YLE

Hae YLEstä:  

YLE A-Ö

---

Käsikirjoitusarkisto

TV1 maanantaina 26.09.2005 klo 21.00

Kuolema Kreetalla

Toimittaja Renny Jokelin

Helsinkiläisen postityöläisen, Ilpon, ruumis siunattiin ja saateltiin viimeiselle matkalleen Helsingin Vartiokylän kirkossa viime perjantaina. Ilpoa olivat saattamassa äiti, sisaret, työtoverit ja ystävät.

Ilpo kuoli kolmisen viikkoa sitten Hanian lomakylässä Kreetan saarella. Häntä ehdittiin pitää kaupungin keskussairaalassa liikenneonnettomuuden jälkeen viisi vuorokautta ilman leikkausta tai kotiinkuljettamista. Ilpo kuoli lääkärien, vakuutusyhtiön edustajien ja matkaoppaiden keskelle.

Kuoliko Ilpo turhaan jalkamurtumaan, jota vakuutusyhtiö kuvaa vaarattomaksi?

Suomen ulkoministeriö pitää kuolemaa rutiinitapauksena ja matkatoimisto surullisena juttuna. Vakuutusyhtiö pitää kuolemaa ikävänä sattumana. Tällaisia rutiinijuttuja sattuu melkoisen usein.

konsuliyksikön päällikkö
Pekka Hyvönen
ulkoministeriö:
"On noin 320 sellaista kuolintapausta, että suomalainen matkailija kuolee ulkomailla tilanteessa ja jotka kotiutetaan Suomeen."

Voitaisiinko sanoa, että melkein joka päivä yksi suomalainen matkailija tuodaan takaisin Suomeen ns. sinkkiarkussa?

Hyvönen: "Näin valitettavasti on ja näissä tilanteissa on todella suureksi avuksi, jos henkilöllä on matkavakuutus. Korvaa käytännössä tällaiset kalliit ambulanssilennot ja kotiuttamisen."

Vakuutukset olivat kunnossa ja silloin piti olla myös selvää miten loukkaantunutta autetaan.

tiedotuspäällikkö
Arja Pucilowski
Tjäreborg:
"Aina sellaisissa tapauksissa joissa katsotaan, että potilaan tilanne on niin vakava, että potilas pitää saada pikaisesti tänne Suomeen. Matkanjärjestäjä ei järjestä ambulanssikuljetuksia. On toki apuna siinä.
Ambulanssikuljetuksen tarpeellisuudesta päättävät aina paikallinen lääkäri ja SOSin tai Ema groupin lääkäri, joka on konsultoinut potilasta hoitavan lääkärin kanssa."

42-vuotias Ilpo oli paljon matkustanut mies, joka oli valmis lähtemään vaikka pikareissuun - aina kun tarjous vastaan tuli:

Pekka Merivirta
Ilpon ystävä:
"Se syntyi oikeastaan aika ex tempore. Oli sellainen kolmen hengen ryhmä valittu matka jo aiemmin, ja sitten tapasin Ilpon siinä yksi viikonloppu, ja hän sanoi, että hänelläkin oli siinä lomaa, mahtaisikohan mahtua matkalle mukaan? Otettiin Tjäreborgilta selvää ja viikon matka hänelle järjestyikin, vähän tämmöinen jokeri-matka, mutta onnistui kumminkin. Näin ollen hänelle viikko ja meille kaksi."

Loman ensimmäiset päivät sujuivat mukavasti Kreetan auringossa, Hanian vanhan kaupungin kujilla ja vielä lämpimän meriveden äärellä. Aivan perinteistä rantalomaa, niin kuin joka vuosi sadat tuhannet suomalaiset viettävät.

Lomaviikon loppupuolella matkaseurue päätti lähteä kiertämään saarta. Ilpo päätti kuitenkin jäädä ottamaan aurinkoa rannalle Haniaan ja kaverit sopivat tapaamisesta myöhemmin. Onnettomuus puuttui peliin.

Merivirta: "Ipe sanoi, että kun hänellä oli vain viikon matka, ei haluaisi istuskella kolmea päivää autossa ? hän pitää tällaisen rantalomapäivän ja ehkä sitten illemmalla vähän kurvailemaan, katsotaan tilannetta sitten, sitten hän soittikin että kuviot vähän muuttui.
Me oltiin just lähdössä ajelemaan ja piti lähteä kaveria hakemaan. Odoteltiin missä soitto viipyy, että mistä hänet haetaan. Ilpo soitti itse ja sanoi, että hän on jäänyt auton alle, makaa sairaalassa että jalka poikki ja kuviteltiin vaan, että se on jalka poikki ja pitää lähteä katsomaan."

Sairaalan lääkärit ehdottivat leikkausta Kreetalla, mutta Ilpo halusi heti Suomeen. Vakuutukset olivat kunnossa ja hänet päätettiin kuljetuttaa Helsinkiin. Asiaa hoiti Euroopan suurimpiin kuuluva yhtiö SOS-international.

Kaiken piti olla kunnossa. Ilpon kaverit kävivät katsomassa lähes päivittäin ja hän oli yhteydessä Suomeen tekstiviesteillä. Matkatoimiston oppaat kävivät sairaalassa usein.

Jokin meni kuitenkin pahasti pieleen. Ilpolle ei järjestynyt leikkausta viiteen vuorokauteen ja ambulanssikuljetuskin vasta kun samaan koneeseen löytyi kohtalotoveri toiselta saarelta. Olisiko tuplakuljetus pudottanut kustannukset puoleen?

Pekka Merivirta:
"Meille ei kerrottu, koska mehän ei nähty siellä henkilökuntaa - muuta kuin mitä tää Ilpo meille itse kertoi. Hän oli saanut kuulla että alun perin piti päästä lähtemään kahden päivän päästä Suomeen. Sitten hän ilmoitti meille tekstiviestin, että kyyti siirtyy - aikaisintaan ensi viikon keskiviikkona, hänet leikataan täällä. Käytiin katsomassa häntä ja odotettiin koska tää leikkaus tapahtuisi; ei tapahtunut mitään, niin maanantaina kun käytiin viimeisen kerran katsomassa, sanoi nyt tilanne muuttui - hän saa kuljetuksen, että mennään Korfun kautta, ett siellä on vastaava tapaus sattunut jollekin suomalaiselle onnettomuus, hänet haetaan sieltä ja sitten hän pääsee kotiin leikkaukseen, että nyt on kaikki kunnossa, ei tarvitse tulla enää katsomaankaan."

Kävikö sinulle selväksi miksi häntä ei siellä heti leikattu?

"Ei. Ihmeteltiin vain, että oudon hidasta toimintaa jos jalka on noin pahasti mennyt."

Tietoa kohtalostaan Ilpo sai lähinnä vain naapurisängyssä olevien potilaiden vierailta, jotka osasivat kreikkaa ja englantia.

Millaiset olivat olosuhteet ja hoito Hanian keskussairaalassa?

Merivirta:
"Otin sieltä huoneesta yhden kuvan, niin tässä näkyy törkyistä pöytää mikä tässä Ilpolla on. Samalla pöydällä missä oli Ilpon eväät, missä hän söi, niin on verisiä hoitorättejä, niitä oli myös siellä lattialla. Mä etsin hänelle jotain tavaraa pöydän alta, niin sieltä löytyi tällaisia ruiskuja. Kysyin onk nää sinun vain kenen, ei hän tiennyt. Niitä on täällä pitkin, poikin. Vähän tällainen hällä väliä meininki. Valitteli tosiaan sitä, että viisi päivää on maannut vuoteessa, kertaakaan ei ole lakanoita vaihdettu tai häntä hiestä pyyhitty että olot olivat hänellä kurjat siellä."

Kuolinsyyksi ruumiinavauksessa todettiin keuhkoveritulppa. Sellaisen oireita ei Ilpolla ollut koskaan aiemmin ollut. Veritulpan riskin tiedetään moninkertaistuvan, jos murtumia tai avohaavoja ei nopeasti leikata. Ne edellyttävät myös tarkkaa lääkitystä.

Miten on mahdollista, että jalkansa murtanut mutta muuten terve ja hyvässä kunnossa oleva 42 -vuotias mies kuolee suositun lomakohteen keskussairaalassa, vaikka ympärillä on hoitoväkeä ja kaikki vakuutukset kunnossa.

Merivirta:
"Ihan minusta hoitovirhe. Sitä jalkaa ei hoidettu minun mielestä asianmukaisesti. Varmasti jos siellä on avomurtuma, niitä siteitäkin pitää vaihtaa useammin. Onko hän saanut verenohennuslääkettä ettei tällainen tulppa pääse tulemaan. Minusta se oli hoidon puutetta."

Ilpon matkan järjestänyt matkatoimisto katsoo, että se toimi juuri niin kuin kuuluukin:

tiedotuspäällikkö
Arja Pucilowski
Tjäreborg:
"Tässä tapauksessa asiaa hoitivat lääkärit. Matkanjärjestäjällä ei ollut osaa tähän hoitoon eikä toimenpiteitten kanssa. Tärkein tehtävä, missä ollaan paljon mukana, on oppaan läsnäolo. Opas käy säännöllisesti matkustajan luona sairaalassa."

Suomen viranomaiset eivät saaneet loukkaantuneesta tietoa viiteen vuorokauteen.

Pucilowski:
"Meiltä meni tieto silloin kun matkustaja valitettavasti oli menehtynyt. Tämä on ihan normaali käytäntö."

konsuliyksikön päällikkö
Pekka Hyvönen
ulkoministeriö:
"Siinä vaiheessa kun me saimme tiedon, vakuutusyhtiö ilmoitti vain, että henkilö on kuollut päivää ennen kuin hänet piti kotiuttaa sieltä. Jostain syystä me emme ole saaneet tietoa tästä tapauksesta aiemmin."

Ilpon vakuutusyhtiön Kööpenhaminassa päämajaansa pitävän SOS-internationalin viestintä- ja markkinointipäällikkö Helle Dräger sanoo, että yhtiö hoiti velvollisuutensa yrittäen järjestää joko leikkausta tai kuljetusta: potilaan tapaturmassa saama jalkamurtuma ei ollut vakavaa laatua.

Drägerin mukaan on surullinen yhteensattuma, että sinänsä vaarattoman vamman saanut potilas sattuikin samaan aikaan kuolemaan keuhkoveritulppaan.

Ilpon tapauksessa kaikki kertovat siis toimineensa juuri niin kuin pitikin. Kukaan ei syytä toisiaan, mutta ei myöskään kykene selvittämään miksi Suomen kansalainen kuolee vaikka kaikki systeemit olivat kunnossa. Jatkuuko asian selvittely?

Naturan salaiset kansiot

Toimittaja. Juha Ristamäki

Karkkilalainen maalaismaisema kätkee sisälleen yhden ehkä yllätyksemmillisistä suomalaisista arkistoista.
Maanviljelijä Markku Sahlstedt on uhrannut vuosia kootakseen metritolkulla aineistoa Suomen Natura 2000 -luonnonsuojeluverkostosta.
Kaikki Naturan kanssa enemmän tekemisissä olleet tuntevat Sahlstedtin - sitkeän ja pikkutarkan Natura -kriitikon.

maanviljelijä, Natura-aktivisti
Markku Sahlstedt:
"Jossain vaiheessa kun tää homma alkaa kaatua herrojen päälle, niin sanotaan, että mä olen sekasin, että mä levitän väärää tietoa ja muuta, mutta mä olen pyrkinyt eliminoimaan sen mahdollisimman minimiin?"

Tähän kaikenkattavaan Natura -arkistoon on käynyt tutustumassa myöskin oikeuskansleri Paavo Nikula. Se tapahtui helmikuussa 2002.

Oikeuskanslerikin kävi katsomassa näitä aineistojasi, mitä mieltä hän oli aineiston määrästä?

maanviljelijä, Natura-aktivisti
Markku Sahlstedt:
"Sanotaan niin, ettei hän sitä suoraan kommentoinut. Katseellaan mittaili. Olihan se silloin pienempi. Mutta katseellaan kun mittaili, niin kertoihan se omaan kieltään."

Silloin kun oikeuskansleri Nikula vieraili täällä, ei hän vielä ollut kirosana Naturaan maata luovuttamaan joutuneiden maanomistajien keskuudessa.

Nyt on.

-

Natura -päätöksiin tyytymättömät kansalaiset ja järjestöt ovat taistelleet päätöksiä vastaan jo vajaat kymmenen vuotta.

Tähän mennessä Natura-valitukset ovat kaatuneet niin korkeimmassa hallinto-oikeudessa, oikeuskansleri Nikulan käsittelyssä kuin Euroopan komissiossakin.

Mutta kamppailu jatkuu: se on siirtynyt eduskuntaan ja EY-tuomioistuimeen Luxemburgiin.

Kansanedustaja Hannu Hoskonen on eduskunnan johtava Natura -kriitikko.

Hänen johdollaan kuusitoista kansanedustajaa teki viime joulukuussa perustuslakivaliokunnalle muistutuksen, jossa he vaativat selvittämään, onko oikeuskansleri Nikula rikkonut virkavelvollisuuksiaan Natura-asiassa.

Hoskosen mukaan Nikula-asian käsittely on sujunut perustuslakivaliokunnassa "nihkeästi".

kansanedustaja, perustuslakivaliokunnan jäsen
Hannu Hoskonen (kesk):
"Pikkuisen on ruvennut usko horjumaan, että miksi näitä asioita ei uskalleta todella tutkia. Kysymyshän on suomalaisten oikeusturvasta. Oikeuskansleri, korkein hallinto-oikeus, kuten myös eduskunta, tehtävänä on olla kansalaisten palvelijoita, eikä päinvastoin."

Kuusitoista kansanedustajaa epäilee oikeuskansleri Nikulaa useista eri rikkeistä.
Näihin muistutuksen kohtiin tiivistyy koko mittava kampailu suomalaisesta Natura-verkostosta.

grafiikka: Onko oikeuskansleri menetellyt lainmukaisesti?
"Ei ole valvonut, että direktiiviä tulkittaisiin oikein."

Nikulan päätä vadille vaativat katsovat, että oikeuskanslerin olisi pitänyt valvoa, että ympäristövirkamiehet ja hallitus noudattaisivat EU-luontodirektiivien oikeata tulkintaa.

Heidän mukaansa tätä luontodirektiivin liitettä pitää lukea niin, että KAIKKI suojeltavaa luontoa sisältävät kohteet pitäisi ensin inventoida, asettaa sitten tärkeysjärjestykseen ja lopuksi ehdottaa parhaat EU:lle Natura -kohteeksi.

Tällaisen kuvan asiasta saa liitettä lukemalla.

Niin ympäristöministeriö, korkein hallinto-oikeus päätöksissään, kuin myös oikeuskansleri Nikula ovat kuitenkin olleet sillä kannalla, ettei alueiden tärkeysjärjestystä ole tarpeen luoda, eikä sitä tieteellisin perustein pystyttäisi luomaan.

maanviljelijä Markku Sahlstedt:
"Siellä tulee lukematon määrä sellaisia alueita, mille ei ole mitään Natura -perustetta."

Markku Sahlstedt kaivaa arkistostaan esiin Natura -tietokaavakkeita, jotka hänen mukaansa todistavat vääjäämättä, että ympäristöviranomaiset ovat peukaloineet Brysseliin lähetettyjä Natura -tietoja matkan varrella.

kansanedustaja
Hannu Hoskonen (kesk.):
"Oikeuskansleri, joka tietää tämän asian, ei ole millään lailla puuttunut siihen, vaikka KHO siunasi tämän väärän menettelyn. Tähän oikeuskanslerin olisi pitänyt puuttua kovalla kädellä. Ei tietenkään tuomioihin puuttumalla, vaan ilmoittamalla, että direktiiviä on sovellettu väärin."

Nikulan toimintaa moittivien kansanedustajien mielestä oikeuskanslerin olisi pitänyt huolehtia siitä, että korkein hallinto-oikeus olisi pyytänyt EY-tuomioistuimelta ennakkoratkaisua luontodirektiivien tulkinnasta.
Heidän mielestään ennakkoratkaisu olisi osoittanut, että Suomi on lipsunut direktiivin noudattamisessa.

KHO:n mielestä selvässä asiassa ei ennakkoratkaisua tarvinnut pyytää. Oikeuskansleri Nikula puolestaan katsoo, ettei hänellä ollut valtuuksia velvoittaa KHO:ta kääntymään EY-tuomioistuimen puoleen.

grafiikka: Onko oikeuskansleri menetellyt lainmukaisesti?
"Ei ole puuttunut Natura -asiakirjojen muuttamisiin"

Markku Sahlstedt kaivaa arkistostaan esiin Natura -tietokaavakkeita, jotka hänen mukaansa todistavat vääjäämättä, että ympäristöviranomaiset ovat peukaloineet Brysseliin lähetettyjä Natura -tietoja matkan varrella.

maanviljelijä
Markku Sahstedt:
Tässä on sama lomake, otettu SYKen arkistosta. Tänne on jo suomenkieliset otsikot saatu..

kansanedustaja
Hannu Hoskonen (kesk):
"Olen ihmetellyt sitä, miksi tätä asiaa salaillaan ja piilotellaan. Vaikka on selkeä näyttö siitä, että asiakirjoja on muutettu ja kovasti. Samasta kohteesta saattaa olla jopa seitsemät eri paperit eri viranomaisilla.."

Ympäristöministeriöstä on erilaisten paperien mysteeriin annettu hyvin erikoinen selitys:
Natura -tietokannan tulostusohjelmassa on ollut vuosikausia ongelma, jonka takia tiedot ovat saattaneet tulostua paperille harhaanjohtavasti.

Kansanedustaja Hoskosen ja muiden Nikula -kriitikoiden mielestä oikeuskanslerin olisi joka tapauksessa pitänyt puuttua tähän asiakirjojen muunteluun.

Ympäristöministeriöstä myönnetään, että Natura -asiakirjoja on vuosien varrella muuteltu, kun tietoja jonkin alueen luonnonarvoista on haluttu päivittää.

Ministeriöstä väitetään kuitenkin, että kaikista maanomistajien oikeusturvaan selvästi vaikuttavista muutoksista on kuultu maanomistajaa ja hyväksytetty päätös valtioneuvostossa.

Syytökset ja seuraukset asiakirjojen muuntelusta tiivistyvät vuoteen 2000. Tuolloin korkein hallinto-oikeus ratkaisi yli 1600 Natura-alueiden valinnasta tehtyä valitusta.

Hoskonen ja kumppanit katsovat, että näiden valitusten käsittelyssä rikottiin kansalaisten ihmisoikeuksia, eikä Nikula ole puuttunut siihen.

Hoskonen:
"KHO käsitteli asiat aivan eri asiakirja-aineistolla, mitä asianosaiset itse näkivät. Tämä on se iso juttu."

Kyse on siitä, että korkeimmalla hallinto-oikeudella oli ratkaisuja tehdessään käytössä koko maan kattava Natura-tietokanta.

Valituksia tehneet asianosaiset, maanomistajat, eivät tuota koko tietokantaa ole saaneet.

Sahlstedt:
"Nyt ei riitä, että saadaan vaan nämä jokaisen omaa aluetta koskevat, koska tämä Natura -verkosto on kokonaisuus."

Sahlstedtin tavoin monet maanomistajat katsovat, etteivät he ilman koko tietokantaa voi arvioida oman alueensa merkitystä Natura-verkostolle.

Ympäristöministeriö ei koko tietokantaa anna. Syy: ministeriön mukaan koko aineistosta voisi esimerkiksi päätellä, missä uhanalaiset petolinnut pesivät.

Hoskonen, Sahlstedt ja EU-parlamentin jäsen Kyösti Virrankoski ovat metsästäneet Natura-tietokantaa aina Brysseliä myöten. EU:lla on hallussaan viimeisin päivitetty tietokanta.

Kohtelu EU:n päämajakaupungissa oli tylyä. Kolmikko sai katsoa tiedostoa kuvaruudulta vain rivi kerrallaan, muistiinpanoja ei saanut tehdä.

Hoskonen:
"Sieltä ei selvinnyt mitään. Hyllyssä oli ne oikeat mapit, ankarasti kiellettiin niihin kajoamasta. Siellä oli vartijatkin sitä varten varattu. Tämä on törkeää kansanedustajan työn rajoittamista ja ennen kaikkea tiedonsaannin rajoittamista. Jos se tietokanta, joka on EU:lle toimitettu, tulisi julki, niin paljastuisi tämä massiivinen tietojen muuttaminen."

Myös maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK on yrittänyt ajaa Natura-asiaa Brysselissä.

EU:n komissio tutki MTK:n Natura-valituksen ja totesi sen aiheettomaksi.

Maanomistajien katseet kääntyivät seuraavaksi Luxemburgiin.

EY:n tuomioistuin käsittelee parhaillaan sitä, onko MTK:lla oikeutta ajaa kannetta. Sen jälkeen ehkä päästään itse asiaan, toivovat ainakin Natura -kriitikot.

Luuletteko te, että siellä tämä asia tulee vielä muuttumaan?

Sahlstedt:
"Ainakin toivon sitä ja uskoisin, että näin käy, koska on käsittämätöntä, jos yhteisön tuomioistuin antaa komissiolle poikkeuksen tai hyväksyy komission menettelyn siitä, että komissio ei edellytä, että jonkin jäsenmaan pitää noudattaa tätä yhteistöoikeutta."

Kotimaassa Natura-asiaa jatketaan puimalla oikeuskansleri Nikulan asemaa perustuslakivaliokunnassa.

Pyysimme tätä juttua varten Nikulalta haastattelua. Hän kieltäytyi, koska asia on kesken valiokunnassa. Nikula luonnollisesti kiistää häneen kohdistetut syytökset.

Natura-päätökset on Suomessa siunannut hallitus, ensin Paavo Lipposen, nyttemmin Matti Vanhasen johdolla.
Lähiaikoina perustuslakivaliokunnassa tullaan kuulemaan ainakin pääministeri Vanhasta ja muita nykyisiä ministereitä. Heitä tullaan kuulemaan muun muassa siitä, johtiko oikeuskansleri hallitusta harhaan vaatimalla Kemihaaran soita Natura-verkostoon.

Hoskonen:
"Tässä on isoja poliittisia päätöksiä tehty ja isoja poliittisia toimijoita takana. Ehkä tätä sen takia suojellaan."

Sivun yläreunaan

---

---

---

---

---

---

---