Kirjailija Mauri Sariola ja hänen luomansa rikoskomisario Olavi Susikoski olivat 1960-luvun alun radiokuuntelijoille jännitysviihteen synonyymejä. Musta ilotulitus -kuunnelmassa kuolee rikas konsuli. Onko syyllinen veltto sukulaispoika, epäonnistunut arkkitehtipariskunta vai joku muu?

Alussa konsuli Ström on kutsunut nuhdeltavakseen sisarenpoikansa Paul Haaviston, "deekisylioppilaan", joka on rahapulassaan väärentänyt enonsa nimen vekseliin, ja vaatii tätä hoitamaan asiansa kuntoon.

Tämän jälkeen saapuu rahaa anelemaan siskontytär Vilma Tulimaa miehineen. Heidän arkkitehti- ja rakennusbisneksensä ovat epäonnistuneet - syynä ainakin osaksi Vilman piirustuksissaan liikaa viljelemät "naiselliset yksityiskohdat", kuten vaatekomerot. Konsuli torjuu anelut jyrkästi.

Toisessa osassa konsuli ilmoittaa kihlauksestaan sihteerinsä Irma Roosin kanssa. Juopunut Paul jupisee uhkauksia. Lakimiehelleen konsuli ilmoittaa uudesta testamentista, jossa jättäisi kaiken Irmalle. Ilotulituksen alettua pamahtaa laukaus, ja Ström heittää henkensä.

Kolmannessa osassa Paul tuomitaan enonsa murhasta. Kaikilla muilla on tapahtumahetkelle alibi. Paul väittää todisteita tekaistuiksi ja uumoilee "pirullista suunnitelmaa" päänsä menoksi.

Neljännessä jaksossa Vilma näyttää miehelleen Paulin vankilasta lähettämät uhkauskirjeet ja tuntee jonkun seurailevan häntä. Kioskilla Valter Tulimaa saa tietää Paulin karanneen. Samassa kuuluu Vilman huuto, ja vaimo löydetään rotkon pohjalta. Komisario Susikoski päättelee revenneestä turkin hihasta, että Vilma on rimpuillut vastaan. Kyseessä on uusi murha.

Viidennessä jaksossa vankikarkuri pidätetään ja häntä kuulustellaan myös Vilman murhasta. Susikoski lavastaa konsulin murhan uudelleen. Rekonstruktiossa hermostuneesti esiintynyt Irma Roos saa illalla vieraan, mutta ilta päättyy uuteen verityöhön.

Päätösosassa Susikoski alkaa vakuuttua Paulin syyttömyydestä ja pohtii, kuka hyötyi rikoksista. Murhatun sihteerin tallelokerosta löytyy päiväkirja, joka paljastaa, että lemmenkipeä Roos olikin rakastunut nuorempaan mieheen. Susikoski arvelee naista "vähän epänormaaliksi". Nainen on ollut kovan ja laskelmoivan miehen tahdoton apuri.

Kuunnelma päättyy kohtaukseen syyllisen asunnossa. Susikoski murentaa Roosin alibin ensimmäisen murhan osalta ja osoittaa, että naisen on täytynyt suorittaa muutkin surmatyöt säälimättömän ja rahan tarpeessa olleen miehen yllyttämänä. Koko kuvio paljastuu. Syyllisen pakoyrityksen pysäyttää alkuunsa etsivä Raipan "pistooli kaliberi 7.65".

Teksti: Jukka Lindfors