Lappeenrantalaisesta kitaravelhosta tuli kotimaisen konepopin pioneeri. Syntikkabändi maalailee modernin maailman kuvia Hotelli Presidentin yökerhossa vuonna 1981.

Jouko "Jimi" Sumén löi itsensä läpi rajulla Jimi Hendrix -ohjelmistollaan rockin SM-kilpailuissa vuonna 1977. Seuraavana vuonna ilmestyi hänen ensimmäinen albuminsa Key West.

Levyillä Screenplay (1980) ja Between Orients And Accidents (1981) oli jo kuultavissa vahvoja vaikutteita Gary Numanilta ja muilta brittiläisen konepopin tai teknorockin edustajilta. Laulujen aiheisto - Neon Life, The Model, Tokyo Story - viittasi selkeästi urbaaniin kosmopoliittisuuteen.

Sumén toimi myös tiskijukkana Uusi Laulu -lehden vuonna 1981 järjestämässä "futuristidiscossa" ja saman tahon ylläpitämässä Einstein-À-Go-Go-klubissa.

Syksyllä 1981 Sumén esiintyi brittiläisen Classix Nouveaux -futubändin lämmittelijänä helsinkiläisen Hotelli Presidentin yökerhossa. Keikka poiki kiinnityksen brittiyhtyeen kitaristiksi.

Classix Nouveaux´n hajottua kitaristi toimi Suomessa tuottajana ja aloitti 1980-luvun lopulla pitkän yhteistyön jazzmuusikko Edward Vesalan kanssa.

Teksti: Jukka Lindfors