KAIKKI LUUKUT AUKI - HYVÄÄ JOULUA KAIKILLE
Viimeistä edellinen, huomenna kaksi tusinaa täynnä
Piparien tuoksua, kynttilöitä ja tietenkin kuusen koristelua. Ensimmäinen joulu muistuu pitkään. Neposelle joulu on aivan uusia asia, onneksi joulupukki lähetti jänölle tontun oppaaksi.
Kahdeskymmenestoinen: kuka lahjat ansaitsee ja kuka ei?
Kaksi yötä jouluun, ollaankos sitä oltu kiltisti?
Titiina saa helpotuksen, kun teatterinjohtaja myöntää erheensä.
Äkkipikainen Toljanteri taas tajuaa väärinkäsityksensä ja tarttuu kitaraan. Mutta entäpä paha susi? Mikä on ruokavarkaan palkka?
Kahdeskymmenesensimmäinen: Kyllin esittämättä jäänyt ohjelma
Kylli-täti muistelee lapsuuttaan ja sitä, miltä joulun odotus tuntui.
Ohjelma jäi aikoinaan työnseisauksen takia esittämättä.
Nyt hop-hop odottamaan sitä joulua.
Kahdeskymmenes luukku: lahjatoiveita - niitä tärkeimpiä
Kuten sosiaalineuvos Veikko Hursti sanoi: "Kirkkailla katujen jouluvaloilla on myös kääntöpuolensa." Toivottavasti Tarja-tytön riipaiseva lahjapyyntö toteutuu.
Viisi luukkua jäljellä: yksinäisyyttä vastaan
Joulu pysäyttää arjen. Joillekin juhla on kauan kaivattu hengähdystauko, mutta toisia joulu muistututtaa kalvaavasta yksinäisyydestä. Läheisten masennukseen paras lääke on heistä välittäminen. Muistakaa toisianne - myös arkena.
Luukku kahdeksantoista: Tutustutaan jouluperinteisiin Leilan ja Annukan seurassa.
Joulu ei tee poikkeusta Leilan ja Annukan vapaa-ajanviettoon. Leila saapuu Annukan kotiin juhlaa viettämään. Tällä kerralla tosin joulupukiksi pukeutuneena.
Seitsemästoista luukku: lähetellään jouluista postia
Poliisit Isonapa ja Rillirousku päättävät muistaa vanhoja ystäviään korteilla.
Kukkakauppias neiti Kielo Valpunen taas lähettää jouluista pikapostia ekspereeninä foristi Fernanderille.
Kuudestoista luukku: jouluna kukaan ei saa olla paha toisilleen
Metsätontun juhlassa ei vieraissa pihistelty: kutsuttujen listalla oli niin metsän kuin kotien eläimiä, erilaisia satuotuksia ja piipahti siellä kutsuttuna eräs tuttu muorikin.
Joulun sääntö on, että kaikki ovat silloin sovussa keskenään.
Luukku viisitoista: karkuri primadonna ja tankotanssivia hiiriä
Titiinan murheen aihe paljastuu tallin väelle. Rämäkkä ja Kissa punovat suunnitelmiaan tämän pelastukseksi, mutta mitä Histamiini löytää lattian alta?
Neljästoista luukku, kiirettä pitää
Työt, siivoamiset, kaupat, ruoat, koristeet - mitä vielä? Näpithän tässä palaa, kysykää vaikka Toljanterilta.
Kyllin tarinassa toivotaan joululahjaksi aikaa, Toljanteri taas lapsuuden joulumieltä kaipaa. Mutta muistakaa, joulunodotus on odotusta vain jos sitä ehtii viettää - senhän nyt kaikki tietää.
Kolmastoista luukku: neitoja ja kynttiläkruunuja
Lucia-neito tuo valoa vuoden pimeimmän ajan keskelle. Kynttiläkruunuinen, alkujaan katolinen, pyhimys on vähäosaisten ja heikompien auttaja. Suomeen perinne on rantautunut ruotsalaisesta juhlakultuurista.
Valoisampaa joulunodotusta kaikille!
Yle Arkivet: Lucia
Yle Helsinki: Vihtiläinen Nora Peltola on vuoden Lucia 2011
Yle Areena: Luciakandidat nummer sju, Nora Peltola
Folkhälsan: Suomen Lucia
Puolet jäljellä: muistakaa liikkua
Joulunodotus sujuu rattoisasti, kun välillä harjoittaa reipasta ulkoliikuntaa. Vaikka hiihtämään ei vielä pääsisikään, voi talviliikuntaa harrastaa muutenkin.
Postinkantaja Immu Ilmonen on kuitenkin tainnut saada tarpeekseen kävelemisestä.
Yhdestoista luukku: ihana päivä, ei varjosta murheen häivä
Titiina on vetäytynyt riippumattoon murehtimaan syntyjä syviä.
Histamiini näyttää miten ihastuneen orin runosuoni hirnuu.
Eipäs murehdita, jouluun on alle kaksi viikkoa.
Kymmenes luukku: roolijakoja ja ylikiehumista
Vaikka joulukiireet painavat päälle, onnistuvat Heinähattu ja Vilttitossu saamaan koko perheen joulukuvaelmaansa. Mutta miten käy lanttulaatikolle ja mikä rooli sopii kiukkuiselle pikkuveljelle?
Yhdeksännessä luukussa tarina uteliaisuudesta
Avulias tyttö pääsee linnaan töihin. Yhteen huoneeseen on kuitenkin pääsy kielletty.
"Mutta sitäpä mitä ei saa tehdä, sitä ihmisen aina tekee mieli", toteaa Kylli-täti ja mikä onkaan uteliaisuuden hinta?
Kahdeksannessa luukussa älyn mittelö
Ärtynyt tonttu-ukko kohtaa tekoälyn.
Punaisessa nurkassa Toljanteri ja sinisessä maireasti hymyilevä Tietokone. Ei luovutuksia, eikä hajaääniä. Ottelu jatkuu tyrmäykseen asti.
Seitsemännessä luukussa kehotetaan yhteistyöhön
Kissa, hiiri ja pieni punainen Kana valmistautuvat jouluun kukin omalla tyylillään. Kaikille maistuisi pannukakku, mutta ei sen tekeminen.
Tekosyiden taakse ei auta jouluna pakoilla. Yhteinen juhla onnistuu parhaiten yhdessä tekemällä.
Itsenäisyyden nimissä: kuudetta luukkua ei ole pakko avata
Linnan juhlien pukuloiston ja kättelyjonon maratontelevisiointi tulee taas. Yläluokan esiintyminen on herättänyt kritiikkiä eriarvoisuudesta. Myös tapahtuman viihdearvo on kyseenalaistettu. Juhlaohjelma kerää vuosittain kuitenkin miltei puolet suomalaisista televisioruutujen äärelle.
Itsenäisyys on vapautta valita. Jos juhlalähetys ei saa juhlatuulelle, voi vapaasti seurata vaikka hölmöläisten esimerkkiä. Sähköä voi säästää television lisäksi myös valaistuksessa. Itsenäiselle kansalle kuuluu tämäkin valinnanvapaus.
Itsenäistä ja vapaavalintaista tiistaita kaikille!
Viides luukku: kilpajuoksu kelloa vastaan ei kannata
Vaapukkalan Raatihuoneen tornikellossa on vika: täydenkuun aikaan kello pysähtyy. Mutta tekikö kello samalla kylän asukkaille palveluksen?
Joulumarkkinointi aloitetaan vuosi vuodelta aikaisemmin. Samalla kiire ja stressi pitkittyvät. Hätäily ei kuulu jouluun.
Jokainen voikin kokeilla ja julistaa itselleen joulurauhan jo nyt. Pysäytetään kellot ja puhalletaan hetki; joulu on kuitenkin vain kerran vuodessa.
Neljäs luukku: toinen adventti
Adventti on jouluun valmistautumista sunnuntai kerrallaan.
Jouluvirsillä on vankka asema luterilaisessa kirkossa ja suomalaisessa kulttuurissa. Virret myös kantavat mukanaan suuren palan historiaa ja kansanperinnettä.
Rauhallista adventtisunnuntaita.
Kolmannen luukun takaa löytyy huolenpitoa
Joulu on perinteisesti vuoden lihavinta aikaa.
Yltäkylläisyyden pauloissa on kuitenkin hyvä muistaa vähempiosaisia ja jakaa omastaan. Vilttitossun esimerkillisyydestä olisi monella oppimista - vaikka tontut eivät lihansyöjiä olekaan.
Huolenpito, jos jokin, kuuluu jouluun.
Klip-klop, klip-klop, toinen luukku on pop!
Histamiini äänestettiin vuonna 2007 Elävän arkiston joulukalenteriäänestyksen voittajaksi. Eikä syyttä.
Yksi sarjan ikimuistoisimmista hetkistä koettiin heti toisena päivänä, jolloin talliin saapui yllättävä vieras: Marionettiorimme sinkkujoulua saapui hämmentämään punaharjainen Titiina-tamma.
Veikeää aikaa ja joulun taikaa, tämänkin parissa!
Elävän arkiston päivittäinen luukku tarjoaa joulunodotuksen lisäksi kurkistuksen menneeseen
Joulukalenteri on Yleisradion jouluperinteistä kenties se odotetuin.
Vuosien varrella on seurattu muun muassa toilailevia tai tähysteleviä tonttuja, puhuvia marionettihevosia, sekä satumaalauksia.
Nostalgista jouluodotusta!
