Kappale "Kotkan Ruusu" kertoo kotkalaisesta prostituoidusta, joka odottaa satamassa ottajaansa. Laulun kerrotaan pohjautuvan Rosalia Mäkiseen, joka piti Kotkassa parturiliikettä 1940–1960-luvulla.

"Ken lähtee seurakseni tanssimaan, kai hetken lohtu pikarista sallitaan. Jos lemmen tahdon sulle lahjoittaa, saat Kotkan ruusun hetkeks omistaa"Näin lauletaan Helvi Mäkisen Kotkan Ruusu -kappaleessa. Tarinat kertovat, ettei kotkalaisen kurtisaanin tarina olisi täysin tuulesta temmattu. Kappaleella uskotaan viittaavan Rosalia Mäkisen traagiseen elämäntarinaan.

Juutalaisperheeseen syntynyt Rosalia Gurovitsch vietti lapsuutensa ja nuoruutensa Viipurissa, jossa hän rakastui poliisi Lauri Mäkiseen. Parille syntyi lapsi, mikä oli suuri häpeä, sillä Mäkien ei ollut juutalainen Rosalian tavoin. Tämän seurauksena Rosalian äiti teki itsemurhan.

Äidin itsemurha ei jäänyt Rosalian elämän ainoaksi tragediaksi. Hänen Nora-tyttönsä otettiin huostaan, ja hän erosi elämänsä rakkaudestaan Laurista. Rosalialla oli myös alkoholiongelma.

Rosalia piti parturiliikettä Kotkassa. Parturin takahuoneesta liikkui villejä huhuja, joiden mukaan siellä olisi suoritettu osa hiustenleikkuun maksusta. Rosalian lapsenlapsi Marjaana Martin uskoo kuitenkin, että takahuoneessa lähinnä laulettiin, juotiin ja pidettiin hauskaa.

Sanottiin myös, että Rosalia tapasi seisoa Kotkan tukkutalokaupan A-holvissa ja huudella ohi kulkeville miehille.

Rosalian tarinaa kertovat läheiset ja tutut puhuvat salaperäisestä naisesta kunnioittavaan ja ihailevaan sävyyn. He harmittelevat, että Rosalia eli liian aikaisin. Aika ei silloin ollut kypsä Rosalian kaltaiselle, rohkeasti pukeutuvalle ja erilaiselle naiselle.

Ikuiseksi mysteeriksi jää kuitenkin se, oliko laulun nainen todella Rosalia Mäkinen.

Teksti: Sonja Fogelholm