Flash mobeissa joukko ihmisiä kokoontuu julkiselle paikalle ennalta sovittuna ajankohtana ja tekee jotain odottamatonta. Osanottajia haalitaan usein kokoon sosiaalisen median avulla. Konseptiin kuuluu myös tapahtuman kuvaaminen ja tallenteen jako internetissä.

Flash mob -tapahtumia järjestetään monista syistä. Ne voivat olla performansseja, mielenilmauksia epäkohtia vastaan tai markkinointikeinoja. Flash mobin tarkoituksena on kuitenkin aina olla hyväntuulinen ja rauhallinen tapahtuma.

Suomen ensimmäinen flash mob järjestettiin helmikuussa vuonna 2004. Tuolloin pieni joukko ilmestyi Stockmannin kellon alle, pudotti samanaikaisesti kolikoita maahan ja poistui paikalta.

Asemat ovat suosittuja kohteita tempauksille. Vuonna 2008 Helsinki Freeze -performanssiin Asematunnelin Kompassitasanteella osallistui satoja kaupunkilaisia. Vuoden 2012 presidentivaalien aikaan samaiseen Asematunneliin kokoontui yli sata Pekka Haavisto-naamarein varustettua kannattajaa. Haaviston kampanjaa tuki myös Helsingin rautatieaseman työmatkalaiset yllättänyt Finlandia-hymni. Flash Mob -tempaukset olivat presidentinvaaleissa vahvasti esillä myös muiden ehdokkaiden kannattajien toimesta.

Aina ei flash mob -tapahtuma onnistu suunnitelmien mukaan. Kuopiossa paikallisliikenteen matkustajat pääsivät mukaan odottamattomaan tapahtumaan, kun joukko opiskelijanuoria tempaisi täydessä bussissa parhaaseen työmatka-aikaan laulamalla suomirokkia. Bussista kuului vihaisia huutoja, että lopettakaa nyt se laulu, ja paikalle kutsuttiin myös poliisi.

Teksti: Emilia Kemppi