidän palkkamme ovat ihan kilpailukykyisiä, joka tietenkin näkyy myös siinä että viime vuonna me pystyimme houkuttelemaan noin 1400 uutta työntekijää meidän palvelukseemme."

Tehtaan johtajan on helppo tuomita naisten valitukset pienistä palkoista vain yksittäisten ihmisten tyytymättömyydeksi, mutta syvimmältään siinä piilee myös ongelman ydin. Elcoteqin työntekijöistä maan yleiseen tasoon nähden harvinaisen vähän, vain kaksi prosenttia kuuluu ammattiliittoon ja vaikka Virossa on viime vuosina säädetty useita työntekijöiden asemaa kohentavia lakeja niiden toteutuminen on kolmikantaperiaatteen mukaisesti kiinni siitä miten työntekijät työpaikoilla lakeja valvovat tai uskaltavat valvoa.

Viron oloja tuntevan asiantuntijan mukaan Elcoteqin maksama palkka on riittämätön etenkin Tallinnassa, jonka hintatasoa nostaa turistien rahankäyttö.

projektipäällikkö Eve Kyntäjä, SAK:n Tallinnan infopiste:

"Hintataso on sen verran korkea ja se nousee koko ajan, että ei sellaisella palkalla elä. Ei sellaisella palkalla yksinkertaisesti elä."

Elcoteqin tehtaat sijaitsevat Lasnamäen lähiössä ja myös täältä tulee sen työntekijöitä. Elcoteqissä tehdään katkeamatonta kolmivuorotyötä.

luottamusmies, asentaja Valentina Gerasimova:

"Työ itsessään ei ole raskasta, mutta työajat ovat."

koneenkäyttäjä Irina Platonova, 8 vuotta Elcoteqillä:

"Lepoaikoja on vähän, mutta on olemassa sellaisia työvaiheita, joissa ei ole mahdollista työskennellä muulla tavalla. Jos koneiden pitää olla toiminnassa koko ajan, niin... Tietenkin työvuoroja voisi lisätä. En tiedä mitä pitäisi tehdä, mutta voisimme suostua näihin työaikoihin, jos palkka olisi kunnollinen."

luottamusmies, asentaja Valentina Gerasimova:

"Meillä on tehtaalla paljon nuoria töissä. Joskus nuorten miesten julkaisemissa deitti-ilmoituksissa kirjoitetaan, että ei koske Elcoteqillä työskenteleviä naisia, koska he ovat aina joko töissä tai nukkumassa."

Työntekijöille näyttää olevan tarjolla vain huonoja vaihtoehtoja. Saadakseen lisää vapaa-aikaa osa työntekijöistä halusi siirtyä tekemään pidempää 12 tunnin vuoroa. Nyt työntekijät pelkäävät, että palkka tulee laskemaan sillä pitkän vuoron aikana täytyy lain mukaan pitää kaksi ruokataukoa eikä niistä makseta.

elektroniikka-asentaja Nelli Korjakova, 8 vuotta Elcoteqillä:

"Mutta olemme arvioineet, että palkka pienenee. Jos työskentelen 12 tuntia, mutta palkka tulee 11 tunnista, ja siitä tulee vielä jotain vähennyksiä yö- tai iltatunneista. Me emme tiedä vielä, miten ne kaikki lasketaan. Työntekijät ovat kuitenkin arvioineet, että palkka pienenee 300 - 400 kruunua."

Tehtaan johto korostaa, että kuun alussa alkanut 12 tunnin vuorokokeilu on vapaaehtoinen. Nelli ei tähän kokeiluun ollut halukas, mutta ei oikein uskaltanut kieltäytyäkään vaan allekirjoitti suostumuksen muiden mukana.

elektroniikka-asentaja Nelli Korjakova:

"Sanottiin, että ne jotka eivät suostu allekirjoittamaan, siirtyvät toiselle osastolle. Sen jälkeen kaikki joutuivat allekirjoittamaan, koska ei ollut mitään tietoa siitä, mihin työhön he joutuisivat. Kaikki ovat tottuneet omaan työpaikkaansa ja haluavat työskennellä siinä."

luottamusmies, asentaja Valentina Gerasimova:

"Meillä ei ole mitään vapaaehtoista. Ihmiset pelkäävät työpaikkojensa puolesta ja allekirjoittavat minkä tahansa paperin ja suostuvat mihin tahansa työvuoroihin. Tietenkin työntekijöiltä otettiin allekirjoitus paperiin, jossa he vakuuttavat suostuvansa tällaisiin työvuoroihin."

Työntekijät valittavat myös sitä, että he joutuvat joustamaan kohtuuttomasti tehtaan tuotannon mukaan. Hiljaisempina aikoina työntekijä tietää aamulla tehtaalle tullessaan onko hänelle töitä vai ei.

tehtaan johtaja Risto Gaggl, Elcoteq Tallinna:

"Tässä bisneksessä valitettavasti volatiliteetti volumeissa on suuri. me pyrimme minimoimaan tällaisen. Käsittääkseni meillä ei juurikaan tapahdu, että aamulla sanottaisiin, että ei ole töitä."

elektroniikka-asentaja Arthur Ivanov:

"Melko usein varsinkin viime aikoina. Mutta aikaisemmin on myös ollut aika ajoin. Kuuden ja puolen vuoden aikana on käynyt usein niin, että töitä ei ole ollut."

Eikö tässä nyt siirretä tätä yrittäjälle kuuluvaa riskiä nyt työntekijöiden harteille, on aika kohtuutonta yksittäisen ihmisen kannalta jos hän ei tiedä tulevia palkkatulojaan?

tehtaan johtaja Risto Gaggl, Elcoteq Tallinna:

"Eei minun mielestä. Siis me olemme vertailleet reaaliansioiden kehitystä viimeisen viiden vuoden aikana ne ovat kehittyneet yli 30% kuten äsken mainitsin."

Elcoteqin reaaliansioiden nousu ei ylitä maan yleistä tasoa. Elcoteqin työntekijöillä ei ole juuri valinnanvaraa. Virossa on kymmenen prosentin työttömyys, surkea työttömyyskorvaus eikä työpaikkaa tietenkään haluta menettää. Työnantajien on helppo käyttää tilannetta hyväkseen.

elektroniikka-asentaja Arthur Ivanov, 6,5 vuotta Elcoteqillä:

"Tallinnasta on erittäin vaikea löytää töitä. Siksi on pakko pitää kiinni siitä työpaikasta, joka on tällä hetkellä. Usein kuulee sellaisia keskusteluja, että jos Tallinnassa olisi vastaava työpaikka, josta saisi kunnon palkan, moni lähtisi Elcoteqiltä."

projektipäällikkö Eve Kyntäjä, SAK:n infopiste Tallinna:

"No työntekijän asema on aika huono, kun liittoon järjestäytyneitä on 14 prosenttia. ja eli heillä ei ole sitä neuvotteluvoimaa siinä mielessä toimitaan työnantajan ehdoilla."

elektroniikka-asentaja Nelli Korjakova:

"Kun pidetään yhtiökokous, me saamme kuulla, että olemme tehneet hyvää työtä. Saamme kuulla, että työnantaja on tyytyväinen meidän työhömme ja saa työmme ansiosta valtavat voitot. - Voitot ovat suuret, samoin osingot. Me emme siitä kuitenkaan hyödy millään tavalla. - Me emme hyödy siitä mitenkään."

Pisteessä: kauppakeskuspappi Harry Anttila

Toimittaja: Oili Partanen

Anttila:

"Ihmisten keskellä on helppo olla yksin. kun on hirveän yksinäinen, niin vaikka ei kykenisi sillä hetkellä kohtaamaan toista ihmistä, niin pelkkä näkeminen ja äänten kuuleminen ja tämmöinen lohduttaa."

Pastori Harry Anttila on toiminut kauppakeskuspappina tämän vuoden alusta lähtien Espoon Isossa Omenassa. Kyseessä on nelivuotinen kokeilu, jonka aikana selvitetään millaisia tehtäviä papilla tämänkaltaisessa ympäristössä voisi olla. Anttilan mukaan kaikkein tärkeintä on joka tapauksessa näkyvä ja mutkaton läsnäolo, niin että kuka tahansa voi tulla häntä helposti jututtamaan. Itse hän ei tuputa seuraansa.

Mistä asioista ihmiset haluavat keskustella papin kanssa kauppakeskuksessa?

kauppakeskuspappi Harry Anttila, Espoo/ Olarin seurakunta:

"Kyllä ihan mistä vaan. Tietysti jotenkin painottuu sinne surun ja murheen puolelle enemmän. On luontevampaaa tulla papin kanssa puhumaan surusta kuin jakamaan iloa ja riemua, mutta sitäkin tapahtuu. Ihan mitä tahansa arkielmän asiaa. On ilmoja pidellyt ja sitä rataa edelleen. Tuntuu että täällä ihmiset paljon vapautuneemmin puhuu syvistäkin asioista kuin seurakunna tilaisuudessa, minkä ymmärrän oikein hyvin, sillä tavalisella ihmisellä, kun se tulee seurakunnan tilaisuuteen, niin voi olla tunne, että osaankohan minä istua ja seistä oikeissa paikoissa ja osaanko oikeilla hengellisillä fraaseilla ilmaista itseäni. Täällä mulla on se kokemus, että ihmiset paljon helpommin rupeavat puhumaan syvistä, kipeistä, vaikeista asioista."

Pastori Anttilan asiakaskunta - vai pitäisikö sanoa seurakunta - koostuu nykyisin kahdesta eri ryhmästä. Kauppakeskuksessa käy 25 000 asiakasta päivittäin, toisaalta siellä on toistatuhatta työntekijää, joiden työhyvinvointihankkeissa Anttila aikoo olla mukana.

Miten tärkeänä pidät yleensä sitä, että papit jalkautuvat ihmisten pariin?

Anttila: " No eihän tässä sinänsä ole mitään uutta, että papithan ovat ihmisten parissa jatkuvasti ilossa ja surussa, mutta jotenkin seurakuntapappina, kun minäkin aikaisemmin olin 10 vuotta seurakuntapappina, keskeinen elementti on sakraalit tilanteet, toimitukset ja hartaudet, niitten kautta lähestyä ihmisiä. Täällä mennään vähän toista kautta, mennään arjen kautta."

Anttila on toiminut myös telakkapappina masa yardsilla. Kun tilauksia ei tullut, hänet pyydettiin paikalle antamaaan eräänlaista kriisiapua. Työ ei Anttilan mukaan loppujen lopuksi eronnut kovinkaan paljon nykyisestä.

"Siellä oli enimmäkseen miehiä, täällä on eimmäkseen naisia. Ei se oikeastaan, ei se niin paljon eronnut, ihmiset on kaikkialla samanlaisia on se sitten mies ai nainen, vanha tai nuori, niin loppujen lopuksi elämänkysymykset ovat ihan samat meillä kaikilla. En mä siellä yhtäkään hartautta pitänyt, mutta koettiin kyllä hartaita hetkiä."

Mitä muita tällaisia uusia ympäristöjä voisi olla, joihin papit voisivat jalkautua?

"Ihan mihin vaan. Ei sellaista paikkaa saa olla, johon pappi ei voi mennä. tietystii joissakin tilanteisssa ja paikoissa on luontevampaa kuin toisissa ja semmoisoia perinteitä enemmän. Tästä nyt puuttuu perinteet, mutta tässähän niitä luodaan. Ei musta ole mitään semmoista missä kirkko ja pappi ei voisi olla läsnä. "

Kauppakeskuksen yhteydessä toimii myös hiljaisuuden kappeli. Sitä pidetään auki vapaaehtoisvoimin.

"Mulla on valitettavasti se tunne kun katsoo ihmisiä, niin näkee paljon surua. Jokaisesta meistä hehkuu ulospäin mitä on. Jokaisen meistä kasvot on kuin mainostaulu ja mielenliikkeitä peilaa koko ajan. Sadan metrin päähän ja keho jne. Kyllä paljon on surua. En tiedä sitten onko sitä ollut aina, mutta jotenkin nykypäiävän maailman ei ole kauhean inhimillinen."

Tällä viikolla vietetään nuukuusviikkoa. Työpaikallaan kauppakeskuksessa pastori Anttila on suorastaan aitiopaikalla myös kuluttamiseeen ja kaupallisuuteen.

"Tottakai ihminen, vauras länsimainen ihminen ostaa muuhunkin kuin tarpeeseen. Ostaa jonkinlaista tyydytystä itselleen, sehän on selvä, niin me jokainen tehdään. Mutta jos se menee liiallisuuksiin, niin ei se tietenkään ole tervettä. Ja tietenkin pitäisi jokaisen meistä kuluttajana tutkia omaatuntoaan, että mihin rahani kulutan, voisiko niitä globaalisti käyttää jotenkin järkevämmin. Tämmöisissä asioissa täytyy puhua hyvin pienillä kirjaimilla, semmoinen syyllistäminen ei auta yhtään mitään. Että toivos että ihmiset löytäis elämäänsä iloa ja rauhaa ja rakkautta ja onnnea, ettei tartteis ainakaan ostamalla löytää."

Sivun yläreunaan

---

---

---

---

---

---

---