YLE

Hae YLEstä:  

YLE A-Ö

---

Käsikirjoitusarkisto

TV1 maanantaina 31.10.2005 klo 21.00

Ruotsin sukellusvenejahti: mistä sukellusveneet tulivatkaan?

Toimittaja: Kai Byman

Tästä se kaikki alkoi: Neuvostoliittolainen, huonokuntoinen Whisky-luokan sukellusvene on ajanut karille Ruotsissa Karlskronan edustalla syksyllä 1981. Tämän kivilleajon jälkeen oli helppoa synnyttää mielikuva, että muutkin sukellusveneistä kertovat havainnot olisivat NL:n alusten aiheuttamia. Kohta sukellusveneitä jahdattiinkin moneen otteeseen Ruotsin koko itäisen rannikon pituudelta.

Seuraavan vuosikymmenen aikana varmoja sukellusvenehavaintoja tehtiin Ruotsin aluevesillä kolmisenkymmentä. Todennäköisiä tapauksia oli runsaat kolme-sataa ja mahdollisia taas yhdeksän-ja-puoli-sataa. (GRAFIIKKA!) Tiedot käyvät ilmi Britanniassa hiljakkoin julkaistusta kirjasta. Tekijä on ruotsalainen, Oslossa viimeiset 15 vuotta asunut ja työskennellyt Ola Tunander. Tunander on luennoinut paljon mm. Yhdysvaltain merisotakouluissa. Lisäksi hän on kuulunut erityisasiantuntijana sukellusveneselkkauksia tutkineeseen komiteaan.

Tunander: "There is no doubt there were submarines in Swedish archipelago."

Ruotsin hallitus päätyi syyttämään NL:a sukellusveneiden alueloukkauksista, vaikkei mitään konkreettista näyttöä punalaivaston syyllisyydestä -Karlskronan tapausta lukuun ottamatta- ollutkaan. Oslolaistutkija sen sijaan väittää, että asialla olivatkin amerikkalaiset ja brittiläiset alukset:

Tutkimusprofessori
Ola Tunander
Oslon kansainvälinen rauhantutkimuslaitos:
"You have technical evidence that very clearly point in the direction of western activities. And you have statement on record by several people."

Yksi Ola Tunanderin tarkoittamista henkilöistä on Yhdysvaltain entinen puolustusministeri Caspar Weinberger. Hän myönsi vuoden 2000 alkupuolella Ruotsin television haastattelussa silmää räpäyttämättä, että länsinaapurimme rannikkopuolustusta testattiin säännöllisesti:

USA:n ex-puolustusministeri
Caspar Weinberger
(Ruotsin TV2, Striptease-ohjelma 7.3.2000):
"I think they tested all the defences from time to time to see if there were gaps that would encourage the Soviets. Particularly after the Soviet submarine intrusion it would be very likely to test, yes."

Reaganin hallinnon aikaisen puolustusministerin lisäksi sukellusveneoperaatioiden olemassaolon on vahvistanut Britannian entinen laivastoministeri Sir Keith Speed sekä Britannian puolustushallinnon entinen tiedustelupäällikkö Sir John Walker. Lisäksi monet englantilaiset sukellusveneupseerit ovat kertoneet Tunanderille, että heidän aluksensa harjoittelivat säännöllisesti Ruotsin aluevesillä.

Valtiotieteiden tohtori, eversti evp.
Pekka Visuri:
"Siinä oli semmonen vaihe 1980-luvun alkupuolella, jossa käytiin niin sanottua uutta kylmää sotaa, jolloin Yhdysvallat päätti Reaganin aikana ryhtyä rajuun offensiiviin NL:a vastaan kaikilla rintamilla lukuun ottamatta suora sotilaallinen yhteenotto."

Myös Ruotsin rannikkopuolustuksen ja laivaston pitkään salassa pidetyt, Tunanderin kirjan esiinnostamat päiväkirjat antavat viitteitä, että länsinaapurimme suvereniteettia olisivat ensi sijassa loukanneet Nato-maiden alukset. Painostus vaikenemiseen on ollut ilmeisen kovaa, sillä useat asianosaiset upseerit eivät vieläkään uskalla esiintyä todistajana omalla nimellään.

Tunander: "So formally from the government they had all the right to speak but someone else had told them not to speak."

Näyttävin sukellusvenejahti järjestettiin syksyllä 1982 Tukholman eteläpuolisessa Hårsfjärdenin saaristossa. Päiväkausia kestäneen metsästyksen tuoksinassa kaukolaukaistava miina vaurioitti Ruotsin aluevesille tunkeutunutta alusta. Sukellusvenettä jouduttiin korjaamaan veden alla, kunnes se oli jälleen valmis pyrkimään sinne mistä oli tullutkin. Tukholman rannikkopuolustuksesta tuolloin vastannut upseeri muistelee:

Prikaatikenraali evp.
Lars Hansson:
"Vi ålades eldförbud när vi enligt våra bedömningar förväntade en delvis skadad ubåt ur passage".

Hansson: "Vi var ju helt inriktade då på operativa tankar att det här är sovjetiska ubåtskränkningar och att eldförbudet innebar att ???schefen medvetet släppte ut en sovjetisk ubåt."

Hansson: "Jag fick inte ut något besked av varför det här hände."

Jyri Rantala
Tukholma:
"Varför fick de där ubåtar smita i väg i all lugn och ro så att säga?"

Amiraali evp.
Bror Stefenson:
"Ja altså den svenska skärgården är sådan att det finns en massa öppningar och håll och det som har diskuterats handlar om Mälsten i den södra skärgården men jag tycker att det man borde ha klart för sig att det finns en massa andra håll att gå ut."

KYSYMYS: "Ni ville alltså inte gripa dom?"

Stefenson: "Från min peronliga sida var det med om att släpa till minorna -inte att ha eldförbud. Det bestämmde vi oss för ??? att det skulle inte vara på natten för vi måste tänka på säkerheten."

Hansson: "Det jag blev mest överraskad över det var att vi fick eldtillstånd klockan 2 på natten när ubåten hade passerat."

Toinen miinaräjähdyksen vaurioittama sukellusvene jätti jälkeensä paljastavan hätämerkin Hårsfjärdenissä:

Tunander: "You had -what you call it- Visual Distress Signal coming up with green...it's a small green-yellow patch that come up and expanses very rapidly over the surfice."

Tutkijan mukaan ainoastaan amerikkalaiset käyttivät 80-luvun alkupuolella säännöllisesti tämänkaltaista hätämerkkijärjestelmää.

Ola Tunander näkee salakähmäoperaatioiden taustalla halun kääntää Ruotsin yleinen mielipide NL:n vastaiseksi. Amerikkalaisvastaisuus nosti päätään kaikissa Pohjoismaissa ja Yhdysvaltain suunnitelmat sijoittaa keskipitkän matkan ydinaseita Keski-Eurooppaan herättivät paljon pahaa verta:

Visuri: "Kyllä kyseessä oli todennäköisesti sellainen suuri harhautus ja provokaatioon tähtäävä operaatio."

Yhtenä tavoitteena oli myös saattaa naurunalaiseksi Ruotsin silloisen pääministerin, Olof Palmen aktiivinen rauhanpolitiikka -ja tässä myös onnistuttiin:

Tunander: "His whole vision disappeared wit the submarines because he couldn't defend his own territory."

Sukellusveneselkkausten aiheuttama raju henkinen muutos ravisutteli muutenkin ruotsalaista yhteiskuntaa. Kun ennen suuren sukellusvenejahdin alkua korkeintaan joka kymmenes ruotsalainen piti NL:a välittömänä uhkana, oli vastaava luku Hårsfjärdenin jupakan jälkeen 45%:a. Kun vielä 70-luvulla ja aivan 80-luvun alkumetreillä kolmannes ruotsalaisista piti NL:a vihamielisenä valtiona, oli heitä Hårsfjärdenin dramaattisten tapahtumien havahduttamina kohta jo yli 80%:a kansasta. Ennen Karlskronan karilleajoa sotilasmenojen lisäämistä kannatti vajaa viidennes länsinaapurimme asukkaista. *Whiskey-on-the-Rocks' -tapauksen jälkeen puolustusbudjetin kasvattamisen puolesta liputti jo puolet väestöstä.

Tunander: "The people changed their view about the Soviet Union totally."

Visuri: "Siis jos takana oli todella sellainen suunnitelma kuin nyt näyttää olevan ilmeistä kääntää mielialat NL:n vastaisiksi Länsi-Euroopassa ja Pohjolassa niin se onnistui loistavasti. Se oli täyden kympin arvoinen suoritus."

Ruotsissa 80-luvun alkupuolella tehdyt sukellusveneraportit ovat jälkeen päin tehdyissä arvioissa osoittautuneet hyvin ylimalkaisiksi sekä tärkeitä tietoja pimittäneiksi. Tuonaikaiset ruotsalaisministerit ovat kertoneet, kuinka heitä painostettiin suostumaan NL:n syyttämiseen ilman todisteita. Sittemmin samaiset ministerit ovatkin peruneet aiempia lausuntojaan. 80-luvun sukellusveneraporttien teossa käytettyä havaintoaineistoa on myös salaperäisesti kadonnut tai sitä on tuhottu:

Visuri: "Sehän on yksi erikoisuuksia tässä koko tapahtumassa, että vaikka sitä on tutkittu valtavasti niin yhä enemmän on tutkimuskomissiot ja erilaiset työryhmät niin joutuneet toteamaan, että jo varhaisessa vaiheessa jotkut henkilöt ovat syystä tai toisesta tuhonneet lähes kaiken merkittävän lähdeaineiston. Aivan uskomatonta, että mm. ääninauhat on tuhottu."

Ruotsin puolustusvoimien ex-esikuntapäällikkö Bror Stefenson ei epäröi, kun hän lyttää Ola Tunanderin teoksen tutkimuksellisesti maan rakoon:

Stefenson: "Där finns vimlar av fel och konstigheter -så det är en fictionroman helt enkelt."

Asiaan perehtynyt suomalainen turvallisuuspolitiikan asiantuntija on täsmälleen päinvastaista mieltä:

Visuri: "Yhä enemmän tutkijat alkavat kallistua sille puolelle, että kyllä hän on oikeilla jäljillä."

Hansson:"Jag anser att det ligger så mycket i hans forskning som jag till väldigt stora delar anslut med till."

Heinäluoman ensikuukaudet puoluejohtajana

Toimittajat: Johanna Saukkomaa ja Renny Jokelin

Kesäkuussa koettiin odotettu hetki, Pari piirua ihmisen suuntaan -kampanjan käynyt Eero Heinäluoma valittiin SDP:n puheenjohtajaksi. Valintaa oli pidetty selvänä jo kuukausia, mutta tuo hetki on jäänyt hyvin mieleen:

Heinäluoma: "No tietysti siihen liittyi iloa uudesta tehtävästä ja myös siitä luottamuksesta, jota on tullu, mutta toinen puoli on tietysti sitte, että samalla myös tulee tajuntaan se vastuu, joka suuren puolueen puheenjohtajuuteen liittyy. Molemmat tekijät olivat Jyväskylässä mielessä."

Tuosta hetkestä on kulunut jo melkein viisi kuukautta. Mitä sen jälkeen on tapahtunut?

Poliittinen sihteeri Lauri Holappa, Demarinuoret:
"Toistaseks Heinäluomalla ei oo mun mielestä ollu kauheesti kauheen niin kuin syvälle käyviä aloitteita tai linjanvetoja.
Päätoimittaja Matti Apunen, Aamulehti:
"Pari piirua ei sinänsä ole kovin paljon mitään. Tähän hyvin tiivistyy Heinäluoman varovaisuus, vähän tarkoituksellinen epämääräisyys, joka on leimannut hänen alkukauttaan. Hänellä on tavallaan puoluesihteeri-moodi päällä. Hän toimii yhä enemmän kuin puoluesihteeri kuin suuri puoluejohtaja."
Puheenjohtaja Irja Appelroth, Hämeenlinnan Työväenyhdistys:
"Kehityksen eteenpäin vieminen on mun mielestä tärkeämpää kuin se, että syöksytään suin päin johonkin uuteen. Sen takia mä en ole mitään odottanut tän tyyppisiä. Tää linja mitä Heinäluoma on nyt vetänyt, on ihan hyvä."

Irja Appelroth on Suomen vanhimman työväenyhdityksen Hämeenlinnan Työväenyhdistyksen puheenjohtaja. Myös tässä perinteikkäässä yhdistyksessä valmistaudutaan Punaisen julistuksen satavuotisjuhliin Tampereella.

Huomenna tulee kuluneeksi tasan sata vuotta siitä, kun tältä parvekkeelta lausuttiin Punainen julistus. Huomisissa juhlissa puhuu myös Suomen suurimmaksi työväenpuolueeksi nousseen SDP:n puheenjohtaja Heinäluoma.

Perinteet ovat pitkät ja velvoittavat. SDP:llä on ollut useita vahvoja puheenjohtajia, joista on tullut myös pitkäaikaisia pääministereitä.

Aamulehden päätoimittajan mukaan Paavo Lipposen varjo Heinäluoman yllä on hyvin pitkä.

Apunen: "Lipponen oli hyvin vahva puoluejohtaja, jolla oli hyvin vahva visio siitä, mihin suuntaan Suomen pitää kulkea. Hänellä oli vahva käsitys siitä, millainen puolue sdp:n pitää olla, ja hänen eurooppalaiset painotuksensa olivat hyvin selkeitä. Lipposen aikana ei tarvinnut ihmetellä, mikä on sdp:n linja, mihin suuntaan on kuljettava. Nyt Heinäluoman aikana tää asia on selvästi epäselvä."

Samanlaista viestiä voi kuulla myös puolueen sisältä:

Holappa: "Kyllä mun mielestä on toivottavaa, että puheenjohtajalla olis selkeitä linjauksia siitä, että mihin suuntaan suomalaista yhteiskuntapolitiikkaa ja toisaalta kansainvälistä politiikkaa tulee kehittää, että esim Paavo Lipposeen voi olla tyytyväinen siinä mielessä, että hänellä oli hyvin selkeet näkemykset ja niitä vastaan pysty sitten sosiaalidemokraattisesti argumentoimaan, hyvin selkeesti, vaikka niitä ei oli jakanu. Tai jos jako, niin sitten saatto olla tyytyväinen, siihen tilanteeseen."

Olisiko viiden kuukauen aikana pitänyt jo näkyä strategisia aloitteita tai valtiomiestekoja?
Apunen: "Kyllä mä odottaisin, koska momentti on aina paras tilaisuudet ovat silloin suurimmat, kun on ensimmäiset kuukaudet käsillä, kun kuherruskuukausijakso on käsillä. Niin silloin on suurimmat mahdollisuudet tehdä avauksia, ja mitä pidemmälle niiden avausten tekeminen venyy sitä vaikeampaa se on."

Shakkimestarin taitojaan Heinäluoma väläytti syyskuussa, kun hän pyöräytti ministerirulettia lähes ennennäkemättömällä tavalla. Ei riittänyt, että hän itse pääsi hallitukseen, samalla laitettiin useampi ministerinpaikka kiertoon.

Apunen: "Hän rakensi sellaisen lopputuloksen, jota kukaan ei pystynyt ennalta ennakoimaan. Taktisena suorituksena, paljon yksityiskohtia, jotka oli hyvin ammattitaitioisia."

Ensi vuodesta tulee poliittisesti kuuma. Ensin käydään presidentinvaalit, syksyllä Suomi on EU:n puheenjohtaja ja samaan aikaan käydään seuraavan vuoden eduskuntavaaleja ja kilpaillaan seuraavan pääministerin paikasta.

Tälläkö tyylillä mennään, matalalla profiililla?
Holappa: "No tuota, tässä tietysti pitää antaa aikaa puheenjohtajalle, nimenomaan ensin presidentinvaalien ja erityisesti EU-puheenjohtajuuden kautta syntyy just sellanen tila, jossa on mahdollista tehdä näitä poliittisia linjauksia. Mä todella odotan näitä Eero Heinäluomalta ja uskon, että niitä tulee, ja siinä mielessä en usko, että jatkettais tälläsellä tavallaan ehkä hiukan ehkä epäselvemmällä linjalla."

Apunen: "SDP:n asetelmat tällä hetkellä presidentinvaaleissa on niin hyvät ja Halosen asema niin vahva, että Heinäluoma sen takia kulkee hyvin matalalla profiililla, passaa.Ei ole syytä tehdä aloitteita sellaisessa asetelmassa, jossa näyttäisi olevan kaikki valtit omissa käsissä."

Vuoden päästä Heinäluoma vetää Euroopan talousministerien Ecofin-kokouksia. Silloin ei seisota takarivissä, niin kuin viime viikolla Lontoossa. Heinäluoman mukaan Suomen puheenjohtajuuskausi onnistuu, jos kaikki, oppositio mukaanlukien, ovat mukana.

Teiltä on kaivattu visiota, mikä on Heinäluoman sosiaalidemokraattinen linja?
Heinäluoma: "Suuri kysymys on suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen ja sen uudistaminen ja se edellyttää tietysti sitä, että työllisyystalkoissa emme anna periksi ja sitten kyllä Suomen asema Euroopassa on semmonen, josta me joudumme taistelemaan. EU on laajentunut ja laajenee edelleenkin ja silloin pienen pohjoisen maan puoluestapuhuminen, se on yksi tehtävä."

Oliko vaikea paikka tulla tähän tehtävään Lipposen jälkeen?
Heinäluoma: "Kyllä se on haastava paikka silloin kun takana on edellinen pj jolla on 12 vuoden työrupeama ja todella iso kädenjälki suomalaisessa politiikassa, kyllä se on kova paikka."

Apunen: "Siinä missä hänen edeltäjänsä puhui vähän ja hitaasti, Heinäluoma puhuu selvästi enemmän ja selvästi nopeammin, mutta kun puhutaan sen puheen sisällöstä, niin kyllä edelleen Lipposen hitaassakin puheessa oli enemmän asiaa kuin Heinäluoman nopeassa puheessa."

Sivun yläreunaan

---

---

---

---

---

---

---