Venäläinen musiikki ja mustalaisromanssit ovat vaikuttaneet suomalaiseen iskelmään syvästi aina gramofonikuumeen alkuajoista asti.

Itäinen mollikaiho levisi Suomeen mm. soittokuntien ja ”laukkuryssien" välityksellä 1800-luvun puolivälin jälkeen.

Venäläisissä melodioissa oli yhteisiä piirteitä suomalaisten kansanlaulujen kanssa, joten ne oli helppo omaksua. 1920- ja 30-lukujen kotimaisessa varhaisiskelmässä ne yhdistettiin läntisen rytmimusiikin vaikutteisiin.

Romanttinen iskelmä palasi kunniaansa sotien jälkeen 1950-luvulla. Aikakauden musiikissa yhdistyivät ensimmäisen maailmansodan sävelmät ja toisen maailmansodan tunnelmat.

Sodan jälkeen pääsi julkisuuteen myös vasemmistolainen työväenliike, joka ajoi aktiivista ystävyyspolitiikkaa Neuvostoliiton suuntaan.

Suomi-Neuvostoliitto-seuran tilaisuuksissa esiintyneestä Georg Otsista tuli Suomessa suursuosikki. Vaikka ”Moskova” ja ”Neuvostoliitto” olivat monille punaisia vaatteita, venäläisiä lauluja ei mielletty poliittisiksi.

Toisaalta ei myöskään Annikki Tähden suurhitti Muistatko Monrepos´n aiheuttanut ulkopoliittista närää, vaikka kappale oli silkkaa menetetyn Viipurin muistelua.

1950-luvun lopulla ja 60-luvun alussa venäläisiä sävelmiä sovitettiin iskelmiksi sellaista tahtia, että voitiin puhua suoranaisesta ”slaavilaisesta vyörytyksestä”.

”Laajan aron laitamilta helkkäsi laulu joka ilta, Volgan rantojen yksinäinen pihlaja suhisi soittajapojan kaihoa lemmittynsä luokse Donin tuolle puolen”, toimittaja Tero Heinänen on kuvannut ilmiötä.

1960- ja 1970-luvun taitteessa poliittinen heiluri siirtyi voimallisesti oikealta vasemmalle. Nuori ikäpolvi oli saanut sodan jättämistä traumoista tarpeekseen. Musiikissa muutoksen yhtenä ilmentymänä oli vanhojen venäläisten taistelulaulujen renessanssi.

Iki-ihania slaavilaismelodioita ei kuitenkaan unohdettu, vaan iskelmäntekijät ovat palanneet niihin yhä uudelleen. Ne tuntuvat jo suomalaisten omilta sävelmiltä.

Tämän artikkelin leikkeet ovat oheismateriaalia YLE Teeman syksyllä 2009 esittämään Yhteinen sävel -dokumenttisarjaan, joka kertoi Suomen ja Neuvostoliiton rinnakkaiselon kepeydestä ja kipeydestä kevyen musiikin keinoin.

Teksti: Kinocompany & Elävä arkisto/Jukka Lindfors