YLE

Hae YLEstä:  

YLE A-Ö

---

Käsikirjoitusarkisto

TV1 perjantaina 18.02.2005 klo 21.00

SAK - tyly työnantaja?

Toimittaja: Juha Ristamäki

Matkalla Kiljavan opistoon Nurmijärvellä.

Tämä on Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n koulutussäätiön ylläpitämä opisto.

Kaikkien ay-opistojen äiti, niin kuin SAK:n nettisivuilla kehutaan.

Täällä koulutetaan muun muassa luottamusmiehiä ja työsuojeluvaltuutettuja yli miljoonan SAK:laisen tarpeisiin.

Kiljava on perustettu -50 -luvulla. Täällä on vuosikymmenet kohennettu niin fyysistä kuin henkistäkin taistelutahtoa ay-mittelöihin.

Kiljava nousi otsikoihin syksyllä 2003, kun SAK päätti irtisanoa opistolta yhdeksän työntekijää.

SAK:lle ilkuttiin eduskuntaa myöten, että se se näyttää muille työnantajille mallia, miten työntekijöitä potkitaan kilometritehtaalle.

Opiston henkilökunta koki, että yt-neuvottelut irtisanomisten suhteen olivat pelkkä muodollisuus. Opiston jyhkeiden seinien sisällä ei ollut ammattiyhdistyssolidaarisuudesta tietoakaan.

rehtori Irma Soilanne, Kiljavan opisto:

"Tilanne oli mennyt tulehtuneeksi ja pahaksi?"

Lopulta opistolta sai kenkää seitsemän työntekijää.

Irtisanomiset eivät olleet kuitenkaan ainoa, asia mikä SAK:n opistolla hiersi.

Ne asiat veivät ay-opiston työsuojelupiirin valvontaan ja ovat nyt viemässä käräjäoikeuteen.

pääluottamusmies Kai Laaksonen, Oikeutta tulee -ryhmä:

"Täytyy myöntää, että se oli karmeaa kuultavaa, mitä siellä on tapahtunut, näin niin kuin ay-liikkeen näkökulmalta ajateltuna."

Työpaikkakiusaamista?

Kaksi Kiljavan opiston entistä työntekijää on nostanut kanteen SAK:n koulutussäätiötä vastaan Hyvinkään käräjäoikeudessa. Ainakin yksi kanne saattaa tulla lisää.

Molemmat työntekijät ovat väittäneet joutuneensa esimiehensä työpaikkakiusaamisen kohteeksi Kiljavalla.

Toinen heistä katsoo sen johtaneen kohtuuttomien ylitöiden tekemiseen ja lopulta työkyvyttömyyteen. Toinen katsoo kiusamisensa huipentuneen laittomaan irtisanomiseen. SAK luonnollisesti kiistää väitteet.

Työntekijöiden oikeuksia puolustamaan perustetun järjestön vetäjä pitää tilannetta vakavana.

Kai Laaksonen:

"Kiljavalla on tapahtunut aika paljon työpaikkakiusaamista osaltaan. Siellä on kuormitettu, johtamiskulttuurista lähtien, ihmisiä liian paljon, annettu ihmisille liian paljon töitä ja myös työtehtäviä, joihin ihmisillä ei ole ollut osaamista."

Tieto mahdollisesta työpaikkakiusaamisesta saavutti viimeistään toukokuussa 2003 myös SAK:n puheenjohtajan Lauri Ihalaisen.

Vieraillessaan Kiljavalla Ihalainen kehoitti selvittämään ongelmat.

Kiusatuiksi itsensä kokeneiden työntekijöiden kannalta ei asiassa tapahtunut muutosta. Toinen heistä jäi syksyllä työkyvyttömyyseläkkeelle, toinen sai potkut.

Tässä vaiheessa tieto oli jo Uudenmaan työsuojelupiirissäkin.

Kului kuukausia ja kuukausia, ennenkuin keväällä 2004, työsuojelupiiri teki sitten tarkastuksen Kiljavalle.

tarkastaja Raimo Paavola, Uudenmaan työsuojelupiiri:

"Siellähän tietysti oli työnjohdollisia ongelmia. Ristiriitoja, vakaviakin ristiriitoja työnjohdon ja henkilökunnan välillä. Samoin henkisen hyvinvoinnin, työntekijöiden kuormituksen osalta, siellä oli selkeitä puutteita, joihin työnantaja ei sitten ollut ryhtynyt riittävällä tavalla hoitamaan."

Työsuojelupiirin raportin mukaan opistolta oli kaikkiaan muutama henkilö ilmoittanut tulleensa epäasiallisen kohtelun kohteeksi. Virallisesti tarkastajat eivät tutkineet kuin yhden tapauksen, työkyvyttömyyseläkkeelle lähteneen opettajan tapauksen.

Raimo Paavola:

"Häntä on haukuttu mahdollisesti, käytetty epäasiallista kieltä, ohjattu enemmän töitä kuin muille ja tän tyyppisiä asioita."

Tarkastajat eivät kuitenkaan löytäneet sellaista työnjohdon käytöstä, joka olisi tarkastajien mielestä ollut työlainsäädännön vastaista.

Suut kiinni opiston asioista

Marraskuussa 2003 tilanne oli Kiljavan opistolla kärjistynyt siihen pisteeseen, että työnantaja, SAK:n koulutussäätiö, löi pöytään tämän sopimuksen. Opiston henkilökunnan edustajat allekirjoittivat.

Sopimuksella osapuolet sitoutuivat muun muassa luopumaan vuoden 2004 lomarahoistaan, joko osin tai kokonaan.

Sopimuksella myös tukittiin suut.

Osapuolet eivät anna lausuntoja tai kirjoituksia julkisuuteen opiston asioista, sopimus määrää.

Irma Soilanne:

"En tiedä, onko se oikein vai väärin, mutta sellainen sopimus tehtiin, että yritetään pitää asiat sisällä."

SAK:n johdossakin vaitiolosopimuksen tekeminen oli tiedossa. Hakaniemessä kuitenkin katsottiin, että tarkoitus pyhittää keinot.

SAK:n johtaja Matti Tukiainen, koulutussäätiön hall. pj.:

"Mainitsemasi kohta, joka koskee tätä ulkopuolelle puhumista, johtuu siitä, että asiakkaat, ennenkaikkea meidän suurimmat ammattiliitot, jotka ovat meidän tärkeimpiä asiakaitamme, kokivat sen ongelmalliseksi, että kun he ovat opistolla, he joutuvat ikäänkuin osallisiksi näihin henkilökunnan ja opiston johdon välisiin kiistoihin..Olen täysin sitä mieltä kyllä, että sinänsä tämänkaltainen toiminta ei sinänsä ole sananvapauden mukaista."

Kiljavan opistolle tarkastuksen tehneille työsuojelupiirin edustajille ei tästä sananvapauden rajoittamisesta kerrottu mitään. Työsuojelupiiri kuuli asiasta ensimmäistä kertaa A-pisteen toimittajalta.

Uudenmaan työsuojelupiiri tekee uuden tarkastuskäynnin Kiljavalle ensi kuussa.

Kiljavan nykyinen rehtori ei ollut tehtävässään väitettyjen väärinkäytösten tapahtumahetkellä. Hän on pyrkinyt muokkaamaan opistosta työpaikkaa, jossa toimittaisiin niiden sääntöjen mukaan, joita opisto omia.oppilaitaan opettaa valvomaan.

Irma Soilanne:

"Kyllä me ymmärretään, että juuri tämän asetelman takia meitä katsotaan tarkasti. Olisko suutarin lapsi -ilmiöstä kysymys. On yritetty selkeyttää pelisääntöjä, luoda sellaiset rakenteet, että ihmiset voivat sanoa mielipiteensä."

Laiton irtisanominen?

2000-luvun alku on ollut hyvää aikaa ay-johtajille. Palkka on noussut mukavasti.

Neuvottelupöydissä ay-johtajat ovat puolustaneet vakituisten työntekijöiden asemia tilapäistyövoiman käyttöä vastaan.

Kiljavalla on kuitenkin toimittu toisin kuin on Helsingissä vaadittu.

Opiston työntekijäpuoli on kirjelmöinyt ja valittanut ulkopuolisen työvoiman käytöstä muun muassa SAK:n hallitukselle. Työsopimuslakiakin väitetään rikotun.

Opistolta potkut saaneen kurssisihteerin väitteet laittomasta irtisanomisesta pohjautuvat myös osin sille, että hänen töitään paikkaamaan olisi palkattu tilapäistyövoimaa ja teetetty runsaasti ylitöitä.

Kiljavan rehtori katsoo, ettei SAK:kaan opistolla auta kuin raaka peli.

Opisto kuuluu nykyisin, niin hullunkuriselta kuin se kuulostaakin, työnantajaliittoon. Ja työnantajalla pitää olla suhdanneherkkyyttä.

Irma Soilanne:

"Vuonna 2004 olemme todellakin tehneet ensimmäisen aidon positiivisen tuloksen kymmeneen vuoteen. kyllä minun 2004 alussa tulleena tulee ainakin ottaa se huomioon, että yksi merkittävä tekijä siihen on ollut se, että me vähennettiin henkilökuntaa. Mitä tähän ulkopuolisen henkilökunnan käyttöön tulee, niin me ollaan mun mielestä saatu se tasapainoon."

Kenen sitten on lopulta vastuu Kiljavan ongelmista? Missä on SAK-työnantajan yhteiskuntavastuu?

Matti Tukiainen:

"Vastuu on tottakai omistajalla ja koulutussäätiöllä työnantajaan ihan samalla tavalla kuin se on missä tahansa opistossa. Mutta niinkuin sanoin, ehkä ongelma on ollut aikaisemmin se, ettei näihin talousongelmiin riittävän hyvin puututtu ajoissa."

Kai Laaksonen:

"Kyllä tässä saa monet aktiivit, jotka SAK:n mainetta ylläpitää, hävetä SAK:n johtajien puolesta.Tää on törkeetä ja siksi vaadinkin, että tästä tällainen sisäinen tutkinta pistetään käyntiin ja selvitetään ketkä ovat vastuussa."

Toimittaja Juha Ristamäki:

"Viime vuonna SAK joutui maksamaan isot korvaukset tilastosihteerinä toimineelle naiselle palkkasyrjinnästä. Nyt on edessä oikeudenkäynnit Kiljavan opiston sotkuista. Kummallista toimintaa järjestöltä, joka uudessa kampanjassaan varoittelee häikäilemättömistä työnantajista."

Millainen on nykyinen puoluekartta?

Toimittaja Johanna Saukkomaa

Mistähän saisi lisää kannatusta? Vasemmalta vaiko oikealta?

Vihreiden puheenjohtaja hätkähdytti ja tarjosi poliittista turvapaikkaa vasemmistoliiton punavihreille. Toisten puolueiden kimppuun ei ole ennen käyty näin avoimesti. Värväystä on totuttu tekemään pikemminkin kulisseissa.

puheenjohtaja Jouni Backman, SDP:n eduskuntaryhmä:

"SDP:n taholta ei ole mitään syytä eikä mitään tarvetta, emmekä tule lähtemään sellaiseen värväyskampanjaan, jossa jonkin puolueen onpa se puolue mikä tahansa, sisäistä tilannetta ja hankaluuksia käytettäisiin hyväksi."

Soininvaaran tarjous tuli kuitenkin sen jälkeen, kun julkisuuteen oli tullut muistio, jossa ehdotettiin SDP:n ja Vasemmistoliiton yhdistämistä.

Käsi sydämellä, ettekö te kalastele vasemmistoliiton ääniä?

Backman:

"No kyl voi ihan käden pistää sydämelle ja sanoa, että me emme ole värväämässä henkilöitä, mutta totta kai kaikki puolueet kalastelevat ääniä ja niitä kalastellaan ei vain jostain yksittäisestä toisesta puolueesta vaan kaikkien puolueiden osalta"

Entisinä aikoina Suomen puolueet totuttiin asettamaan janalle, jossa oikeisto oli oikealla, vasemmisto vasemmalla ja keskusta keskellä. Tähän jakoon perustuu myös eduskunnan nykyinen istumajärjestys.

puheenjohtaja Jyrki Katainen, Kok.:

"Maailma on muuttunut siitä, että vasemmisto ja oikeisto ei enää jakaannu nimenomaan ihmistyyppien tai eri ihmisryhmien välillä, mutta maailmankatsomuksessa on eroa, ja kyllä mun mielestä tää oikeisto-vasemmisto jako on edelleenkin jossakin mielessä relevantti."

Backman:

"Pikemminkin pitää puhua siitä, että ollaan joko konservatiiveja tai uudistusmielisiä, ja tämä jako menee kyllä useasti puolueiden sisällä, ei puolueiden välillä. Sen takia itse en oo edes noin 15 vuoteen oo ollu oikein kiinnostunut oikeisto-vasemmisto-analyysistä sinänsä."

Minkälaiseen järjestykseen puolueet sitten voidaan laittaa?

Nyt hyökkäykseen käyneet Vihreät ovat itse olleet muiden puolueiden kohteena. Siimeksen vasemmistoliitto on korostanut vihreitä arvoja. Myös pieni RKP leppäkerttuineen on ollut kovasti miljövänlig. Kokoomus, etenkin Itälän kaudella, on korostanut ympäristöarvoja. Eikä suuri ja mahtava SDPkään ole jättänyt vihreitä rauhaan.

Koti, uskonto ja isänmaa ovat yhdistäneet porvaripuolueita. Äänestäjät ovat liikkuneet sitä mukaa, mitä arvoja kukin puolue on halunnut korostaa. Varsinaisiksi porvareiksi eivät enää tunnustaudu muut kuin kokoomus:

varapuheenjohtaja Mari Kiviniemi, Kesk.: "No meillä ehkä vähän vierastetaan tätä sanaa porvari, mutta jos pitää sitten tehdä eroa oikeiston ja vasemmiston välillä, niin kyllähän me olemme siinä keskellä ja enemmän sen keskiviivan oikealla puolella."

Voiko sanoa, että kristillisdemokraatit ovat porvarillinen puolue?

puheenjohtaja Päivi Räsänen, Kristillisdemokraatit:

"Mä en mielelläni käytä tätä termiä, mielestäni oikeestaan ei voi sanoa. Niitä yhteistyökumppaneita asiasta riippuen löytyy niin vasemmalta kuin oikealta, mutta se kyllä täytyy sanoa, että emme ole sosialistinen puolue, että se on ihan selkeä lähtökohta."

Katainen:

"Tietysti me pyrimme vahvistumaan ja vahvistamaan omaa asemaamme porvarillisesti ajattelevien ihmisten keskuudessa ja tällöin myös me käymme varmasti, tuota, porvarillisesti ajattelevien pienpuolueitten äänestäjien reviirillä."

Oikealla ollaan pantu merkille, mitä vasemmalla tapahtuu. Vastavoimaa tarvitaan, mutta onnistuuko porvariyhteistyö? Ainakin presidentinvaaleissa se on epäonnistunut.

Porvariyhteistyö on ollut takkuisaa, uskotteko että se on mahdollista?

Katainen:

"Uskon erittäin vahvasti, että se on mahdollista. Toisaalta meillä on sukupolvenvaihdoksia tapahtunut kokoomuksessa ja tapahtuu keskustassa, ja kysymys on luottamuksesta, yhteistyön halusta, ja joskus täytyy nähdä riittävän kauas, ei pelkästään tähän nenänvarresta kengänkärkiin."

Kiviniemi:

"Ei tämä hallituspohja ole kiveenhakattu, vaan sitten seuraavien eduskuntavaalien jälkeen tietenkin vaalituloksen pohjalta katsotaan sitten seuraava hallituspohja."

Lineaarisen janan sijasta puoluekartta muistuttaa nykyään molekyyliä. Melkein kaikki tungeksivat poliittisessa keskustassa, nykyisistä eduskuntapuolueista ainoastaan Perussuomalaiset ovat muista irrallaan.

Melkein kaikki tunkevat keskustaan, onko siellä jo ahdasta?

varapuheenjohtaja Mari Kiviniemi, Kesk.:

"No kyllä me olemme aika mainiosti pärjänneet, että viime eduskuntavaaleissa olimme suurin puolue niin, se on osoitus siitä, että aika hyvin olemme ottaneet paikkamme tässä keskiössä."

Eikö tunnu siltä, että muut tulevat tontille?

"No me pyrimme vastaamaan tähän haasteeseen sillä, että teemme hyvää politiikkaa ja sillä tavalla houkuttelemme ihmisiä taaksemme."

Myös sosialidemokraattinen aate on levinnyt yli puoluerajojen.

Backman:

"Joskus on sanottu, että kaikissa meissä asuu pieni demari tai että kaikki Suomen puolueet mahtuisivat Britannian Labour-puolueen sisään ja kumpikin sanonta varmasti pitää paikkansa"

Harmittaako, että muutkin hokevat hyvinvointimallin ihanuutta?

Backman:

"Eeei, se mitenkään harmita, pikemminkin päinvastoin. Mutta se mielikuva, että jotenkin tämä sosialidemokratia olis jotenkin sellanen perisynti niin kuin silloin tällöin joissakin lohkaisuissa esitetään ei myöskään pidä paikkaansa."

Monessa muussa maassa kaksi puoluetta taistelee vallasta. Suomen erikoisuus on ollut kolmen suuren puolueen taistelu. Keskusta kärvisteli kahdeksan pitkää vuotta sivussa, kun sdp kuherteli kokoomuksen kanssa. Nyt oppositioon on joutunut kokoomus.

Viime vaalit olivat ensimmäiset niin sanotut pääministerivaalit.

Katainen:

"Se oli sinänsä vähän huvittava vaali, koska yksikään pääministeriehdokas ei tänä päivänä ole pääministeri. Vois vähän kevyesti heittää, että pitäiskö vaalit käydä uudestaan, jos ihmiset olivat äänestävinään pääministeristä."

Räsänen:

"Toivon, että seuraavissa eduskuntavaaleissa lähdetään tasavertaisista asetelmista, joissa muistetaan että siinä valitaan 200 kansanedustajaa eduskuntaan, eikä pääministeriä hallitukselle, koska viime kerrallakaan se ei onnistunut."

Toimittaja Johanna Saukkomaa:

"Jos puolueet eivät itse pysty tämän paremmin erottautumaan toisistaan, miten siihen pystyvät äänestäjät? Puolueet tuntuvat ryhmittäytyvän ikään kuin varmuuden vuoksi poliittiseen keskustaan. Kahden vuoden päästä eduskuntavaaleissa nähdään, ketkä ovat laskeneet verkkonsa oikeisiin paikkoihin ja saaneet parhaat saaliit."

LASTEN ROKOTUKSET - TARPEELLISIA VAI TARPEETTOMIA?

Toimittaja: Oili Partanen

Mitä rokotuksia teidän lapsille on annettu?

YRITTÄJÄ GRETA STEENVOORDEN, Espoo: "Meidän lapsille ei ole annettu mitään rokotuksia. -----yhtenä päivänä kun töissä istuin, niin rupesin miettimään, että mä en tiedä mitään rokotuksista. Halusin sitten ruveta etsimään tietoa siltä pohjalta, että mitä riskejä niissä on."

Minkälaisiin tietoihin törmäsit?

"Osa kyseenalaisti niiden hyödyt, osa korosti niiden haittoja. Osa puhui lastentautien tärkeydestä ihan lapsen kehitykselle. Monentyyppisesti minut saatiin vakuuttuneksi, että rokotukset eivät ole ovi autuuteen, minä niitä usein pidetään."

Greta Steenvoorden on tehnyt miehensä kanssa ratkaisun, joka Suomessa on vielä melko harvinainen. Heidän lapsiaan ei ole rokotettu lainkaan.

Suomessa rokotuskattavuus on korkea, noin 93 prosenttia suomalaisista lapsista on rokotettu virallisen rokotusohjelman mukaisesti, ja myös suositeltuja aikatauluja on noudatettu tunnollisesti. Yhä useammat vanhemmat haluavat kuitenkin nykyisin yksityiskohtaista tietoa siitä, mitä rokotteita heidän lapsensa oikein saavat ja miksi, ja millaisia lyhyt- tai pitkäaikaisia vaikutuksia rokotuksilla on. Rokotukset eivät ole enää itsestäänselvyys.

Rokoteosaston johtaja TERHI KILPI, Kansanterveyslaitos: "Minusta on ihan hyvä, että esitetään kysymyksiä, ja tottakai meidän täytyy pystyä perustelemaan suosituksemme. Kieltämättä kyllä tätä keskustelua seuratessa tulee mieleen, että onko tällaisessa Suomen kaltaisessa, rokotuksin erinomaisesti suojatussa lintukodossa liiankin helppoa unohtaa kuinka vaarallista rokottamatta jättäminen voi olla. Se on varmasti se, mitä ei haluisi joutua todistamaan, että jonkun lapsen pitää kuolla tai vammautua vain siksi, että hänet on jätetty rokottamatta kun sen rokotuksen tärkeyttä ei ole ymmärretty."

Seija Hasunen on tuonut tyttärensä Jeminan rokotettavaksi Koskela terveysaseman lastenneuvolaan Helsingissä.

Suomalaiset lapset rokotetaan nykyisin yhdeksää eri tautia vastaan. Uudessa rokotusohjelmassa piikkien määrä on vähentynyt kahdestatoista viiteen uuden yhdistelmärokotteen ansiosta. Se niputtaa viisi rokotetta yhteen. Jo aikaisemmin kolmoisrokote MPR on antanut suojan sekä tuhkarokkoa, sikotautia että vihurirokkoa vastaan.

LASTEN ROKOTUKSET

- tuberkuloosi

- hemofilustaudit

- hinkuyskä

- jäykkäkouristus

- kurkkumätä

- polio

- sikotauti

- tuhkarokko

- vihurirokko

Rokotteet ovat käytännöllisesti katsoen hävittäneet maastamme MPR-taudit sekä polion. Myös muut rokotusohjelman taudit hinkuyskää lukuunottamatta ovat hävinneet lähes olemattomiin. Mihin rokotuksia siis enää tarvitaan?

TERHI KILPI, KTL: - Niin kauan kun tautia jossakin päin maailmaa on, niin kullä se tulee takaisin jos rokotuksista luovutaan. Ja taudeista on päästy eroon täällä juuri siksi, että täällä rokotuskattavuus on niin korkea.

"Kyllähän siitä on esimerkkejää valitettavan läheltäkin. Esimerkiksi 80-luvun alussa monissa teollisuusmaissa luovuttiin hinkuyskärokotuksista. Esim Ruotsissa tartuntoja oli 10 000 vuodessa, Suomessa jossa jatkettin rokotuksia niin keskimäärin 1 000 vuodessa. Hyvin moni lapsi kuoli ja vammautui näiden hinkuyskäepidemioiden seurauksena. "

Tuhkarokko on taudeista ehkä ärhäkkäin leviämään. Epidemioita olisi luvassa heti, jos rokotuskattavuus laskee alle 90 prosentin.

GRETA STEENVOORDEN: "Minä olen vähän huolissani suomalaisesta rokotuspolitiikasta, sillä vaikka korostetaan että rokotukset ovat vapaaehtoisa, niin ei kyllä käytännössä vanhemmille tiedoteta näistä riskeistä eikä anneta käytännössä kuitenkaan vapautta valita. Että aika rajuunkin painostukseen olen kuullut monien joutuneen."

Eli sinun mielestäsi vanhemmat eivät saa riittävästi tietoa näistä asioista?

"Ehdotomasti eivät. Että siinä missä esimerkiksi Englannissa vanhemmille annetaan ennen synnytystä tietoa sekä haitoista että hyödyistä ja kehotetaan tekemään itse päätös sen pohjalta, niin ei täällä Suomessa."

Samaa mieltä ollaan Rokotusinfo ry:ssä. Rokotusinfo on vanhempien yhdistys joka kerää ja jakaa rokotustietoa, mm. ulkomaisia tutkimustuloksia. Useimmat sen jäsenet eivät vastusta rokotuksia, vaan haluavat niistä entistä turvallisempia. Yhdistys puhuu myös valinnanvapauden puolesta. Monet vanhemmat haluaisivat itse valita, mitä rakotuksia heidän perheensa tarvitsee. Moni myös siirtäisi rokotuksia esim. murrosikään.

HALLITUKSEN PJ. JYRKI KUOPPALA, Rokotusinfo. ry: "Tuntuu olevan ongemia siinä, miten tieto tavoittaa vanhemmat. Ei mainita kaikkia haittoja vain lievimpiä vain. Sitten kuitenkin Yhdysvalloissa on pysyviä vahinkoja tai muuten vakavia vammoja jouduttu korvaamaan. Tiedot löytyvät valmisteyhteenvedoista. Tuntuu että täällä eletään puuttellisten tietojen varassa eikä tiedetä vakavampien vammojen riskeistä."

Vähätelläänkö haittoja?

Kyllä se siltä näyttää. Jos vertaillaan vaikka Ruotsin rokotuskäytäntöihin, niin ruotsissa on jo 70-luvulla luovutta tästä kokososoluhinkuyskärokotteesta, koska se katsottiin liittyvän keskushermostohaittoihin, ja Suomessa tämä tapahtui vasta nyt 2004 lopussa.--------- Rokotusinfo on ottanut kantaa siihen, että siirryttäisiin muutenkin tämmöiseen haittojen vähentämiseen niiden vähättelun sijasta."

Rokotukset on joissakin yksittäisissä tutkimuksissa yhdistetty muun muassa allergioihin, diabetekseen, jopa autismiin.

MPR aiheuttanut pelkoa? Voiko tämä aiheuttaa autismia?

Terhi Kilpi: - Englannissa herätettiin epäilys joka perustuu 12 potilastapaukseen, jotka sairastuneet autismiin ja kuten yleensä, hekin olivat saaneet MPR-rokotuksen. Melkeinpä pelkästään tähän se perustui. Tätä on sittemmin hyvin huolellisesti tutkittu eikä ole läytynyt perusteita tällaiselle huolelle.

Kansanterveyslaitos korostaa, että sairauksien riskit ovat kymmen- tai satakertaisia verrattuna rokotusten riskeihin.

Tässä on esimerkkinä jälleen tuhkarokko. Miljoonan rokotetun joukosta ei löydy onneksi vakavaa aivorappeumaa eikä kuolemantapauksia. Kouristuksia on 300:lla ja aivotulehdus yhdellä miljoonasta rokotetusta.

TUHKAROKKO VAI ROKOTUS?

Tuhkarokko MPR-rokotus
(miljoona sairastunutta) (miljoona rokotettua)

Kuolema 100 0

Aivotulehdus 400 1

Hidas aivorappeuma 10 0

Kouristuksia 5 000 300

(Lähde: KTL)

KILPI:"Tuhkarokkohan on mainettaan paljon vakavampi tauti. Yleinen maine vaarattomana lastentautia, niin sille ei ole mitään perusteita. Viime vuosinakin Euroopassa on kuollut lapsia tuhkarokkoon."

Pistosten määrän vähenemisen lisäksi uuden rokotusohjelman tärkein muutos on siirtyminen vähempihaittaiseen soluttomaan hinkuyskärokotteeseen kokonaisten solujen asemasta.

Suomessa valmistaudutaan myös siihen, että tuberkuloosirokotukset annettaisiin vain riskiryhmille. Elohopeastakin on vihdoin luovuttu.

Mutta vaikka uudistuksiin ollaan tyytyväisiä, niin kritiikin aihettakin löytyy. Rokotusinfon mukaan valinannvapaus vähenee entisestään, kun siirrytään kolmoisrokotteesta viitoisrokotteeseen. Vanhemmat eivät voi valita yksittäistä rokotetta, esimerkiksi jäykkäkouristusta vastaan, viitoisrokotteen asemasta.

YRITTÄJÄ GRETA STEENVOORDEN, Espoo: "Me matkustetaan todella paljon ja olen lähetystynyt asiaa myös siitä perspektiivistä, että miten tämä matkustaminen vaikuttaa rokottamisen ottamiseen, ja mä olen löytänyt vaihtoehtoisia tapoja kohdata nämä mahdolliset tautitilanteet."

Mitä nämä vaihtoehdot olisivat?

"Homeopatia auttaa aika pitkälle ja tällainen ennaltaehkäisevä hoito."

Olisitko jossakin tilanteessa valmis rakottamaan lapsesi?

- En, en sen tiedonperusteella joka minulla on, niin en rokotuttaisi. "

Eikö rokottamatta jättämisen riskit pelota?

- Sillä tavalla pelottaa, että mä pidän lastentauteja tärkeinä, katson että niistä on paljon hyötyjä jos ne sairastetaan pikkulapsena. Jos ne tulee myöhemmällä iällä, niin silloin niihin liittyy aika vakavia riskejä, että sillä tavalla pidän kyllä riskinä."

Sivun yläreunaan

---

---

---

---

---

---

---