Häkäpöntöt olivat Suomen teillä tuttu näky sota-aikana ja sodan jälkeenkin. Kaasuautojen kehitystyö aloitettiin kuitenkin jo aiemmin - ja Suomi oli kehitystyön eturintamassa.

Bensiiniä säännösteltiin ja tilalle piti kehittää korvaavia keinoja. Apu löytyi puukaasuttimesta eli tututummin häkäpöntöstä.

”Miksi rikastuttaa öljymaita, kun omat metsät ovat täynnä puuta”, opastetaan oheisessa vuonna 1938 valmistuneessa filmissä.

Häkäpöntöissä käytettiin polttoaineena pilkettä, haketta tai puuhiiltä. Jopa turpeen käyttöä tutkittiin.

Häkäpöntöillä varustetuissa autoissa moottorin teho oli kuitenkin heikko. Ajo keskeytyi usein häiriöiden vuoksi. Linja-autojen matkustajat joutuivat usein työntämään autoa ylämäessä.

Oheisessa filmissä tosin vakuutellaan, että kaasuauto selviytyy liikenteessä yhtä näppärästi kuin bensiinikäyttöinenkin auto.

Puukaasuttimilla toimivia autoja valmistettiin sodan aikana noin 43 000. Häkäpönttöjen avulla turvattiin liikenteen jatkuminen.

Bensiinin säännöstely loppui alkuvuodesta 1949. Häkäpöntöt poistuivat liikenteestä.

Nyt puukaasun mahdollisuutta on väläytelty uudelleen vaihtoehtoisena polttoaineena.

Teksti: Reijo Perälä