Heinäkuussa 2011 Norjaa kohtasi pohjoismaiden historian pahin terrori-isku, kun Anders Behring Breivik tappoi 77 ihmistä. Tapahtumapaikalta raportoinut toimittaja Nina Malmberg palasi puoli vuotta myöhemmin haastattelemaan iskuista selvinneitä ja kuulemaan miten norjalaiset ovat selvinneet surutyöstä.

Iskut alkoivat Oslon keskustasta, jossa Breivik räjäytti kaksi pommia hallintorakennusten edustalla surmaten kahdeksan ihmistä. Yksi paikalle sattuneista oli Nils Norrval, joka oli juuri pysäköimässä autoaan, kun yhtäkkiä kuului valtava pamaus ja auton tuulilasi rikkoontui. Nils säilyi vammoitta, mutta henkinen toipuminen vaatii aikaa. Unettomuus, ahdistus ja erilaiset kivut vaivaavat häntä vielä puoli vuotta tapahtuman jälkeen.

"Utöya on maailman turvallisin paikka" vakuuttelivat nuoret leiriläiset toisilleen kuultuaan Oslon räjähdyksistä. Norjan työväenpuolueen nuorten kokousleiri muuttui kuitenkin pian verilöylyksi, kun poliisiksi naamioitunut Breivik saapui paikalle ja avasi tulen. Verilöyly vaati 69 ihmisen hengen.

Tonje Brenna on yksi Utöyalta selvinneistä, hänen onnistui piileskellä Breivikiä kaksi tuntia, kunnes poliisit saapuivat. Brenna kuvailee ajan tuntuneen 20 vuodelta. Breivik oli ohittanut Tonjen ja muita nuoria useasti, mutta he pelastuivat teeskentelemällä kuollutta.

Pelastustöiden hitautta ja poliisin toimia arvosteltiin paljon jälkikäteen. Norjan poliisi myönsi, että pidätyksessä tapahtui viivästyksiä ja pahoitteli lopulta asiaa julkisesti.

Terroriteon tekijä oli monien yllätykseksi valkoihoinen fanaatikko. Breivik jätti jälkeensä 1500-sivuisten asiakirjan, jossa käsitellään mm. maahanmuuttoa monikulttuurisuuden ja islamin vastaiselta kannalta.

Breivikin diagnosoiminen on osoittautunut hankalaksi. Kriisipsykiatrian professori Lars Weisaeth muistuttaa, että diagnoosi on pelkkä psykiatrien luoma luokitteluväline, jonka keinotekoisiin kategorioihin on vaikea sovittaa ketään ihmistä täydellisesti. Breivikin oikeudenkäynti päättyi kesäkuussa 2012. Hänen mielenterveytensä on yksi keskeisistä kysymyksistä, kun rangaistuksesta päätetään elokuussa.

Yhteiskuntatieteilija Iver.B. Neumann sanoo olevansa järkyttynyt siitä etteivät psykologit näytä ymmärtävän historiaa ja sosiaalista kontekstia, joka Breivikin ajatusmaailmaan liittyy. "Breivikin poliittiset ajatukset vaikuttavat pähkähulluilta, mutta historian valossa ne edustavat Euroopan äärioikeiston perinteistä ideologiaa", hän sanoo. Breivik saattoi olla mielenvikainen ja syrjäytynyt, mutta hänen fanaattinen maailmankuvansa ei ole poikkeuksellinen, vaan taustalta löytyy kansainvälinen verkosto samanmielisiä. Breivikin teko herätti myös Suomessa keskustelua rasismista ja vihapuheesta.

Tapahtuma järkytti norjalaisia ja ihmisten tarve tukeen näkyi myös kirkoissa, jotka täyttyivät kävijöistä. Oslolainen pappi Olav Av Haugen kuvailee, kuinka iskujen jälkeen kirkkoihin ja niiden edustalle kerääntyi ihmisiä eri uskontokunnista sekä kirkkoon kuulumattomista hakemaan lohtua ja suremaan yhdessä. "Se oli aivan uutta", hän toteaa.

Teksti: Heidi Sommar