Jos lasta ei imetä, leimataan helposti huonoksi äidiksi. Suomessa on vallalla hyvin imetysmyönteinen ilmapiiri, vaikka muihin Pohjoismaihin verrattuna suomalaisvauvoja imetetäänkin vähiten.

Harva aihe herättää yhtä paljon tunteita ja kiivasta keskustelua kuin imetys. Kuinka pitkään olisi hyvä imettää lasta, entä kasvaako lapsista korvikemaidolla yhtä terveitä kuin äidinmaidolla? Suomessa suositellaan, että vauvat saisivat ravinnokseen pelkästään äidinmaitoa puolen vuoden ikään saakka ja imetys jatkuisi sen jälkeen muun ruoan ohella siihen asti kunnes lapsi on vuoden vanha.

Moni kuitenkin imettää tai haluaa imettää yli vuoden vanhaa lasta. Aiheesta on käyty vilkasta keskustelua ja taaperoimetyksen puolesta puhuvia äitejä on myös paheksuttu. Ajankohtaisessa kakkosessa turkulainen Metsämarja Aittokoski imettää lähes 5-vuotiasta lastaan. Aittokosken kertoman mukaan lapsi saa itse päättää milloin imetys loppuu.

Suomalaisäidit suhtautuvat imetykseen myönteisesti ja he haluavat imettää vauvojaan. Nykytiedon mukaan imetys tukee äidin ja lapsen välisen kiintymyssuhteen syntymistä. Täysimetyksen uskotaan myös suojaavan lasta allergioilta ja toistuvilta korvatulehduksilta. Imetykseen kannustetaan neuvoloissa, ja Suomessa on neljä "vauvamyönteistä" eli imetykseen kannustavaa sairaalaa. Imetys ei kuitenkaan aina onnistu odotusten ja toivomusten mukaan. Moni nainen myös lopettaa imetyksen aiemmin kuin on suunnitellut.

Ajankohtainen kakkonen valotti toukokuussa 2012 imetystä monelta eri kantilta, ja toi myös esille tutkimustuloksia siitä kuinka sosioekonomiset erot näkyvät yhä selvemmin siinä, miten vauvoja ruokitaan. Mitä korkeampi koulutus äidillä on, sitä pidempään hän imettää. Lyhyeen imetykseen ja pulloruokintaan liittyy yhä useammin matala koulutus ja äidin tupakointi.

Teksti: Emilia Kemppi