YLE

Hae YLEstä:  

YLE A-Ö

---

Käsikirjoitusarkisto

TV1 maanantaina 07.11.2005 klo 21.00

Rikottiinko Fortumin optiopäätöksissä sittenkin lakia?

Toimittaja: Markku Lehtola

Eduskunnan talousvaliokunnan mielestä päätökset Fortumin optioista tehtiin oikeudellisesti moitteettomasti. Näin valiokunta korosti, vaikka ei edes yrittänyt selvittää asiaa perinpohjin. Tutkimatta jäi esimerkiksi se, perusteliko yhtiön hallitus avainhenkilöiden kiisteltyjä optioita osakeyhtiölain vaatimalla tavalla.
Kun yhtiö antaa osakkeiden uusmerkintään oikeuttavia optioita, osakkeenomistajilla on niihin etuoikeus. Merkintäetuoikeus on osakkeenomistajan tärkeimpiä oikeuksia. Sen avulla hän voi halutessaan turvata omistus- ja äänivaltansa yhtiössä. Etuoikeudesta saa poiketa vain kaikkien osakkeenomistajien suostumuksella tai jos poikkeamiseen on yhtiön kannalta painava taloudellinen syy.

Miten yhtiön hallituksen pitää toimia, jos se ehdottaa yhtiökokoukselle poikkeamista tästä osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta?

kauppaoikeuden professori Petri Mäntysaari, Hanken:
"Hallituksen on perusteltava, minkä takia yhtiöllä on tämmöinen yhtiön kannalta painava taloudellinen syy. Ja tää perusteluvelvollisuus on oikeastaan aika ankara juuri sen vuoksi, että että tällä suojataan osakkeenomistajan tärkeimpiä oikeuksia."

Mikä tahansa ylimalkainen toteamus ei perusteeksi riitä, vaan laki vaatii hallitukselta selvitystä siitä, miksi yhtiön kannalta on painava taloudellinen syy poiketa merkintäetuoikeudesta.

kauppaoikeuden professori Petri Mäntysaari, Hanken:
"Käytännössä hallituksen täytyy antaa niin tarkat tiedot, että tilintarkastajat myöhemmin voivat sitten ottaa kantaa siihen, että onko tiedot riittäviä, ja sen jälkeen osakkeenomistajien pitää näiden tietojen perusteella pystyä päättämään asiasta rationaalisella tavalla."

Keväällä 2001 Fortumin hallitus ehdotti muhkean optiopotin suuntaamista yhtiön avainhenkilöille. Ajatuksena oli, että optioilla palkittavat avainhenkilöt sitoutuvat työnantajaan ja paiskivat pitkäjänteisesti töitä omistaja-arvon kasvattamiseksi. Merkintäetuoikeudesta poikkeamista hallitus perusteli optioehdoissa vain toteamalla ylimalkaisesti, että "optio-oikeudet on tarkoitettu osaksi avainhenkilöiden kannustus- ja sitouttamisjärjestelmää". Tämän tiedon perusteella yhtiön noin 50 000 pienosakkaan tuli siis kyetä järkevästi arvioimaan, oliko merkintäetuoikeudesta poikkeamiseen yhtiön kannalta painavaa taloudellista syytä.

Perusteliko Fortumin hallitus merkintäetuoikeudesta poikkeamista osakeyhtiölain edellyttämällä tavalla?

kauppaoikeuden professori Petri Mäntysaari, Hanken:
"Minun mielestäni ei. Fortumin hallitus esitti tämmöisen yleisen syyn, joka joissain tapauksissa saattaa antaa oikeuden poiketa merkintäetuoikeudesta, mutta sen lisäksi pitäisi perustella, minkä takia tässä yksittäistapauksessa oli painava taloudellinen syy."
Ja sitä Fortumin hallitus ei tehnyt?
"Ei tehnyt."

Fortumin hallituksen olisi Petri Mäntysaaren mielestä pitänyt aika tarkasti selvittää, miksi yhtiöllä oli keväällä 2001 painava taloudellinen syy kannustaa ja sitouttaa avainhenkilöitä juuri optioilla eikä esimerkiksi palkankorotuksilla tai muilla vaihtoehtoisilla tavoilla.

kauppaoikeuden professori Petri Mäntysaari, Hanken:
"Yleensä on niin, että jos on vaihtoehtoinen tapa, semmoinen tapa, jolla loukataan osakkeenomistajan merkintäetuoikeutta vähemmän kuin tällä optio-ohjelmalla, silloin täytyy käyttää sitä vähemmän loukkaavaa tapaa."

Fortumin pienosakkaat eivät kevään 2001 yhtiökokouksessa tienneet tällaisesta periaatteesta yhtään mitään eivätkä varmasti siitäkään, miten yhtiön hallituksen olisi osakeyhtiölain mukaan pitänyt optioita perustella.

kauppaoikeuden professori Petri Mäntysaari, Hanken:
"Osakeyhtiölaissa on lähdetty siitä, että koska osakkeenomistajalla ei voi olla tän alan asiantuntemusta, niin hallitus perustelee nää kysymykset riittävästi. Sen jälkeen tilintarkastajat ottavat kantaa siihen, olivatko nää perustelut riittäviä. Sen jälkeen osakkeenomistajat voivat ottaa kantaa asiaan, mutta osakkeenomistajan ei edellytetä tietävän tästä kovinkaan paljon."

Fortumin hallitus koostui keväällä 2001 asiantuntijoista valtionhallinnon ja talouden huipulta: Matti Vuoria, Heikki Pentti, Birgitta Kantola, Olli-Pekka Kallasvuo, Erkki Virtanen ja L.J. Jouhki. Nämä ekspertit johtivat yhtiötä, jonka pääomistajan eli valtion tahdonilmaisun tuloksena oli säädetty noudatettavaksi osakeyhtiölaki.

kauppaoikeuden professori Petri Mäntysaari, Hanken:
"Kyllä minun mielestäni valtiolla tämmöisenä määräävänä osakkeenomistajana on erityinen velvollisuus huolehtia siitä, että osakeyhtiölakia noudatetaan. Ei näytä kovin hyvältä, jos valtio itsekään ei noudata näitä tiedonantovelvollisuuksia."

Yhtiöoikeuden asiantuntijan mielestä Fortumin hallitus siis rikkoi osakeyhtiölakia. Kun eduskunnan talousvaliokunta puolestaan ei löytänyt päätöksistä mitään pykälien vastaista, A-piste kävi vielä penäämässä valiokuntaa johtavalta juristilta, tehtiinkö hänen mielestään päätökset todellakin oikeudellisesti moitteettomasti.

kansanedustaja Jouko Skinnari (sd):
"No, ihan sellaista sataprosenttista varmuuttahan tässä ei olla millään voitu saada. Olisin itse keskittynyt vähän toisentyyppisiin asioihin käsittelyn aikana, mutta siinä valitettavasti syntyi sellainen tilanne, että että toinen hallituspuolue tai oikeastaan siellä tarkasti sanottuna Antti Rantakangas koko aika vaati lisää historiaa käsiteltäväksi ja sitten valiokunnan ulkopuolella sanoi, että tämä käsittely on turha, eikä sellaista tarvitse oikein ollenkaan tehdä, mikä minun mielestä oli täysin väärin, koska tässä oli paljon sellaisia ulottuvuuksia, jotka eduskunnan pitää tietää ja Suomen kansan pitää tietää."

Skinnari myöntää monen asian jääneen liian pinnallisen selvityksen varaan. Yksi pinnallisesti tutkituista asioista on Fortumin avainhenkilöiden suuri määrä, jota on vaikea selittää ainakaan silloin, jos merkintäetuoikeudesta poikkeamisen syynä pidetään omistaja-arvon kasvattamista. Fortumin hallitus ei optioehdotuksessaan maininnut mitään siitä, että jakaa optioita peräti 350 henkilölle.

kauppaoikeuden professori Petri Mäntysaari, Hanken:
"Joka tapauksessa hallituksen olisi pitänyt kertoa, että että kuinka suurelle joukolle niitä optioita jaetaan, koska muussa tapauksessa osakkeenomistajat eivät pysty arvioimaan, olivatko nämä edut yliampuvia vai eivät. Eli jos jos edut ovat aivan yliampuvia, niin silloin yhtiöllä ei oo mitään painavaa taloudellista syytä niiden antamiseen, ja silloin ei ole myöskään mitään oikeutta poiketa merkintäetuoikeudesta."

Petri Mäntysaaren mielestä ei ole uskottavaa, että Fortumin 350 optionsaajasta kaikki ihan oikeasti voivat työpanoksellaan kasvattaa omistaja-arvoa niin, että se olisi oikeuttanut poikkeamaan osakkeenomistajien merkintäetuoikeudesta. Sitä ei usko myöskään eduskunnan talousvaliokunnan puheenjohtaja.

kansanedustaja Jouko Skinnari (sd):
"No, mehän yritettiin saada näitä luetteloja näistä henkilöistä. Mutta kyllä meilläkin loppujen lopuksi, oli sitten kysymys rahoitustarkastuksesta, yhtiön johdosta, niin lopputulos oli se, ettei me niitä saatu. Mehän emme ole Fortumin toimiva elin, vaan me olemme eduskunnan talousvaliokunta, joka voi saada ministeriöltä selvityksen asioista, tässä tapauksessa Fortumin toiminnasta siltä osin kuin ministeriölle nämä asiat kuuluvat, ja hyvin paljonhan ne tietysti kuuluvat, koska myös tämän ministeriön virkamiehistö on sekä hallituksessa että ollut yhtiökokouksissa edustettuna."

Mikä on metsäteollisuuden tulevaisuus Suomessa?

Toimittaja: Renny Jokelin

Paperitehdas on ollut olennainen osa kuusankoskelaisen Arja Niemisen elämää - oli itse asiassa jo ennen hänen syntymäänsä. Paperitehtaasta saivat leipänsä hänen vaarinsa, molemmat vanhempansa ja suurin osa ystävistä ja kylänmiehistä.

Niemiselle itselleenkin paperitehdas oli luonteva työpaikka ja hän on ehtinyt tehdä jo pitkän päivän tehtaalla.

Kuinka kauan olet ollut tehtaalla töissä?
rullamies Arja Nieminen, Kuusankoski: "32 vuotta."
32 vuotta ja mikä toi sinut tehtaalle?
Nieminen: "No, rahan hajuhan se tänne on joskus tuonut."

Arja Nieminen on pärjännyt miehisessä maailmassa, ja hänestä tuli Suomen ensimmäisiä naispuolisia rullamiehiä, arvostettu työ tehdassalissa. Nyt 100 tonnia painava paperilasti tottelee tarkasti Niemisen sormien liikkeitä. Suomi on elänyt metsästä, mutta onko paperi-Arjan edessä puuvilla-Ullan kohtalo: suomalaiset yritykset tekevät uudet tehtaansa muille maille. Kiinalaiset ja eteläamerikkalaiset tekevät pian suomalaisyritysten paperin ja sellun tuhansien kilometrien päässä Kuusankoskesta. Suomeen ei enää ole luvassa uusia tehtaita:

teollisuuspolitiikan johtaja Pertti Laine, Metsäteollisuus ry:
"Lyhyellä aikavälillä meillä on kolme - sanoisinko - ongelmaa Suomessa. Yksi on puun riittävyys. Nyt jo tuodaan neljäsosa puusta. Toinen on, että markkina-alueet on kaukana Suomesta. 90 prosenttia paperista viedään Suomesta pois. Kolmas on sitten kustannustaso Suomessa, joka tällä hetkellä ikävä kyllä ei ole sillä tasolla, että se olisi riittävän kilpailukykyinen. Lyhyellä aikavälillä on varmaan niin, että investointeja on Suomessa vaikea nähdä."

Paperityöläisten edustajan mukaan tehtaat tekevät Suomessa rahaa, mutta suurempia voittoja haetaan kaukaa:

suunnittelusihteeri Esa Mäisti, Paperiliitto:
"Tällä hetkellä se ei ole kovin todennäköistä, koska Euroopassa on ylituotantoa ja teollisuus katsoo, että on kannattavaa rakentaa Kiinaan, paperitehtaita sinne missä kova kysyntä ja sellua missä on raaka-ainetta eli Etelä-Amerikkaan. Strategia on se, että kassavirtaa imetään Suomesta ja rahaa sijoitetaan sellun tuotantoon ja paperituotantoon muualle."

Laine:
"Aivan tuommoista kassavirta-ajattelua en ihan heti tunnistaisi, että kyllä jokaisen yksikön pitää kannattaa ja jatkuvaa vertailua tehdään niin yritysten sisällä saman paperilajin tehtaiden välillä kuin sitten yritysten kesken markkinoilla tapahtuu koko ajan aitoa kilpailua."

Paperiteollisuutta kehitettiin Suomessa lähes rikkumattomalla yhteisymmärryksellä vuosikymmenet. Yritykset rakensivat Suomeen maailman nykyaikaisimmat tehtaat, valtiovalta hoiti suhdanneongelmat tarvittaessa devalvaatioilla ja paperityöläiset hyväksyivät työehtosopimukset aina ensimmäisten joukossa, vaikka muut alat olisivat nurisseetkin.
Tuo aika on nyt mennyt. Viimeisten 10 vuoden aikana yritykset sijoittaneet rahoistaan vain vähäisen osan Suomeen, mutta jättipanoksia muualle maailmaan. Suomen liittyminen euroalueeseen teki devalvaatiot mahdottomiksi ja viime keväänä repesi lopullisesti alan työrauhakin lakkoliikehdintään ja työsulkuihin.
Jonkinlainen sopu saatiin aikaan, linnarauha kesti vain tovin. Tunnelmat alalla ovat yhä kireät: paperiliitto ei sulata sitä, että työnantajat tekivät kolme rikosilmoitusta paperiliittoa vastaan. Lisäksi UPM Kymmene ilmoitti kesällä kahden pikkukoneen sulkemisesta Kuusankoskella ja vajaa pari viikkoa sitten Stora Enso pisti 2300 työpaikkaa uhan alle. Alalla kuiskitaan myös ns. suuresta ruumiista eli ison paperikoneen tai tehtaan alasajosta:

Laine:
"Se on varmaankin mahdollista. Nythän on yhtiöt antaneet julkisia ilmoituksia siitä, että jokaisessa yhtiössä on säästösuunnitelmat meneillään ja pääoman tuottavuus on tällä hetkellä epätyydyttävä ja se on pakko saada paremmaksi ja kyllä jokaisen tuotanto täytyy verrata itseään toisessa maassa tapahtuvaan tuotantoon."

Suomalaiset yritykset kykenevät tuota kansainvälistä vertailua tekemään helposti, sillä ne eivät ole suuria pelkästään Suomessa. Stora Enso on maailman suurin paperin ja kartongin tuottaja ja UPM maailman kolmanneksi suurin.

Käykö tässä niin, että paperin tekeminen Suomessa vääjäämättä vain supistuu ja supistuu yhä kiihtyvää tahtia?

Mäisti:
"Itse asiassa paperin valmistus lisääntyy hiljalleen Suomessa, kun tehoja nostetaan. Koneitakin suljetaan ja tehtaitakin toki voidaan sulkea."

Arja Nieminen polkee pitkin Kuusanniemen tehtaan käytäviä ja uskoo, että paperialan työtä riittää hänelle ja vielä seuraavillekin sukupolville.
Suomessa osataan tehdä paperia, mutta raha ei tunne enää isänmaata. Niin hyvin kuin asiat Suomessa ovatkin, on metsäteollisuuden mukaan pakko sijoittaa rahat muualle.

Laine:
"Se on kyllä totta, että Suomessa on turvallista toimia, Suomessa on osaamista, Suomessa on yhteiskuntarauha, Suomessa on ympäristöasiat hallinnassa. Suomessa on tältä osin helppo toimia, mutta sitten kustannustaso Suomessa on sellainen, että meidän kypsällä toimialalla, jossa on vaikea nähdä tuotehintojen kehitystä ylöspäin, niin silloin on ollut pakko mennä sinne, missä tuotantokustannukset ovat alhaiset."

Mäisti:
"Tällä nykyisellä politiikalla tietysti suuri osa näistä hankituista tuloista ohjautuu sitten investointeina ulkomaille. Itse asiassa sikäli kun on kyse osingonjaosta, niin omistajatkin ovat paljolti ulkomaisia ja raha virtaa sinne sitäkin kautta."

Metsien keskellä elävien suomalaisten luulisi löytävän keinot, joilla paperityö ja toimeentulo Suomessa jatkuisi. Metsäteollisuuden Laine vaatii raakapuun hinnan alentamista, yrityksiltä perittävien energiaverojen pudottamista ja lisää EU-rahaa tuotekehittelyyn.
Työntekijäpuolen Mäisti korostaa, että palkkojen osuus paperitonnin hinnasta on vain 15 prosenttia ja että markkinatalous määrää puun hinnan Suomessakin. Samalla hän varoittaa, että suomalaisten erinomainen tietotaito alalla hiipuu, jos kaikki uusi rakennetaan kauas Suomesta. Riskit kasvavat myös nyt suosituissa investointimaissa:

Mäisti:
"Kiinassa on sanottu, kun talous kasvaa nopeasti niin siellä on poliittisesti vakaat olot, paperin kysyntä kasvaa. Jos tulisi jokin häiriö sinne, me emme tiedä mitä tapahtuu. Se kehitys ei ole välttämättä hallittavissa. sama pätee Etelä-Amerikkaan missä on suuria sosiaalisia ongelmia, mm. maattomien kysymys."

Laine:
"Se sisältää riskejä, mutta tämä investointipäätös on kokonaispaketti, missä on toisaalta eurot tai dollarit toisessa korissa ja nämä riskit toisessa korissa."

Kevään ja alkukesän työtaisteluiden seurauksena työnantajat ja työntekijät sopivat, että ne kevääseen mennessä tekevät yhteisiä ehdotuksia alan tulevaisuudesta. Neljän kuukauden aikana ei juuri ole saatu sovittua edes palaverien ajankohdista. Arja Niemiselle tulevaisuuden vaihtoehdot olisivat vähissä, jos tehdas menisi alta Kuusankoskella:

rullamies Arja Nieminen, Kuusankoski:
"Kyllä se jää aika pieneen. Ehkä se olisi jotain maataloutta, jos tätä tehdasta ei olisi täällä. Varmaan oltaisiin maanviljelysaluetta.
Meistä varmaankin suurin osa siirtyisi muualle. Varmaan vähenisi aika paljon. Se näyttäisi tosi surulliselta. Aina on eletty siinä toivossa, että tämä firma pysyy pystyssä."

Sivun yläreunaan

---

---

---

---

---

---

---