Aimo Tukiaisen veistämä Mannerheimin ratsastajapatsas paljastettiin juhlallisin menoin marsalkan syntymäpäivänä 4.6.1960.

Ajatus Mannerheimin ratsastajapatsaasta syntyi jo 1930-luvulla, mutta sota ja Mannerheimin kielteinen kanta jäädyttivät hankkeen vuosikymmeniksi.

Uudelleen patsashanke nousi esille Mannerheimin kuoltua 1950-luvun alussa. Hankkeesta järjestettiin suunnittelukilpailu, jonka lopulta voitti kuvanveistäjä Aimo Tukiainen.

Tukiaisen realistinen tyyli ei kaikki miellyttänyt. Patsasta pidettiin vanhanaikaisena. Keskustelua on käyty jopa veistoksen hevosen piirteistä ja sen askeltamisesta.

Myös Nykytaiteen museon rakentaminen patsaan viereen 1990-luvun puolivälissä aiheutti kiivaan keskustelun.

Patsashanke rahoitettiin lahjoituksin ja kansalaiskeräyksin. Keräyksen tuotto oli niin suuri, että varoilla voitiin ostaa myös Mannerheimin syntymäkoti Louhisaari. Kartano lahjoitettiin valtiolle ja rakennuksesta tehtiin museo.

Mannerheimin ratsastajapatsas on valettu pronssiin. Punagraniittisen jalustan kanssa sen korkeus on lähes 12 metriä.

Teksti: Reijo Perälä