YLE

Hae YLEstä:  

YLE A-Ö

---

Käsikirjoitusarkisto

TV1 maanantaina 5.9.2005 klo 21.00

Allianssin omistaja Ye ensihaastattelussa

toimittaja: Renny Jokelin

liikemies Ye Ziyun:
"Siihen on kaksi syytä. Suomalainen jalkapallojoukkue on ensiksikin paljon halvempi kuin Ruotsin tai Norjan jalkapallojoukkue. Allianssi on hyvä joukkue ja kuitenkin näin edullinen. Toinen syy on seuraava: Suomi on väestöltään pieni maa, mutta pinta-ala on suuri, ja luonnonvaroja maassa on paljon. Aion laajentaa seuraavaksi suomalaiseen puuteollisuuteen. Suomessa on paljon puuta. Kehittyvän Kiinan teollisuus tarvitsee paljon puuta."

Mikä se halpa hinta sitten oli?

Ye: "Allianssiin on käytetty nyt suunnilleen miljoona euroa. Kaikkiaan Allianssiin pitää sijoittaa noin 3 miljoonaa euroa. Nyt on kulutettu miljoona. Tarvitaan vielä 2 miljoonaa hyvien pelaajien ostamiseen. Vuonna 2006 Allianssi voi voittaa Suomen mestaruuden. Joukkuetta ostaessani tähtäsin juuri Suomen mestaruuteen.
Suomen joukkueet eivät ole menestyneet Mestareiden liigassa. Seuraava tavoitteemme on pelata Mestareiden liigassa."

Lupaukset ovat suomalaisittain kovia: tällä hetkellä jalkapalloliigamme kärkijoukkueiden vuosibudjetti on hiukan alle kaksi miljoona euroa. Keskimäärin liigajoukkueemme pärjäävät reilulla miljoonalla eurolla kaudessa. Toistaiseksi jalkapallo ei Suomessa ole liiketoimintana ollut tuottavaa. Se, miten Ye aikoo saada toiminnan kannattavaksi jää yhä hämärän peittoon.

Ye: "Ei tarvitse sijoittaa kovin suuria summia. Jos on taitava, jalkapallo on erittäin hyvää liiketoimintaa. Siinä punnitaan, miten hyvin osaa hyödyntää jalkapallon pelaamisen."

Sen sijaan Yen resepti suomalaisen jalkapallon tason nostamiseksi on vähintäänkin erikoinen.

Ye:"Suomessa on muutama asia, joka estää edistymistä. Pelaajien palkkiot ovat alhaisia. Siksi pelaajat eivät ole Mestarien liigan tasolla. Pelaajat putoavat nopeasti, sillä korvaus on huono. Täällä pelataan eri tavalla kuin muissa maissa.
Muualla palkka on korkea, jolloin pelataan tosissaan. Suomessa korvaus on pieni, eivätkä pelaajat saa bonuksia."

Ainakaan alku ei ollut lupaava: Allianssiin palkatut keskieurooppalaiset olivat kaikkea muuta kuin vahvistuksia, olivatpa heidän palkkansa sitten Yen logiikan mukaisia tai eivät.
Mikä mies herra Ye eli Ye Ziyun, joka keski-Euroopassa käyttää itsestään nimeä Michael Ye oikein omien sanojen mukaansa on?

Ye:"Synnyin Zhejiangin provinssissa ja muutin myöhemmin Ranskaan. Olen täyttänyt 40 ja ollut työelämässä 20 vuotta. Vuonna 1984 perustin ensimmäisen tehtaani. Se oli ranskalainen käsilaukkutehdas. Palasin Kiinaan vuonna 1991 maan avauduttua maailmalle.
Perustin Kiinaan laukkutehtaan ja laajensin sitten kutomoalalle ja kiinteistönvälitykseen. Nyt minulla on lisäksi tekstiili- ja merkkivaatetehdas."

Suomessa Ye sanoo pyrkivänsä yhteistyöhön Allianssin kotistadionin omistavan Finnforestin kanssa.

Ye:"Aion yhteistyöhön Finnforestin kanssa, joka omistaa Allianssin stadionin. Haluan myös panostaa Suomen puuteollisuuteen ja valmistaa puusta sisustusmateriaalia kuten lattioita, ovia, tuoleja, pöytiä ja muita huonekaluja."

Allianssi ja sen valmentaja saivat Palloliitolta ja veikkausliigalta nuhteet ja sakot pelin halventamisesta surullisen kuuluisan 8-0 päättyneen Haka-ottelun vuoksi. Ye kuittaa asian lyhyesti.

Ye:"Sijoittajana toivon joukkueelta mahdollisimman hyvää menestystä. Joskus ottelut voitetaan, joskus niissä hävitään. Toiminnanjohtaja ja valmentaja huolehtivat pelikentän järjestelyistä. Minä olen sijoittaja. En ymmärrä urheilun tapahtumia enkä puutu niihin."

Kysymykseen vedonlyönnillä mahdollisesti tehdystä vilpistä ja kansainvälisessä lehdistössä esiintyneisiin tietoihin siitä, että Ye itse omistaisi vedonlyöntiyhtiön hän vastaa näin, alkaen yhtäkkiä puhua me-muodossa.

Ye:"Me liikemiehet voimme vain tehdä liiketoimiamme. Vedonlyönnin maailma ei meitä liikemiehiä koske. Joskus vapaa-ajalla käymme pelaamassa ja pitämässä hauskaa.
Juomme kahvia ja samppanjaa tai menemme ulos pelaamaan. Juomme ja viihdymme
kasinon tunnelmassa. Sellaista me liikemiehet joskus harrastamme. Aasian vedonlyöntimarkkinoista me emme tiedä yhtään mitään."

Taistelu terrorismia vastaan vie kodin Kokkolassa

toimittaja: Kai Byman

Terttu Korpi pakkaa tavaroita 1800-luvun lopulla rakennetussa kodissaan Kokkolan Ykspihlajassa. Hänen on miehensä kanssa muutettava pois Kokkolan sataman omistamalla vuokratontilla sijaitsevasta omakotitalostaan vuoden loppuun mennessä.

Terttu Korpi:
"Tää on mun ja mun mieheni ensimmäinen talo ja me on tätä laitettu -aina vaan laitettiin ja laitettiin siihen päivään asti ko tuli se ilmotus että se on nyt lähtö."

Korvet ovat asuneet Ykspihlajan kodissaan 14 vuotta eli siitä lähtien, kun muuttivat Ruotsista takaisin Suomeen. Se, että yrittäjäpariskunta nyt häädetään asunnostaan, johtuu tästä Kokkolan sataman ympärille rakennetusta terrorismin vastaisesta barrikadista.

Usko Korpi:
"No se oli juuri tämä terrorismiuhka, joka vaati nämä aidat tänne ja satuttiin sitten olemaan sillä alueella, joka oli laskettu satama-alueeksi."

Terttu K: "No alussahan se oli viha ja katkeruus ja vieläkin se on katkeruus ko tää on tosi nätillä paikalla ja ihana koti."

Kokkolan satama on lunastanut Korpien kotitalon itselleen puolueettoman arvioitsijan määrittämään hintaan:

Kokkolan satamajohtaja
Torbjörn Witting:
"Tässä vaiheessa ei ollut mitään muuta vaihtoehtoa kuin lunastaa."

Kokkolan sataman omistamalta maalta pitää nyt purkaa tai siirtää kaikkiaan kolme asuttua kiinteistöä. Korpien naapuritontilta on jo hävinnyt yli satavuotias talovanhus, joka on siirretty Ykspihlajan Potinrantaan noin kilometrin päähän vanhasta sijaintipaikastaan.

Uuden ja korotetun turva-aidan rakentaminen Kokkolan sataman ympärille on herättänyt närää paikallisissa asukkaissa, joiden mielestä aita olisi voinut sijaita lähempänä satamaa. Tällöin Ykspihlajan historiaan kiinteästi liittyvät rakennukset olisi voitu säilyttää omilla paikoillaan:

Usko K: "No jos se olis 50 metriä siirtyny, ni näitä ois jääny ainakin kolme taloa varmasti sitten aidan ulkopuolelle."

Witting: "No se rajan vetäminen on aika vaikeaa aina."

Satamajohtaja muistuttaa, että ellei turvamääräyksiä olisi tarkkaan noudatettu, olisi kansainvälinen meriliikenne Kokkolaan loppunut kokonaan:

Witting: "Sehän olis ollu katastrofi koko kaupungille."

KYSYMYS: "Et varmasti osannut aavistaa mitä tuleman pitää, kun terroristit syyskuussa 2001 iskivät New Yorkiin ja Washingtoniin?"

Usko K: "No ei varmasti. Se oli kyllä täysi yllätys, että se tänne Kokkolan Ykspihlajaan asti yltäis."

Korven pariskunta oli suunnitellut asuvansa nykyisessä kodissaan koko loppuelämänsä. Vaikka turvasäännökset eivät sinänsä edellytä satama-alueella asuvien poismuuttoa, olisi eläminen turva-aidan sisäpuolella käytännössä mahdotonta:

Usko K: "Ei täällä aidan sisällä olis voinu loppuelämäänsä asua. Se käy liian tuskalliseksi ja yksin vieraitten takia -eihän tänne kukaan pääsis; ei ainakaan yllätysvieraat:"

Eduskunta hamuaa ulkopoliitikan tutkimusta valvontaansa

toimittaja: Renny Jokelin

Suomessa on riidelty kauan siitä kuka osaa harjoittaa pätevää tai ainakin sopivaa ulkopolitiikkaa ja Eurooppa-politiikkaa. Nyt on päästy riitelemään siitä missä voidaan tehdä pätevää tai sopivaa ulkopolitiikan ja EU-politiikan tutkimusta ja näkemyksiä.

Tutkimusta on tähän saakka tehty perinteisissä aivoriihissä: yliopistoissa ja riippumattomissa tutkimuslaitoksissa, joista keskeisin on ollut Paasikivi-seuran hallitsema Ulkopoliittinen instituutti.

Eduskunta päätti keväällä kruunata satavuotisen taipaleensa perustamalla uuden tutkimuslaitoksen. Lakipykäliä on kirjoitettu pääsihteeri Seppo Tiitisen vetämässä kuusihenkisessä virkamiesryhmässä. Uusi laitos veisi käytännössä jalat alta muilta alan tutkimuslaitoksilta Suomessa. Eduskunnassa katsotaan, että jotain tärkeää Suomi on vailla:

Tiitinen:
"Nyt on todettu, että Suomesta puuttuu yliopistollisen tutkimuksen ja poliittisen päätöksenteon välimaastoon sijoittuva ajankohtaisten kansainvälisten suhteiden ja EU-asioiden analysointiin ja sitä koskevan yhteiskunnallisen keskustelun ylläpitämiseen keskittyvä laitos ja nimenomaan tuo EU-tutkimus on asia, joka vakinaisesti järjestettynä on yksi näitä kiireellisiä puutteellisten asioita."

Puheenjohtaja Mikko Viitasalo, Paasikivi-seuran säätiön hallitus:
"Ei tuo muotoilu ehkä kaikkein kaunein ole. Minusta ulkopoliittinen instituutti on toiminut hyvin. Olen vähän jäävi sitä kehumaan, kun olen sitä pitävän säätiön hallituksen puheenjohtaja, mutta se on kehittynyt 40 vuoden aikana omaleimaiseksi laitokseksi, harjoittaa laajaa julkaisutoimintaa, seminaaritoimintaa, laajat yhteydet ? minusta se on kaikin puolin vireä ja hyvä laitos. Että jos sanotaan, että meiltä puuttuu tällainen laitos, se ei ole täysi totuus."

johtaja Tapani Vaahtoranta, Ulkopoliittinen instituutti:
"Tämä oli itse asiassa yksi kohta siinä muistiossa joka yllätti minut, koska Suomessa on kuitenkin aika monessa paikassa tehdään EU-tutkimusta ja tästä johtuen teimme täällä instituutissa aikoinaan päätöksen, että me emme tee EU:n sisäisen politiikan ja sisäisten suhteiden tutkimusta, koska sitä tehdään muualla Suomessa. Ja kun resurssit ovat vähäiset, niin päätettiin keskittyä EU:n turvallisuuspolitiikan tutkimiseen, naapuruuspolitiikkaan, EU - Venäjä -suhteisiin. Kieltämättä se kritiikki yllättää ja kun se noin selvästi tulee esiin, se on tietysti asia joka siinä uudessa instituutissa tule ottaa huomioon."

Eduskunnan uudesta laitoksesta ilmoitti alkukesästä puhemies Paavo Lipponen. Laitos onkin jo ehditty nimetä Lipposen aivoriiheksi tai Lippos-insituutiksi. Uusi laitos on saamassa kolmen miljoonan euron vuotuisen tuen, mikä on kolme kertaa enemmän kuin Ulkopoliittisen instituutin saama tuki.

Paasikivi-seurassa uskotaan, että Ulkopoliittisen instituutin asema voi vielä säilyä. Epäilyksistään huolimatta seuran palkkaama UPI:n johtaja on kuitenkin jo selvästi puolensa valinnut:

Vaahtoranta:
"Tässä on vuosien varrella meillä ollut erilaisia hankkeita ja suunnitelmia tällaisen isomman instituutin perustamiseksi. Ne ovat erilaisista syistä epäonnistuneet, mutta nyt näyttää siltä, että on olemassa ehdotus jonka mukaisesti tämän alan instituutti Suomeen perustetaan. Kyllä se minusta on hyvä asia."

Tiitinen:
"Jos eduskunta juhlapäätöksen tekee, niin viedään loppuun riippumatta siitä mitä muualla jossain muualla päätetään."

Siis suomeksi: Lippos-instituutti tulee, ja jos siihen ei mukaan tahdo, ei pidä ihmetellä jos valtion rahoitus vähenee.

Tiitinen:
"Vaihtoehdot helposti hahmotettavissa siinä tapauksessa, että eduskunta ja sitä kautta valtio satsaa uuteen saman alan laitokseen selvästi enemmän voimavaroja kuin mitä UPI:n valtionapu on tähän asti ollut."

Uutta instituuttia johtaa seitsenhenkinen hallitus, johon eduskunta istuttaa kolmen kansanedustajaa ja eri ministeriöt nimittävät neljä jäsentä. Millä turvataan laitoksen puolueettomuus ja riippumattomuus poliittisista päätöksentekijöistä?

Viitasalo:
"Tämä on yksi minun pelkoni. Minulla on sellainen epäilys, että tämän laitoksen työ - jos instituutti siirrettäisiin eduskunnan yhteyteen - niin työn paino siirtyisi tieteellisestä tutkimuksesta enemmän kansainvälisen suunnittelun jatkeeksi eduskunnassa ja selvityksiä tekeväksi.

Niin kuin eräs erittäin kokenut Paasikivi-seuran valtuuskunnan jäsen sanoi: se on sitä miltä näyttää. Eli vaikka tätä riippumattomuutta kuinka vakuutettaisiin miten se muualla maailmassa uskotaan jos laitos on viranomaislaitos, joka valtion laitos olisi ikään kuin eduskunnan valvonnassa."

Vaahtoranta:
"En minä näe tässä mitään valtavan suurta vaaraa. Ulkopolitiikan tutkimuksen säätiön hallituksessa on opetusministeriön ja ulkoministeriön edustajat eikä ainakaan minun johtajan aikanani näiden kahden henkilön taholta ole ollut sen kaltaista ? käyttäytyminen ole ollut sen kaltaista että se olisi tehnyt instituutin riippumattomuuden kyseenalaiseksi."

Eduskunnan laitokselle on tulossa myös erittäin suuret valtuudet omaava johtaja, jonka kelpoisuusvaatimukset on kirjoitettu siten, että nuijan voi saada poliittista kokemusta omaava maisterismies.

Vaahtoranta:
"Olen ymmärtänyt, että tarkoitus on niin kuin muissakin laitoksissa nykyaikana että tällä johtajalla tulee olemaan hyvin laajat valtuudet johtaa sitä uutta instituuttia. Aika hyvä johtaja ja aika kovat laatuvaatimukset."

Viitasalo:
"Tämäntyyppiselle laitokselle tuo arvovaltaa se, jos sen johdossa on tohtori, jolla on vieläpä pelkkää tohtoriakin korkeampi tieteellinen kompetenssi. Tuo ilman muuta arvovaltaa laitokselle ja sen tutkimustyölle. Ilman muuta siinä pitäisi olla vähintään tohtori laitoksen johtajana."

Voisiko sanoa että tämän asian isä on puhemies Lipponen?

Tiitinen:
"No sekään ei ole täysin väärin sanottu. Hänen panoksensa siinä, että tälle tielle on lähdetty, on toki merkittävä."

Sivun yläreunaan

---

---

---

---

---

---

---