Kesän koittaessa jokin alkukantainen valtaa suuren osan suomalaisista. Mökille on päästävä vaikka väkisin. Askeettisissa oloissa piilee kuitenkin vaaroja.

Kuu kiurusta kesään, puolikuuta peipposesta, västäräkistä vähäsen, pääskysestä ei päivääkään.

Vanhaan runoon voisi lisätä vielä yhden Suomen kesää enteilevän otuksen: kesämökkeilijän. Otuksen, joista innokkaimmat hakeutuvat takaisin metsään jo paljon ennen kiurua.

Suomalaiset ovat kieltämättä mökkeilyn ammattilaisia. Luontosuhteen merkitys on vain korostunut kun kaupungistuminen on kehittynyt. Luonnonrauha haetaan mökeiltä vaikka väkisin!

Kesämökkeilyyn liittyy myös monia vaaroja. Veteen, eläimiin ja metsiin liittyvät tapaturmat ovat niin ikään jokakesäinen ilmiö. Suurimassa osassa tapauksia syyllinen on kuitenkin edelleen tuo sama omituinen otus: mökkeilijä itse.

Teksti: Ville Matilainen