Kikkelikortti-episodi oli 90-luvun suurimpia kohu-uutisia, jossa punnittiin niin naisen kuin vallankäyttäjien asemaa suomalaisessa yhteiskunnassa. Tiedotusvälineet nimesivät seksistisen ja pornografisen kortin kikkelikortiksi.

Kortti-kohu sai alkunsa, kun vastikään tammikuussa 1990 valtakunnansovittelijaksi valittu Jorma Reini ystävineen lähetti kyseisen kortin tasa-arvoasiain neuvottelukunnan tutkijalle Marianne Laxénille. Kortissa oli myös ranskankielinen teksti: "Vive les Hommes" - "Eläköön miehet". Muut allekirjoittajat olivat nimekkäitä työmarkkinajohtajia, jotka kutsuivat itseään Tupolevin veljeksiksi.

Laxén julkaisi silloisen tasa-arvovaltuutetun Paavo Nikulan kehotuksesta kortin. Asian julkistamisen jälkeen Reinin erottamista alettiin vaatia toden teolla ja sitä varten oli kerätty jopa kansalaisadressi. Reini kuitenkin sai pitää pestinsä. Reini tuli lopulta julkisuuteen asian tiimoilta, muut kortin allekirjoittajat sen sijaan eivät. Televisiokameroiden edessä Reini ennen anteeksipyyntöään toteaa: "Kyllä kaduttaa."

Kortti vilkastutti julkista keskustelua tasa-arvosta ja naisten asemasta työmarkkinoilla. Mutta esimerkiksi 90-luvun puolivälissä järjestetyssä tasa-arvoa käsittelevässä keskusteluohjelmassa keskeisintä oli vielä se, millä perusteilla naisia pitäisi nostaa työelämässä johtopaikoille, mitä lisäarvoa naiset tuovat työelämään, millaisia vallankäyttäjiä naiset ovat ja millainen nainen oikeastaan syvimmiltään on.

Kymmenisen vuotta kikkelikortti-kohun jälkeen Marianne Laxén paljastaa, että kohua seurasi voimakas palauteryöppy Tupolevin veljesten puolesta. Palaute on naisia halveksivaa, mutta halveksunta kohdistui ennen kaikkea Laxéniin itseensä. Joku palautteenantaja uhkasi häntä jopa tappamisella, mikä johtikin poliisitutkintaan. Kaikesta huolimatta Laxén piti kohua tarpeellisena, sillä se osoitti, että asenneilmapiiri naisia kohtaan oli Suomessakin muuttumassa.

Teksti: Sirpa Jegorow